Näky; Pitkä ihmisjono 10 Marras 2016
Shalom, ystäväiseni!Tänä aamuna heräsin johnkin aikaan hetkeksi ja näin siinä hetkessä kuvan, jossa oikeassa nurkassa kuvaa, kuvan alareunasta, näin kuinka katkeamaton ihmisjoukko, käveli kohti oikeaa reunaa, niinkuin kuvan yläviistoon... siis ylöspäin. En nähnyt, oliko heillä valkoiset vaatteet, sen verran epätarkka tuo kuva oli ja katselin heitä hieman kauempaa, jostain ylhäältä.
Sitten nukahdin ja myöhemmin heräsin taas siihen, että kuulin kuinka puhelimeeni tuli tekstiviesti ääni. Noustuani tarkistin asian ja kuten jo saatoin arvata, ei siellä ollt mitään viestiä, mutta tällä mennään. Ensin ajattelin tovin, etten tätä edes jaa, mutta menköön, jospa antanee jollekkin lohdutusta, sillä kulkihan nuo ihmiset oikealle ja ylöspäin!
”Minut itseni uhrataan
jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän
kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua
odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen
tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain
minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen
ilmestymistään” (2. Tim. 4:6-8).
Näky; Vanhan kivitalon kaari-ikkuna 11.11.2016.
Shalom, ystäväni!Tänään rukouksieni jälkeen sain kuvan, jossa oli muotona kaari. En ymmärtänyt sitä, oliko se jokin muotti tai jotain? Kyselin Herralta ihmeissäni ja kun en ymmärtänyt, olin jo luovuttamassa ja melkein nousemassa ylös, kun sain vahvistuskuvan. Nyt minulle näytettiin vanhaa kivitaloa, jossa oli kaari-ikkuna ja taisi tuon ikkunan alla olla kukkalaatikkokin. Sanoin Herralle: "No, nyt minä ymmärrän, onkin kyse ikkunasta, joka on kaaren muotoinen. Kiitos!"
Eli tämä olisi tämän hetken pohdinta aihe, mitä ikkuna meille symboloi?
Lueskelin tuolla noita
ikkuna hakuja ja siellä sanottiin juuri noin, että ikkuna avaa
näkymän tulevaisuuteen. Sitten löysin toisenkin paikkansa
pitävän lauseen: Raamattu on ”ikkuna” Jumalaan ja samalla
pyhän kanava ihmiskuntaan, armoväline. Tähän on helppo yhtyä.
PSALMIT 84
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten
virsi.
2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
4. Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
5. Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.
6. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
7. Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
8. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
9. Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
10. Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
11. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
12. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
13. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!
Rukoilemme:
Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Kiitos hyvyydestäsi, jota osoitat omassa ja läheistemme elämässä niin monin tavoin. Kiitos siitä, että avaat meille ikkunoita taivaan salaisuuksiin. Kiitos siitä, että olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Aamen.
Sef. 3:14-17: Laula, tytär Siion, huuda, oi Israel; ole iloinen ja iloitse kaikesta sydämestäsi, oi tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, ajanut pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Et tule enää pelkäämään pahaa. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: "Älä pelkää, oi Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, väkevä, joka pelastaa. Hän iloitsee sinusta ilolla, hän lepää rakkaudessaan, Hän iloitsee sinusta laulaen." (American Standard Version)
Tämä Raamatun kohta on eräs kirkkaimmista ilmestyksistä pelastuksen tilasta, johon Jeesus ON JO NYT VIENYT KANSANSA. Vanhan liiton profeetta nousee tässä ilmestyksen hengessä taivaalliseen näkyyn, joka on vailla vertaansa hänen aikanaan. Hän näkee tuomion jo poistettuna ja siitä avautuu aivan uusi siunauksen virta ja elämäntapa. Tämä näky on ikkuna Jeesuksen kirkkauden todellisuuteen.
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten
virsi.
2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
4. Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
5. Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.
6. Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
7. Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
8. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
9. Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
10. Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
11. Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
12. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
13. Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!
Rukoilemme:
Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä. Kiitos hyvyydestäsi, jota osoitat omassa ja läheistemme elämässä niin monin tavoin. Kiitos siitä, että avaat meille ikkunoita taivaan salaisuuksiin. Kiitos siitä, että olet sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Aamen.
