sunnuntai 13. toukokuuta 2018

KUOLEMA ON NIELTY JA VOITTO SAATU ...

Näky; Vanha Tuulimylly

14.11.2016.
Shalom, te rakkaat ystäväni, siskoni ja veljeni!
Tänä aamuna herätessäni, sain kuvan vanhasta tuulimyllystä. Se oli kaunis kesäinen kuva, ja tuo mylly oli sellainen puinen, pieni mylly, joita noissa kotimaisissa elokuvissakin olemme nähneet. Se oli maalattu punavalkoiseksi, mitkä ovat näin uskovan silmissä hyvät, symboliset värit. Tuo kuva oli rauhallinen, eikä siivet myllyssä liikkuneet mihinkään, oli siis tyyntä.
Minulle kuitenkin nousi tuosta myllystä, vanha sanonta: "taistella tuulimyllyjä vastaan". Eli, koen sen taisteluksi totuutta vastaan ja Jumalan Sanaa vastaan. Tässä onkin työ sarkaa meille uskoville.
Siunattuja olette, Jeesuksessa Kristuksessa!



Mulle tulee mieleen pysähtyneestä myllystä odottava hetki. Nimittäin tuo mylly jauhaa jyvät jauhoksi mutta on nyt laakereillaan odottamassa jyviä.
Morsiamen mentyä tuo mylly saa tuulta ja jyviä tulee jauhettavaksi. Jotenkin koen että elämme koko ajan sellaista pysähtyneistä aikaa, jossa koko Taivas odottaa vain sitä yhtä pasuunaa ja pilvellä istuvan käskyä "leikkaa maa".




Johanneksen ilmestys 7
1. Senjälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun.
2. Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta,
3. ja sanoi: "Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan".
4. Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista:
5. Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
6. Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
7. Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
8. Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.
9. Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään,
10. ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta".
11. Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,
12. sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"
13. Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
14. Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
15. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.
16. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,
17. sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."


Johanneksen ilmestys 8
1. Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä.
2. Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasunaa.
3. Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä.
4. Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen.
5. Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä.
6. Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasunaa, hankkiutuivat puhaltamaan pasunoihin.
7. Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.
8. Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
9. ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui.
10. Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.
11. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.
12. Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö.
13. Ja minä näin, ja minä kuulin kotkan, joka lensi keskitaivaalla, sanovan suurella äänellä: "Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden jäljellä olevain pasunain äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa!"


Nämä sanapaikat sopivat tähän niin hyvin, etten voinut jättää pois kumpaakaan, …....
Täälläkin tuntuu tuo pysähtyneisyys, kaikilla meillä, on valtava odotus sydämissä, että Jeesus pian tulisi ja noutaisi meidät pois täältä, ihanaan Taivaan kotiin!


Totuuden vyö

Ensimmäiseksi sotilas sitoo paidan ja housut totuuden vyöllä, jonka tehtävä on pitää vaatteet kiinni, niin etteivät ne liehu vapaana ja takerru miekkaan väärällä hetkellä. Totuus ei pala tulessakaan. Jos pysymme totuudessa, ei kukaan voi todistaa meitä vastaan. Totuudessa pysyminen tarkoittaa samalla pysymistä Herrassamme, koska hän itse on totuus (Joh. 14:6).

Totuuden vyö ei ole mikä tahansa varuste, vaan se kuuluu Jesajan profetian mukaan myös Messiaan varustukseen:

"Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus {totuus, KR33/38} vyönä hänen uumillaan." (Jes. 11:5)

Jos siis Herramme tunnetaan totuuden vyöstä, olkoon se tällöin meidänkin tunnusmerkkimme. Kun paidan liepeet on vyötetty lujasti kiinni totuuden vyöllä, ei viholliselle jää tartuntapintaa vahingoittaa meitä tarttumalla repsottaviin 'vaatteisiin'.

http://www.kotisatama.net/fi/raamattuja ... 2008-02-13


Vain ne, jotka ovat vahvistaneet mielensä Raamatun
totuuksilla, tulevat kestämään viimeisessä suuressa
taistelussa.

Kristitty taistelee niin omaa pahaa luontoaan kuin ulkopuolisia pahuuden voimia vastaan. Tämän todellisuuden ymmärtäminen luo tasapainoa koko hengelliseen elämään.
Maan päällä on siis ollut taistelu Jumalan ja Saatanan; hyvän ja pahan välillä aina sen alkuajoista lähtien. Koska kaikki hyvyys, rakkaus ja oikeudenmukaisuus ovat heijastus Jumalan luonteesta, on loogista, että yksi Saatanan päätarkoituksista on esittää Jumalan luonne väärässä valossa. Jeesus kutsuikin Paholaista valehtelijaksi ja valheen isäksi (Joh. 8:44). Pääpettäjä aiheuttaa kaiken kurjuuden maanpäällä ja syyttää siitä sitten Jumalaa. Tällaisia syytöksiä Jeesuskin sai osakseen. Itseään täynnä olevat oppineet väittivät, että Jeesuksessa on paha henki (Joh. 8:48). Jeesus tuli kuitenkin osoittamaan Jumalan todelliset tarkoitusperät. Kristus, Jumalan Poika on heijastanut Taivaan Isän luonnetta jo ennen maailman luomista halki ikuisuuksien. Hän sanoikin: ”Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän” ja ”…jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin (alkutekstin mukaan: Minä Olen)” (Joh. 14:9; 8:58). Jeesus ilmoitti tässä olevansa sama Jumala, joka ilmestyi Moosekselle ja kertoi nimekseen ”Minä joka Olen” (2.Moos. 3:14). Jumalan Poika myös oli se, joka julisti Siinailla ihmiskunnalle Lakinsa niin, että salamat leimahtelivat ja ukkonen jylisi (2.Moos. 20:18).


Kuva




Näky; Kärsivä Jeesus

16.11.2016.
Shalom, te rakkaat siskot ja veljet, sydämeni ystävät ...

Tänään, kun olin Herran läsnäolossa, en tiedä, voinko sanoa sitä näyksi, mutta näin hyvin tumman kuvan, Jeesuksen kuolin hetkestä. Tuo tummuus osoitti ehkä sen mustan ja synkän hetken kun tuo tapahtui, mutta näin Hänen suuren kärsimyksensä, kun Hän suu auki, huusi ilmoille kärsimystään ja tuskaansa. Ääntä en kuullut, mutta tuo kuva puhui enemmän kuin tuhat sanaa.
Sitten näin vielä kuvaa, jossa ihminen rämpi polviaan myöten lumessa, jonka näen maailman kylmyytenä.
Rakas Jeesus Kristus, minä kiitän sinua syvältä sydämestäni, kaikesta tuosta, mitä olit valmis tekemään meidän puolestamme ja kärsit vuoksemme tuon suuren tuskan. Tiedän että sydämessäsi kärsit kuitenkin enemmän meistä ihmisistä, syntiä tekevistä, vailla pelastus mahdollisuutta. Ei voi olla suurempaa Rakkautta, kuin tuo Rakkauden tekosi vuoksemme.
Kiitos ja Kunnia sinulle, Jeesus Kristus!


Kuva


Jokainen voi löytää Raamatusta aivan omat jakeensa, joiden äärellä hän löytää rohkaisua ja saa voima jatkaa matkaansa elämän tiellä. Poimimme sieltä vain joitakin lohdutuksen sanoja ja opetuksen sanoja:

1. Kärsimys on kasvatusta ja kuritusta. "Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? (Hepr 12:7).

2. "Jos minä olen langennut, niin minä nousen; jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni. Minä tahdon kantaa Herran vihaa, sillä minä olen tehnyt syntiä häntä vastaan, siihen asti että hän minun asiani toimittaa ja hankkii minulle oikeuden. Hän tuo minut valkeuteen, minä saan nähdä hänen vanhurskautensa" (Miik 7:8-9).

3. Ilman kärsimystä uskova ei voi elää Jumalan tahdon mukaisesti. Vasta ruumiillinen kärsimys irrottaa meistä synnin otetta (1 Piet 4:1-2).

4. Vasta monenlaisten kärsimysten keskellä usko osoittautuu, paljastuu aidoksi. Kuten kultaa koetellaan tulessa, samoin kärsimykset koettelevat meitä (1 Piet 1:6-7).

5. Älä uhittele Jumalaa vastaan äläkä katkeroidu. Anna Jeesuksen esimerkin ohjata asenteitasi. Hänestä sanotaan, ettei hän kärsiessään "uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee" (1 Piet 2:23).

6. Kärsimysten eräs tarkoitus on tehdä minut Herralle hedelmää kantavaksi ihmiseksi. Opettele tulkitsemaan kärsimyksiäsi niin kuin Joosef. Hän antoi pojalleen nimen Efraim, "sillä Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa" (1 Moos 42:51).

7. Meidän esikuvanamme tulee olla vastoinkäymisten kestämisessä ja kärsivällisyydessä profeetat (Jaak 5:13).

8. Kun meillä on kärsimyksen aika, silloin meillä on rukouksen aika (Jaak 5:13).

9. Jokaisen elämässä on erityisen vaikeita kärsimysten jaksoja. Aikakirjan sukuluettelossa kerrotaan erään pojan saaneen nimen Beria, Onnettomuus, koska hän oli syntynyt "perheensä onnettomuuden aikana" (1 Aik 7:23, KR38). Silloin näyttää siltä kuin vaikeudet kasaantuisivat. Näinhän kävi Jobille. Silloin saattaa olla vaara ajautua masennukseen tai jopa psykoosiin.

10. Ratkaisevaa on oppia luottamaan siihen, että kaikissa elämämme kärsimyksissä, myös niissä, jotka ovat syntiemme ja lankeemustemme seurausta, Kristus kärsii kassamme..

11. Kun joudut kärsimään, niin anna silloin tietoisesti elämäsi "uskollisen Luojan haltuun" ja palvele kärsivällisesti ahdistustesi keskellä lähimmäisiäsi (1 Piet 4:19). "Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan" (Ps 91:15)

12. "Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät" (Jes 63:9). Jos opimme kärsimään omat kärsimyksemme yhdessä Kristuksen kanssa, silloin huomaamme kyllä, etteivät sittenkään tämän "nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme" (Room 8:17-18). Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. (Jes 30:20)

13. Kohtaa avoimen silmin Raamatun vakavat varoitukset: "Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan" (Job 36:18). "Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys" (Job 36:21).

14. Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat. (Nah 1:7).



HYMNI

Katsooko Hän vielä ikkunastaan
vain nähdäkseen yhden eksyneen?
Juokseeko Hän vielä meitä vastaan,
kun tuhlaajan näkee palaavan?

Lausuuko Hän vielä syytetylle:
"Armahdetaan tänään kahleistaan?"
Antaako Hän puhtaat vaatteet ylle,
kun syntinen tulee itkien?

Sama vanha ristinpuu
kaiken ylle kaareutuu,
risti vain, ei kestä mikään muu.
Ei ole muuta pysyvää,
jälkemmekin häviää.
Risti vain jäljelle jää.

Huomaako Hän, kuinka kaiken tuhlaan?
Näkeekö sen, kuinka harhailen?
Kutsuuko Hän silti minut juhlaan
ja tulla saan kotiin uudestaan?

Sama vanha ristinpuu
kaiken ylle kaareutuu,
risti vain, ei kestä mikään muu.
Ei ole muuta pysyvää,
jälkemmekin häviää.
Risti vain jäljelle jää.

Säv./San. Pekka Simojoki

Laitoin uskovalle ystävälleni viestiä tuosta näystäni ja hän vastaili minulle, kertoen omasta yöllisestä unestaan, joka hyvin sopi näkyyni, vahvistaen sitä:


- ”Olipas väkevä aloitus! Kiitos, sillä tuo puhuttaa kaikkia varmasti.
Minäkin näin jotain erikoista viime yönä. Siinä unessa oli kuin olisin ollut todellisena elävänä siellä mutta silti tiesin unessa että tämä on vain unta. Taivaalla näkyi suuria merkkejä. Ne merkit muodostuivat pilvistä kuin joku olisi veistänyt niistä patsaita. Sitten haudat avautuivat, puut lensivät juurineen korkealle ja putosivat maahan kun ihmisten ruumiita lensi haudoistaan suoraan ylös niin ettei niitä ehtinyt erottaa. Tätä kesti hetken ja sitten minua alkoi tärisyttää ja tunsin kun minua oltiin tarttumassa ja nostamassa pois. Sitten tiesin kuitenkin että tämä on unta ja petyn taas kun tiedän etten päässytkään pois. Sitten heräsin ja katsoin kelloa, se oli 07:30.”

Vastasin hänelle:
  • Kiitos, että jaoit unesi, se oli todella ihana, tätä me odotamme, ALATI”:

    1,Tess.4:

    16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;

    17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

    Herran tulon ajankohtia vaikuttaa olevan yösydämen aika sekä toisen ja kolmannen yövartion aika, joihin Ilmestyskirjasta löytyy vastaavat kuvaukset. Samaan viittaa myös 1. Tess.4:16 ”käskyhuudon, ylienkelinäänen ja Jumalan pasuunan … unet molemmat kertoo tempauksen olevan lähellä. Jeesus ristillä on 9.hetki.



Ystäväni viestiä:
  • Nuo kaksi näkyä kyllä tukevat toisiaan.. ja näystä tuli mieleeni myös, että jokin kova luonnonmullistus on myös ihan oven takana.."tyyntä" myrskyn edellä, tunne, joka on ollut jo pitkään. Ja, miksei unesta tuo mullistus nouse esille, todellakin..ja lopullinen pelastus!
    Se on täytetty!.”



Vastsin hänelle:
- ”Todella tuo näky oli niin pimeää, kuin tuo 9. hetki ja sinun uni toistaa sitä eri näkökulmasta. Sitten sanoit: .."tyyntä, myrskyn edellä".
Juurihan näin tuon näyn tuosta tuulimyllystä, joka kuvassa oli vielä kovin paikoillaan, oli siis tyyntä ... näin nämä vahvistavat toinen toisiaan!”


1. Korint. 15:

51. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52. yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
54. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".

TÄNÄÄN; ÄITIENPÄIVÄNÄ, 13.5.2018.
Näin pitkästä aikaa kuvan/ näyn, jossa kaatui puu. Se kaatui minusta pois päin ja suuri juurakko jäi näkyviin. Aurinko paistoi, oli valoisaa ...
Nämä näyt, ovat tienneet AINA, minulle, jonkin lähisukulaisen kuolemaa ... tämä jää nähtäväksi, ja ehkä hyvinkin pian. Olisiko yli 90 vuotiaan tätini vuoro ...?
Herra Siunaa meitä ja ole meille armollinen!
Amen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.