perjantai 16. maaliskuuta 2018

ALUSSA OLI SANA


ALUSSA OLI SANA

3.2.2014. aamun näyssä, oli kaunis, pieni lapsi, n. 3-5 vuotias ja hän näytti tytöltä ja oli hyvin totinen kasvoiltaan. Hänen päällään oli musta villapipo ja musta villapusero. Tuo musta väri, ei ole kovin ominaista lapsille ja se korosti minusta surua ja myös tuo totinen ilme. Oliko lapsi ehkä orpo? 
Pyysin vahvistusta sanasta ja niin että siinä olisi maininta lapsesta, että ymmärtäisin sen vastaukseksi ja näyn näyksi. Sana avautui Jesaja 37, joka käsittelee Jesajan ennustusta Jerusalemin pelastumisesta ja jae 3 avasi näkyä:

Ja he sanoivat hänelle: ”Näin sanoo Hiskia: ”Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.

7.2. aamunäyssä oli käsi ja kohta se ojensi etusormensa, aivan kuin osoittaakseen; sinä siinä! Ja sitten kädessä, sen etusormen ja peukalon välissä oli sormus, kivellinen kultasormus, jota näytettiin jollekkin; sinä siinä, tämä on sinun … Psalmi 24:4-6 avasi näkyä:

Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin. Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta. Tämä on se suku, joka häntä kysyy, joka etsii sinun kasvojasi, - tämä on Jaakob. Sela.

Eräs uskova ystävä laittoi minulle tähän sopivan viestin:
- ”Ihmeellistä, hätkähdin itse aamuyöllä tuohon samaan käsi kuvaan, jossa oli sormus … Rukoilin ja havahduin siihen kun katsoin omaa kättäni ja sormessani olevaa sormusta ...”
Vastasin hänelle, että hän on saanut vahvana rukoilijana siunauksen Herralta ja minun näkyni saattoi olla vahvistusta hänen näkyynsä/ uneensa. Hän antoi armolahjan ja siunasi ystävääni sormuksella.
9.2. aamulla, kun heräsin, kuulin vielä unisena lauseen, josta muistan vain osan, mutta sitäkin tärkeämmän:
- ”... minun ruumiini, on sinun passisi.”
Mielenkiintoisesti ilmaistu, mutta niin totta, sillä hän lunasti meidät elämällään, ruumiillaan ja verellään.
- ”Kiitos, Jeesus Kristus, meidän Herramme siitä!”
Ei voi suurempaa lahjaa antaa! Pyysin sanaa joka kertoisi tästä ja se avautui Jesaja 35,36 ja 37 kohdalta, mietin, missä näissä kerrotaan ristin kuolemasta? Kuinka Herra juuri tästä kohtaa kirjan avasi? Ja pian huomasin että Jesaja 35:10 sanoo näin:

Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

Siinähän se oli sanottu, me Herran vapahdetut!
13.2. näin unta jossa mieheni sanoi hiljaa kuiskaten minulle:
- ”Jumalan tietämättä annan itseni hänelle ...”
Vastasin, että se ei ole mahdollista, sillä Jumala tietää kaiken meistä, jopa ajatuksemmekin … Hymyilin miehelleni ja mieheni hymyili minulle …

Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon.
Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.
Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
Ef. 2:8-9.
Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.
Room. 10:9.

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.
Room. 5:8.

15.2. aamulla, kolme näkyä. Kun heräsin, näin heti ensimmäisenä pienen pojan, joka osoitti suoraan kohti käsiaseella. Mietin sen raamatullisuutta ja pian muistin tuon ”laittomuuden lapsen”, sitäkö tämä tarkoitti? Sitten toisessa näkykuvassa oli mies istumassa jossakin katsomossa ja hänen olkapäillään istui tuo samainen poika. Kolmantena näin jalan, ja se oli laittamassa saapasta jalkaan ja tuo saapas oli yltäpäältä märässä hiekassa ja sitä oli saappaan sisälläkin.
 Ajattelin että noilla jalkineilla oli paha kulkea ja saattoi kuvata vaikeita olosuhteita, ja niitähän tulee kun tuo lapsi tulee maailmaan, jollei ole jo tullutkin. Rikollisuus lisääntyy, ei ole enää mitään sääntöjä ja ulkoisista olosuhteista tulee vaikeita. Tämä kaikki on ennustettu ja minusta se vaikuttaa jo hyvin selvästi maailmassa.

2. tess. 2:3.
Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla.
Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

16.2. aamuyöllä näin unta, että ajelimme autolla mieheni kanssa jollakin mäkisellä alueella. Tie oli liukas, vaikka lunta ei ollut maassa. Kesken matkan pysähdyimme, kun joku oli tilannut meille uudet renkaat auton alle. Sitten tulimme mieheni siskon asumukselle ja se oli kuin jokin bungalovi ja lattiat oli tehty puutukeists ja osa oli ohkaisia riukuja, eikä niitä ollut kunnolla edes sidottu toisiinsa. Lattia kellui veden päällä. Kun siinä käveli, jalat oli usein upota veteen. Talon väki taisi olla hieman päissään …
Tämä kohta unesta kertoi hyvin mieheni siskon perheen tilasta, sen perustus oli todella heikoilla.
Sitten uni jatkui ja olimme kainuussa sukulaisillani ja siellä oli alkanut täysi remontti, pintoja maalattiin ja tätini mies oli tarkkana maalipintojen teippauksista. Menimme keittiön puolelle ja siellä hääräsi myös serkkuni ja hänen tyttärensä. Siellä olikin jo saatu valmista ja keittiö aivan häikäisi puhtaasta, valkoisesta väristään … He olivat hyvin tyytyväisiä ja iloisia saavutuksistaan...
Tämä kertoi minulle siitä, kun usein olen rukoillut sinne suvulleni, uutta ystävyyttä ja sukulais rakkautta, että voisivat taas olla tekemisissä toistensa kanssa, unohtaen tyhmät maalliset riidat. Tämä uni kertoi, että henkinen remontti oli alkanut ja lopputuloksesta tulee hyvää. Vanhat pinnat puhdistetaan puhtaan valkoisiksi ja he voivat aloittaa puhtaalta pöydältä.
Kun heräsin aamulla,näin pimeän tunnelin ja sen päässä valoisan suorakaiteen muotoisen suuaukon. Olin jo lähellä sitä ja lopulta pääsin astumaan siitä ulkopuolelle, mutta vielä en saanut nähdä, mitä siellä oli? Siellä oli kuitenkin niin valoisaa että häikäisi ja se valo esti näkemästä vielä muuta...
17.2. Tänään, näin kuin piirretyn kirjan sivun, siinä oli oranssinpunaisissa paidoissa juoksevia ihmisiä. Kyselin mielessäni, mitä tämä tarkoittaa, kuvakin oli hieman epäselvä. Pian näin vanhan, valkopartaisen miehen katsovan alaspäin, aivan kuin olisi lukenut jotakin ja päässään hänellä oli jotain koristeellista, en nähnyt siitä kuin reunan, mutta se näytti kruunun reunalle … 
Mieleeni nousi että siinä luettiin vanhaa kuvaraamattua, ja mies oli hyvin vanha ja siksi minulle vielä nousi mieleen Raamatun teksti:

1.Moos. 1:1-4.
1. Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
3. Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Ja valkeus tuli.
4. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä.

Tuota kirjaa on luettu jo hyvin kauan ja se on hyvin elävää sanaa. Elävän Jumalan alulle panemaa. Ja mekin olemme hänen rakkaita luomuksiaan ja saamme kuulua tuon kirjan elävään elämään. Johanneksen evankeliumin 1 luvun sanat avaavat myös tätä tämän päivän sanomaa:

1:1. Alussa oli sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 



Tänään,16.3.2018. herättyäni ja ollessani Herran läsnäolossa, näin kuvan/näyn, joka oli kyllä hieman epäselvä, mutta näin siinä taivaalla valtavan määrän valkopukuisia Enkeleitä ja ne soittivat pasuunoihinsa ja sitten syöksyivät valtavalla nopeudella kohti maata, jossa näkyi valkoisiin pukeutuneita ihmisiä odottamassa...
Lopusta en saanut kunnolla selvää, näin vain että kaikki oli kuin yhtä kaaosta.
Joko meidät Herran omat pian haetaan? 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti