torstai 29. maaliskuuta 2018

ARMONVUOSI 2015


ARMONVUOSI 2015

1.1.2015. siskoni soitti minulle ja kysyi olinko ajatellut tai rukoillut hänen puolestaan? Kerroin että rukoilin kyllä aamulla ja on päivän aikana tullut ajateltuakin asioita joista viimemmäksi tullut keskusteltua. Siskoni kertoi että oli alkanut askartelemaan sytykeruusuja ja yksi ruusu olikin sitten erikoinen, sen steariinikin oli ohkaisempaa kuin normaalisti ja siinä tehdessä oli siitä lennellyt tultakin ja melkein syttyi palamaan. Kun siskoni valutti steariinia se oli todella kauniin punaista ja muuttui oranssin väriseksi ( oranssi= ylistys) ja siskoni oli sitä tehdessä kokenut mielessään raamatun sanoja joita tulvi hänen mieleensä:
- ” Tämä on Jeesuksen Kristuksen veri joka on sinun vuoksesi vuodatettu.”
Samassa siskoni oli tiennyt että tämä ruusu kuuluu minulle, että hän haluaa lahjoittaa sen minulle ja tuo viesti oli myös minulle ja niin koin itsekin sillä muistin edellisen aamun kokemukseni joka oli näyn omaine ja siinä minulle juotettiin maljaa ja juuri nuo sanathan kuuluvat ehtoollismaljan juontiin. Se oli siis todella siunattu malja minulle, sen todisti myös tämä siskoni tuntemus ja hän koki myös lapaluun alueella ja päässä ja käsissään ja kehossaan pistelyn tunnetta ja lämpöä, josko olisi tullut parannusta niille alueille, meillä oli kuitenkin yhteinen yhteys Herraamme, Jeeukseen Kristukseen.

4.1. 2015. aamulla näyssä luki: ” Se on Israel.”
Kyselin Herralta näkyyn selitystä ja Raamattu, sanassaan avautuikin Daniel 11 ja 12 luvuista ja koin että hyvin sopivatkin selitykseksi.
näin aamulla ennen ylösnousua näyn kotikirkkoni kellotornista. Olin kysellyt ja rukoillut Herralta tietoa, josko minun tulisi hakeutua kotikirkkoni tehtäviin. Olin työskennellyt sairauteni vuoksi kuntouttavassa työtoiminnassa vammaisten parissa ja pidin siitä, mutta koin itseni kovin väsyneeksi siellä ja koin että jos minun vielä tulee jatkaa tätä kuntouttavaa työtä, voisin ehkä kokeilla jotakin muutakin ja pyysin että Herra toisi tämän eteeni jos niin on tarkoitettu. Kerran oli siellä päiväkeskuksessa hartaushetki ja seurakunnasta oli meillä diakonissa hartauden pitäjänä. Kun hän oli poistumassa, häneltä jäi kirja pöydälle, kun poistui puketumaan. Minä kiirehdin sanomaan muille että voin viedä kirjan hänelle ennenkuin ehtii poistua. Ja niin tein, ja samalla vaihdoimme muutenkin kuulumisia ja kerroin pikaisesti itsestäni ja uskostani. Minulle selvisi että seurakunnassakin oli käytetty näitä kuntoutettavia työntekijöitä ja ilahduin kovin tästä tiedosta. Sanoin, ettei kirjan unohtuminen ollutkaan ehkä sattumaa, vaan niin oli tuolta ylhäältä järjestetty. Tämä tapaaminen jäi kaivamaan mieltäni ja mietin tulisiko minun hakeutua seurakunnalle tähän työhön? Rukoilin että Herra avaisi tätä ja mietin että olisiko esimerkiksi Vapaaseurakunnalla tai Helluntai seurakunnalla vastaavaa toimintaa, mutta pyysin kuitenkin Herraa vahvistamaan, mikä olisi hänen tahtonsa mukaista? Nyt Herra näytti kuvaa kotikirkkoni tornista ja ajattelin että olisiko se nyt vastaus tähän kysymykseeni, niin koin, mutta ajattelin että otetaan rauhallisesti ja jätetään nähtäväksi, se tulee eteen jos on tullakseen, jos tämä on Herran tahto? 
Ajatuksiini nousi, että työ kirkontorni eli kellotapuli voisi symboloida kutsua, niin kuin se kutsuu kirkkokansaa jumalanpalvelukseen, voisi se merkitä minulle symbolista kutsua. Olin niin usein pyytänyt että saisin työn jossa saisin tehdä työtä Herralle ja tässä se voisi toteutua. Tuolla vammaistyössä oli kiellettyä tuoda esiin omia arvojaan ja se oli minulle kidutusta kun oli kielletty puhumasta usko asioista. 

9.1. aamuyöllä kun heräsin hetkeksi, sain näyn yhdestä kääretortun viipaleesta, ajattelin että sillä tarkoitettiin saatavaksi jotain makeaa/ hyvää. Sitten ennen ylösnousua sain vielä kaksi näkyä kuvaa ja ensin näytettiin leipä tai pullapussia, sitä en nähnyt oliko siinä mitään, mutta se vaikutti tyhjältä, pussin sisään en kuitenkaan nähnyt ja lopuksi näin vielä naisen kasvot ja niitä näytettiin jostain syystä niin, ettei silmiä näytetty, vain silmistä alaspäin. Tuo nainen puhui kovasti, kuulin hänen ääntäänkin, mutta sanoista en saanut selvää, se oli kuin siansaksaa ja yhdessä kohtaa kuulin kun hänen suustaan kuului:
 - ….nom …..” 
Tunnistin tämän naisen kasvot ja nämä kasvot kuuluivat siskolleni. Ihmettelin näky kuviani ja koin, että ne kuuluivat jotenkin edessä oleviin perunkirjotuksiin. Pyysin vahvistusta Raamatun sanasta ja se avautui Psalmi 19. ja sen kaksi kohtaa selitteli minulle jotain:

 10. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat.Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä

. tämä toi mieleeni tuon makean tortun palan ja tämä viimeinen kohta tuo mieleeni tuon kuvan jossa siskoni puhuu:

Kelvatkoon sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani.

rukoilin Herralta että hän antaisi näyn joka olisi miehelleni, ja se voisi olla näky jota itse en välttämättä ymmärtäisi, mutta miehelleni se kolahtaisi mieleen. Olin jo nousemassa ylös aamulla kun viimein eteeni piirtyi kuva joka näytti kultaiselta rannekellolta ja se oli todella täyttä kultaa. En voinut nähdä mitä aikaa se näytti koska sen kellotaulun lasiin osui valtava valo ja tuo lasi hohti kuin peili. Tiesin ja koin kuitenkin että tuo aika oli tässä ja nyt, nyt on valinnan aika, kumpaa tietä kuljemme, sitä mikä johtaa hyvään vai sitä mikä vie pahuuteen?Avasin Raamatun satunnaisesta kohdasta ja se avautui Saarnaaja 12:12-14:

Ja vielä näiden lisäksi: Pokani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintentekemisellä ei ole loppua ja paljon tutkiskelu väsyttää ruumiin.Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.

Eräänä aamuna näyssä oli rappusissa kaatunut ihminen. En tiedä oliko hän mies vaiko nainen. Rappusissa, hänen allaan oli pahasti kasassa oleva matto ja hänen edessään rikkinäinen saviruukku...
 Tänään niin monen alta on vedetty tuo matto pois, täysin maassa rähmällään, sisin rikki, kuin tuo särkynyt saviruukku. Tuossa tilassa, kun ihminen on haavoittuvimmillaan, täysin alas kaatunut, ilman pienintäkään ylpeyttä jäljellä, on rukouskin voimakkaimillaan ja saamme avun Herraltamme, Jeesukselta Kristukselta, kun sitä täydestä sydämestä pyydämme.