Sef. 3:14-17: Laula, tytär Siion, huuda, oi Israel; ole iloinen ja iloitse kaikesta sydämestäsi, oi tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, ajanut pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Et tule enää pelkäämään pahaa. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: "Älä pelkää, oi Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, väkevä, joka pelastaa. Hän iloitsee sinusta ilolla, hän lepää rakkaudessaan, Hän iloitsee sinusta laulaen." (American Standard Version)
Tämä Raamatun kohta on eräs kirkkaimmista ilmestyksistä pelastuksen tilasta, johon Jeesus ON JO NYT VIENYT KANSANSA. Vanhan liiton profeetta nousee tässä ilmestyksen hengessä taivaalliseen näkyyn, joka on vailla vertaansa hänen aikanaan. Hän näkee tuomion jo poistettuna ja siitä avautuu aivan uusi siunauksen virta ja elämäntapa. Tämä näky on ikkuna Jeesuksen kirkkauden todellisuuteen.
”Jos me tunnustamme
syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa
meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”
(1. Joh. 1:9)
Luovu syyllisyydestäsi, ystäväni. Sitä taakkaa sinun ei tarvitse kantaa enää minuuttiakaan. Avaa sydämesi ovet ja ikkunat, ja päästä Jumalan rakkaus sisään. Hän antaa sinulle anteeksi – uudestaan ja uudestaan. Hän antaa sinulle voimia taistella taistelusi voittoon saakka. Jos pyydät – jos kadut – saat anteeksi! Ota se vastaan – nyt!
Luovu syyllisyydestäsi, ystäväni. Sitä taakkaa sinun ei tarvitse kantaa enää minuuttiakaan. Avaa sydämesi ovet ja ikkunat, ja päästä Jumalan rakkaus sisään. Hän antaa sinulle anteeksi – uudestaan ja uudestaan. Hän antaa sinulle voimia taistella taistelusi voittoon saakka. Jos pyydät – jos kadut – saat anteeksi! Ota se vastaan – nyt!
Tuo asenne on mulla ollut jo vuosia omassa hengessäni kuin käskynä. Alistu Jumalan tahdon alle, äläkä pyydä omiasi. Sitä omiani pyytämistä vastaan olen taistellut paljon ja tingannut Jumalan edessä että "miksi en saa ja miksi en saisi, koska tahdon". Asia pitää jättää Jumalan tahdon alle, Hänen omalla tavallaan hoidettavaksi. Hän tuntee ja tietää miten kaikki menee parhain päin.
Ensinnäkin me elämme sellaisia aikoja että kaikki menee kohta uusiksi ja meillä on silti kunnia olla "ikkunalla" katsomassa tulevaa. Näkökenttämme on vain putkimainen, joten antakaamme Jumalan nähdä ne kaikki 360 astetta ja toimia parhaansa mukaan.
Parempi
tässä maailmantilanteessa vaan pysyä hiljaisessa, ilmaista toki
tunteensa... eihän niitä voi olla ilmaisematakaan. Herra tuntee
jokaisen pienimmänkin tunteemme ja kaipauksemme, joten kun pysymme
rukouksessa ja täydellisessä luottamuksessa Jumalaan, niin kyllä
kaikki menee ihan hyvin. Ei Jeesus turhaan sanonut että saatte
Hänessä levon! ...ja iloitkaa Herrassa, koska palkkiomme on
kuitenkin siellä ikkunan takana, jonka jo näemme ja jonne olemme
menossa.
Laitoin juuri Raamatun
sydämeni päälle ja pyysin Herraa avaamaan siitä meille ikkunan
ja näin Hän avasi sen sanoen katso:
JESAJA 51
1. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa
etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.
2. Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.
4. Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.
5. Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.
6. Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.
7. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.
8. Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.
9. Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?
10. Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
11. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
12. Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
13. ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?
14. Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.
15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
16. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
17. Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem, sinä joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, joka olet päihdyttävän pikarin juonut, tyhjäksi särpinyt.
18. Ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli synnyttänyt, ollut häntä taluttamassa; ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä tarttunut.
19. Nämä kohtasivat sinua kaksittain - kuka sinua surkuttelee - tuho ja turmio, nälkä ja miekka; millä voin sinua lohduttaa?
20. Tajuttomina makasivat sinun poikasi joka kadun kulmassa, niinkuin antiloopit pyydyshaudassa, täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
21. Sentähden kuule tätä, sinä poloinen, joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
22. Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
23. Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.
JESAJA 51
1. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa
etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.
2. Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.
4. Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.
5. Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.
6. Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.
7. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.
8. Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.
9. Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?
10. Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
11. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
12. Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
13. ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?
14. Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.
15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
16. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
17. Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem, sinä joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, joka olet päihdyttävän pikarin juonut, tyhjäksi särpinyt.
18. Ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli synnyttänyt, ollut häntä taluttamassa; ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä tarttunut.
19. Nämä kohtasivat sinua kaksittain - kuka sinua surkuttelee - tuho ja turmio, nälkä ja miekka; millä voin sinua lohduttaa?
20. Tajuttomina makasivat sinun poikasi joka kadun kulmassa, niinkuin antiloopit pyydyshaudassa, täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
21. Sentähden kuule tätä, sinä poloinen, joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
22. Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
23. Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.
Uni Jeesuksesta
12.11.2016.
Shalom! Rakkaat ystävät.
Näin unta viime yönä tai ehkä se oli jo miltei aamua, että olin jossain kylässä ja ehkä asustelin siellä. Oli kesä ja mökkiläisiäkin saapui naapuriin. Kylässä vallitsi sellainen talkoo henki. Seisoin jonkin talon edessä, kun huomasin, että taivas alkoi muuttua kummalliseksi. Seurasin sitä, kun se vaihtoi muotoaan ja kohta näin metsän reunassa, melkein alastoman Jeesuksen. Hän oli paljon korkeampi kuin yksikään puu. Hän seisoi talon vasemmalla puolella. Minä iloitsin Hänet nähdessään ja huusin Hänen nimeään: Jeesus!
Sitten aloin kuulla hiljaista puhetta, mutta se ei ollut Suomea vaan ilmeiseti Hebreaa, kuulin kuinka Jeesus hiljaa puhui. Hän varmaankin rukoili, omalla kielellään, jota en ymmärtänyt. Huusin Hänen nimeään uudelleen: Yeshua Hamashiach!
Sitten Jeesus siirtyi talon oikealle puolelle seisomaan ja oli aivan hiljaa.
Itseasiassa, oli vielä yksi omituinen asia, mitä Jeesus teki. Kun Hän oli siirtynyt tuolle oikealle puolelle ja oli siinä jonkin aikaa hiljaa, Hän meni vielä talon oikeassa nurkassa olevaan sadevesi rännin alle seisomaan, en muista tuliko siinä hetkessä vettä. Tuo oli niin omitusta että en halunnut huomioida sitä. Mutta kyllä silläkin voi olla merkityksensä, ehkä puhditautumisesta tai kasteesta kertoen, mutta tuon jälkeen Jeesusta ei enää näytetty.
Sitten uni jatkui, ilman Jeesusta. Minun piti puhdistaa jostakin kärrystä marjat, se annettiin minun tehtäväkseni, jotka olivat paljon roskan ja erilaisten ötököiden peitossa. Päätin kuljettaa kärryn talon nurkalle ja putsata marjat siellä. Sitten ne muuttuivatkin vaatteiksi ja huomasin että minun on helpompi ottaa vain vaate kerrallaan ja ravistella ne ja näin aloin tekemään... sitten uneni loppui.
Kun olin siinä hereillä näin vielä kuvan, jossa näytettiin muurin päällä olevaa ihmistä, joka kantoi ristiä, tuo kuva oli kuin varjokuva, enkä nähnyt mitään yksityiskohtia.
Tuosta unestani ihmettelin sitä, miksi Jeesus oli niin vähä pukeinen? Tässä meille mietittävää tähän päivään ja hetkeen.
Siunausta teidän kaikkien päivään!
Jeesus ristillä (Joh 19:17-30
Jeesusta lähdettiin viemään. Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata (17). Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen (18). Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” (19). Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi (20). Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: ”Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.' Kirjoita, että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas'”(21). Pilatus vastasi: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin” (22).
Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas samaa kudosta (23), he sanoivat toisilleen: ”Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa.” Näin kävi toteen tämä kirjoituksen sana: - He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa. Juuri näin sotilaat tekivät (24).
Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria (25). Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” (26) Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä (27).
Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: ”Minun on jano” (28). Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille (29). Jeesus joi viinin ja sanoi: ”Se on täytetty.” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä (30).
Shalom! Rakkaat ystävät.
Näin unta viime yönä tai ehkä se oli jo miltei aamua, että olin jossain kylässä ja ehkä asustelin siellä. Oli kesä ja mökkiläisiäkin saapui naapuriin. Kylässä vallitsi sellainen talkoo henki. Seisoin jonkin talon edessä, kun huomasin, että taivas alkoi muuttua kummalliseksi. Seurasin sitä, kun se vaihtoi muotoaan ja kohta näin metsän reunassa, melkein alastoman Jeesuksen. Hän oli paljon korkeampi kuin yksikään puu. Hän seisoi talon vasemmalla puolella. Minä iloitsin Hänet nähdessään ja huusin Hänen nimeään: Jeesus!
Sitten aloin kuulla hiljaista puhetta, mutta se ei ollut Suomea vaan ilmeiseti Hebreaa, kuulin kuinka Jeesus hiljaa puhui. Hän varmaankin rukoili, omalla kielellään, jota en ymmärtänyt. Huusin Hänen nimeään uudelleen: Yeshua Hamashiach!
Sitten Jeesus siirtyi talon oikealle puolelle seisomaan ja oli aivan hiljaa.
Itseasiassa, oli vielä yksi omituinen asia, mitä Jeesus teki. Kun Hän oli siirtynyt tuolle oikealle puolelle ja oli siinä jonkin aikaa hiljaa, Hän meni vielä talon oikeassa nurkassa olevaan sadevesi rännin alle seisomaan, en muista tuliko siinä hetkessä vettä. Tuo oli niin omitusta että en halunnut huomioida sitä. Mutta kyllä silläkin voi olla merkityksensä, ehkä puhditautumisesta tai kasteesta kertoen, mutta tuon jälkeen Jeesusta ei enää näytetty.
Sitten uni jatkui, ilman Jeesusta. Minun piti puhdistaa jostakin kärrystä marjat, se annettiin minun tehtäväkseni, jotka olivat paljon roskan ja erilaisten ötököiden peitossa. Päätin kuljettaa kärryn talon nurkalle ja putsata marjat siellä. Sitten ne muuttuivatkin vaatteiksi ja huomasin että minun on helpompi ottaa vain vaate kerrallaan ja ravistella ne ja näin aloin tekemään... sitten uneni loppui.
Kun olin siinä hereillä näin vielä kuvan, jossa näytettiin muurin päällä olevaa ihmistä, joka kantoi ristiä, tuo kuva oli kuin varjokuva, enkä nähnyt mitään yksityiskohtia.
Tuosta unestani ihmettelin sitä, miksi Jeesus oli niin vähä pukeinen? Tässä meille mietittävää tähän päivään ja hetkeen.
Siunausta teidän kaikkien päivään!
Jeesus ristillä (Joh 19:17-30
Jeesusta lähdettiin viemään. Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata (17). Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen (18). Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” (19). Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi (20). Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: ”Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.' Kirjoita, että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas'”(21). Pilatus vastasi: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin” (22).
Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas samaa kudosta (23), he sanoivat toisilleen: ”Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa.” Näin kävi toteen tämä kirjoituksen sana: - He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa. Juuri näin sotilaat tekivät (24).
Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria (25). Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” (26) Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä (27).
Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: ”Minun on jano” (28). Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille (29). Jeesus joi viinin ja sanoi: ”Se on täytetty.” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä (30).
Luukas 1:11 " Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin OIKEALLA puolella."
Luukas 1:19 " Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "MINÄ OLEN GABRIEL, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman."
Ilm.8:1 " Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä."
Ilm. 22:14 "
Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta
syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle
kaupunkiin."
Apost.22:16 " Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi."
Apost.22:16 " Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi."
Viimeiselle
seurakunnalle osoitettu nuhtelu/varoitus Ilmestyskirjassa,
Laodikean seurakunnalle;
Ilm.3:18 " Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Ilm.22:14 puhui vaatteiden pesemisestä, johon myös varoitus Laodikealle osoittaa.
Ilm.3:18 " Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
Ilm.22:14 puhui vaatteiden pesemisestä, johon myös varoitus Laodikealle osoittaa.
Ja tuossa unessa, minä
ihmettelin Jeesuksen Suuruutta, sitä aivan korostettiin unessa ja
totisesti, Niin Suuri Hän
On!
https://www.youtube.com/watch?v=aGYPfqna-Ac
https://www.youtube.com/watch?v=aGYPfqna-Ac
Rukoile seuraava rukous
ääneen ja totta tarkoittaen:
"Rakas Jeesus, kiitos että olet pelastanut minut. Jeesus tunnustan epäröintini ja epäuskoni Sinua kohtaan. Tunnustan, että olen pitänyt joitain elämäni alueita omassa vallassani. Haluan antautua Sinulle nyt kokonaan. Hylkään vastustukseni ja tottelemattomuuteni. Antaudun sydämeni vapaudesta ja ilosta käsin kokonaan Sinun läsnäoloosi.
Tunnustan, että Sinä olet jo antanut kaikki syntini anteeksi ja kantanut kaikki sairauteni ja kiroukseni. Hylkään kaiken epäuskon, pelon, murehtimisen, katkeruuden, pettymykset ja hämmennyksen. Luotan siihen, että Sinun läsnäolosi kautta elämääni virtaa täydellinen terveys ja uusi voima. Luotan siihen, että Sinä avaat uuden kutsumuksen ja voitelun minulle. Luotan siihen, että Sinä annat minulle yltäkylläisyyden taloudellisen elämäni alueilla. Tule Jeesus, valtaa minut ja ympäröi minut rakkaudellasi, puhtaudellasi ja kirkkaudellasi. Haluan olla kokonaan Sinun omasi. Haluan toteuttaa vain Sinun tahtoasi elämässäni. Kiitos että saan olla Sinun omasi nyt, aina ja ikuisesti.
Amen"
"Rakas Jeesus, kiitos että olet pelastanut minut. Jeesus tunnustan epäröintini ja epäuskoni Sinua kohtaan. Tunnustan, että olen pitänyt joitain elämäni alueita omassa vallassani. Haluan antautua Sinulle nyt kokonaan. Hylkään vastustukseni ja tottelemattomuuteni. Antaudun sydämeni vapaudesta ja ilosta käsin kokonaan Sinun läsnäoloosi.
Tunnustan, että Sinä olet jo antanut kaikki syntini anteeksi ja kantanut kaikki sairauteni ja kiroukseni. Hylkään kaiken epäuskon, pelon, murehtimisen, katkeruuden, pettymykset ja hämmennyksen. Luotan siihen, että Sinun läsnäolosi kautta elämääni virtaa täydellinen terveys ja uusi voima. Luotan siihen, että Sinä avaat uuden kutsumuksen ja voitelun minulle. Luotan siihen, että Sinä annat minulle yltäkylläisyyden taloudellisen elämäni alueilla. Tule Jeesus, valtaa minut ja ympäröi minut rakkaudellasi, puhtaudellasi ja kirkkaudellasi. Haluan olla kokonaan Sinun omasi. Haluan toteuttaa vain Sinun tahtoasi elämässäni. Kiitos että saan olla Sinun omasi nyt, aina ja ikuisesti.
Amen"
Kun Jeesus alkoi puhumaan
tuossa unessa, ihmettelin alkuun, mistä nuo sanat tulevat, ne
olivat kauniita ja varmaankin Hebreaa tai Arameaa, joka on
Jeesuksen oma kieli. Kun ihmeeltäni en heti löytänyt oikeaa
kohdetta, katsoin ylös Jeesukseen ja näin ja kuulin kuinka Hän
rauhoittavalla äänellään puhui tuota Sanomaa, joka saattoi olla
Rukousta, omalla kielellään.
Äsken nousi mieleen mieleeni, Isä Meidän Aramean kielellä, joten halusin sen myös tänne jakoon: Abba,
Isä,
Yithqadash sh‘mak.
Olkoon sinun nimesi Pyhä.
Tethe malkuthak.
Tulkoon sinun kuningaskuntasi/valtakuntasi
Teh’wey ra’uthak.
Tapahtukoon sinun tahtosi
Pitthan d-çorak [b] hav lan yomden.
Anna meille tänään meidän tavallinen/arkinen leipämme,
w-Shbuq lan hobenan.
Ja anna anteeksi meille meidän velkamme/syntimme,
Hek ’anan sh‘baqin l-haibenan.
Niinkuin me anna me anteeksi velallisillemme/rakkaillemme,
w-La ‘ul lan l-nisyon.
Äläkä johdata meitä kiusaukseen
Amen.
Aamen. (totisesti, niin olkoon, luja, tosi, varma, luotettava).
https://www.youtube.com/watch?v=ROM5EpC ... re=related
Äsken nousi mieleen mieleeni, Isä Meidän Aramean kielellä, joten halusin sen myös tänne jakoon: Abba,
Isä,
Yithqadash sh‘mak.
Olkoon sinun nimesi Pyhä.
Tethe malkuthak.
Tulkoon sinun kuningaskuntasi/valtakuntasi
Teh’wey ra’uthak.
Tapahtukoon sinun tahtosi
Pitthan d-çorak [b] hav lan yomden.
Anna meille tänään meidän tavallinen/arkinen leipämme,
w-Shbuq lan hobenan.
Ja anna anteeksi meille meidän velkamme/syntimme,
Hek ’anan sh‘baqin l-haibenan.
Niinkuin me anna me anteeksi velallisillemme/rakkaillemme,
w-La ‘ul lan l-nisyon.
Äläkä johdata meitä kiusaukseen
Amen.
Aamen. (totisesti, niin olkoon, luja, tosi, varma, luotettava).
https://www.youtube.com/watch?v=ROM5EpC ... re=related
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.