 Taas sain aamulla sain kaksi näkyä, ensimmäisessä näin uponneen auton tai jonkin kulkuneuvon renkaan, se lojui savisessa vedessä, puoliksi uponeena ja toinen puoli oli siitä vielä näkyvissä. Toisessa kuvassa näin ihmisen kämmenen sisäpuolen ja keskellä kämmentä oli reikä ja tarkemmin katsottuna se oli haava kämmenen juonteessa, kun sitä aikana katselin, huomasin kuinka se hävisi ja parantui …Jeesuksen Kristuksen haavojen kautta olemme pelastetut ja parannetut ja ei tuo rengaskaan ollut täysin kadotettu, silläkin oli vielä pelastusvarmuus, näkyessään vielä puolikkaana veden pinnalla. Pyysin Herralta sanaa tähän vahvistukseksi ja Raamattu avautui Sananlaskut 4. Hyvää ja osuvaa sanaa löytyi …

Jumalattomain tie on kuin pimeys: eivät he tiedä, mihin kompastuvat.Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa.Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

 
Eräänä aamuna sain kaksi näkyä; näin tien risteyksen jossa ihminen istui autossaan, eikä uskaltanut liikkua mihinkään ja tuli jokin näkymätön voima ja alkoi vetää tuota ihmistä autoineen suoraan, läpi risteyksen, kääntymättä vasemmalle tai oikealle. Ihminen katseli suu auki, ihmeissään tuota suurta näkymätöntä voimaa, joka veti häntä eteenpäin...Toisessa kuvassa näin putken josta tuli vettä ja kaivo täyttyi täyttymistään vedestä ja mitä täydemmäksi kaivo tuli, näytti vesikin kirkkaammalta...
Pyysin Herralta sanaa Raamatusta ja se avautui Psalmi 124:

PSALMIT 124

1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme - näin
sanokoon Israel -
2. ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,
3. niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;
4. niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;
5. niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.
6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.
7. Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.
8. Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.



aamuyöllä sain näyn jota jo olinkin Herralta tovin pyytänyt ja nyt se tuli, kun hetkeksi heräsin. Näin Jeesuksen valkoisissa vaatteissaan, seisomassa korkeuksissa ja sitten Hänen ylleen muuttui nuo sini/ punaiset vaatteet, punainen viitta yllään ja Hän astui alas …Kiitos ja Kunnia Herrallemme, Jeesukselle Kristukselle, tule pian, morsius seurakuntasi odottaa sinua!
 .... ps. kun Jeesuksen vaatteet muuttuivat ja Hän oli valmis astumaan alas, jäi Hänestä tuo valkoisiin pukeutunut hahmonsa taustalle ja ylös, siniseen ja punaiseen puketunut Jeesuksen hahmo astui alas, uskon tälläkin olevan merkityksensä, ..... 
Hänen vanhurskautensa on niin puhdas, ettei voi tulla keskuuteemme, Hänen tullessaan maailmaan ... (Jumala itse)26.1. kun aamulla heräsin, oli samassa näkynä edessäni ikkuna ja katsoin tuosta ikkunasta, jonka ulkopinta kimmelsi pakkasen huurtamista pisaroista ja ulkona loisti valo, en tiennyt oliko se aurinko, sillä sitä ei näkynyt, loisti vain suuri valo …Pyysin Herraa antamaan sanaa tähän näkyyn, voisiko tällaiseen kuvaan sitä löytää, kävelin pöydän ääreen, nostin Raamatun ja avasin ja se avautui Sananlaskut 13:9: 

Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

Taas kerran Herra antoi tuon sanan joka niin oivallisesti sopi tuohon näkyyn, Kiitos Herralleni, Iankaikkiselle Jumalalle, Jeesukselle Kristukselle.


27.1. Tänään sain näyn jota en ensin ajatellut tänne tuoda, mutta sitten koin että ehkä voin sen kuitenkin jakaa, vaikka se onkin henkilökohtainen näky, itselleni.
Näin nuoren naisen kuvan, noin kolmekymppisen ja samalla tunnistin sen itsekseni. Se oli valokuva nuoruudestani ja siinä oli sama hiusmallikin kuin silloin nuoruudessani. Näitä kuvia olen saanut ennenkin, mutta toisista ihmisistä ja niin myös veljeni näki äidistämme ennen äidin kuolemaa. Tuossa veljeni näkemässä kuvassa äiti oli valokuvassa, silloin parhaimmillaan, nuorena.
Sanoin Herralle: " Joko sinä vihdoinkin tulet hakemaan minut?"
Sitä olen niin odottanut ja nyt tämä näky omasta kuvastani, nuoruudessa ...

Minulle kohosi tämä Sananpaikka:
JESAJA 35
1. Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin
lilja.
2. Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
3. Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
4. Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
5. Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
7. Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
8. Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.
9. Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
10. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.


29.1. aamulla sain näyn, jossa ilmestyi käsi ja käden etusormi osoitti kuvan oikeaa reunaa. Näin kun mies nousi autosta, oli pimeää. Mies käveli autonsa eteen ja kohotti katseensa ylös, oli siinä hetken ja palasi autoonsa, mutta nyt apukusikin puolelle... Mietin tämän tarkoitusta joka kyllä selvisi pian. Käsi halusi osoittaa minulle nähtäväksi, tuossa pimeydessä saapuvaa miestä, hän kulki omalla henkisellä ajoneuvollaan, omalla voimallaan, oli tullut pysäyksen paikka ja mies astui ulos autosta ”kuorestaan” ja käveli Jeesuksen eteen, Jeesuksen kasvojen eteen. Hän antoi itsensä Jeesukselle, otti Hänet Herrakseen, hän palasi autoonsa, mutta nyt apukuskin paikalle, sillä hän oli antanut Jeesukselle Herruuden elämässään ja Jeesus sai olla nyt kuski ja johdattaja ja ohjaaja hänen elämässään...Sana avautui Sanalaskut 12: 26 ja28.
 
Vanhurskaus opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalamattomat eksyttää heidän oma tiensä.

Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.

Veljeni vaimo, heidän viimeksi kyläillessään kertoi tällaise opettavaisen tarinan, katsotaan osaanko sen vielä kertoa:
Jeesus liftasi naisen kyytiin. Nainen pysähtyi ja kehoitti Jeesusta menemään takapenkille. Jeesus vastasi:
    -” Ei käy.”
Nainen pyysi sitten Jeesusta istumaan eteen, hänen viereensä, apukuskin penkille, johon Jeesus vastasi:
    -” Ei käy.”
Nainen oli ihmeissään, mitä nyt sitten, johon Jeesus vastasi:
    -” On vain yksi mahdollisuus, minun nousta kyytiin, on se, että minä olen kuski, minä olen se joka ohjaa.”

Tämä oli hyvin opettavainen tarina ja sopii hyvin jatkoksi tähän näkyyni. Jos haluamme Jeesuksen elämäämme, on meidän todellakin annettava ohjaus valta elämästämme Hänelle, Hän on meidän elämämme Herra.

Tänään, 29.3.2018. Aamulla herätessäni sain 2 kuvaa/näkyä:
1. Näin korin joka oli vuorattu valkoisella liinalla ja liinan päällä oli Pääsiäismuna.

2. Sitten minulle näytettiin läpikuultavaa kuulaa tai helmeä, joka oli vihreä väriltään.

Koen nämä edustavan, jonkin uuden tuloa .... 


Leevi on smaragdi (emerald), joka kuuluu berylliryhmään (Benjamin). Berylli kuuluu rengassilikaatteihin (kts. Muut silikaatit). Tämä kivi on jalokivien kuningas, josta tehdään koruja ja kruunujalokiviä. Kovuus: 7,5 8. Väri on tummanvihreä. Kivi on hyvin hauras, herkkä iskuille ja puristukselle.

Mielenkiintoista ... sillä Maanantaina, 26.3.2018.  minulle soitti eräs uskova sisko ja puhuimme näistä uskon asioista ja Israelista. Kerroin, että olen kuullut että Israelissa, jossakin vuoristo alueella, asuu vartijana mies (jollei ole jo kuollut), jolla on sama sukunimi kuin isälläni.
En tiedä, onko meillä mitään sukuyhteyttä. Ystäväni innostu tuosta kovin ja sanoi että haluaa tutkia asiaa, on kova tutkimaan kaikkea ...
Sanoi, että vartijat kuuluivat leeviläiseen sukuun ja he myös olivat ylistäjiä.
Kerran minulle eräs profetoi: " Näen sinun ylläsi Ylistyksen viitan!.
Ja nyt tuo vihreä, pyöreä kivi, joka voisi kuvastaa vihreää smaragdia, joka on LEEVI !!!

 SMARAGDI

Liiton jalokivi

Vihreä jalokivi, Leevin nimikkokivi. Leevi-nimi merkitsee ”lähestyminen”. Vanhassa Testamentissa papit toimivat välittäjinä Jumalan ja kansan välillä, vain heillä oli oikeus lähestyä Jumalaa. Ilmestyskirjassa (4: 3) kerrotaan, että Jumalan valtaistuimen ympärillä hohtaa kuin sateenkaaren kaltainen smaragdin hohde. Sateenkaari puolestaan muistuttaa meitä siitä liitosta, jonka Jumala teki vedenpaisumuksen jälkeen Nooan ja luomakunnan kanssa: ”Niin kauan, kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö ei korjuu, ei vilu, ei helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö”. Eläimet on annettu ihmisen valtaan, ja voivat olla ravintonakin, ihmisen veri on Jumalan erityissuojeluksessa, ihmiset siunattiin hedelmällisiksi, tähän liittoon kuului myös, ettei vedenpaisumus enää koskaan kokonaan tuhoa maata. Sittemmin Siinain liittoon kuului 10 käskyn laki ja sen noudattaminen. Nämä liitot ennakoivat parempaa liittoa, joka annettiin ihmiskunnalle Jeesuksen Kristuksen myötä (Mark. 14: 24) Jeesus sanoi: ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta”. Se on armoliitto, vahvistettu Kristuksen verellä syntien anteeksiantamiseksi. Mutta se ei ole mitään halpaa armoa, vaan se maksoi Kristukselle kärsimisen tuskat ja kuoleman, joka olisi kuulunut meille. Se on valtava kiitoksen aihe ylistää ja kunnioittaa Jeesusta Kristusta, Jumalan Poikaa. Jokainen Isän antama liitto on kuin jalokivi ja ylistyksen aihe. Kristuksen veren turvin voimme lähestyä Isää luottavaisin mielin. Ylistys Hänelle!


Tutkimme yhdessä ylipapin rintakilven jalokiviä ja hengellisiä vertauskuvia, joita niistä voi löytää. Mooses sai tällaiset ohjeet rintakilven tekoa varten 2 Ms. 28: 15-21 (v. 1938 käännös):

”Tee myös Jumalan vastausten rintakilpi tee se taidokkaasti kutomalla; tee se samalla tavalla, kuin kasukka on tehty: tee se kullasta sekä punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratuista valkoisista pellavalangoista. Se olkoon neliskulmainen ja taskun muotoon tehty, vaaksan pituinen ja vaaksan levyinen. Ja kiinnitä sen pintaan kiviä yliyltään, neljään riviin:

ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi;

toiseen riviin rubiini, safiiri ja jaspis;

kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti;

ja neljänteen riviin krysoliitti, onyks ja berylli.

Kultapalmikoinnilla kehystettyinä kiinnitettäköön ne paikoilleen. Kiviä olkoon Israelin poikain nimien mukaan kaksitoista, yksi kutakin nimeä kohti; kussakin kivessä olkoon yksi kahdentoista sukukunnan nimistä, kaiverrettuna samalla tavalla, kuin kaiverretaan sinettisormuksia”.

http://riittaahvonen.blogspot.fi/2013/0 ..

NYT JUMALA PUHUU VAHVASTI!!!

Eräs uskova siskoni juuri ilmoitti, että viime viikolla oli nähnyt näyssä Beryllin, joka vahvistaa omaa näkyäni. Kiitos Jeesus!!!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti