ÄLÄ TURHAAN LAUSU ....

 ÄLÄ TURHAAN LAUSU ....

11. 11.2015. Tänään herätessäni hiljaa rukoilin. Mietin ettei näkyä tänään taida tullakkaan ja samassa ilmestyi eteeni kuva jossa oli keskellä suora tie minua kohti ja näin kun kaksi naista peräkkäin tulivat minua kohti, molemmilla oli samanlaiset mustat pitkät juhlapuvut yllään ja kun he lähestyivät minua, toinen kääntyi vasemmalle ja toinen oikealle. Heidän perässään tuli vielä kolmas nainen, samanlainen puku yllään, mutta se oli puhtaan valkoinen ja tämä tuli minua kohti ....

Sitten kuva katosi, enkä nähnyt enää muuta, nousin ylös kiittäen Herraa ja pyysin että hän avaisi tämän näyn, jos se sitä olisi ja myös vahvistaisi sitä,

Ajattelin tuosta näystä, että on niitä jotka ei usko ja he kulkevat mustissa puvuissaan väärään suuntaan (vas.) ja niitä jotka ovat uskossa ja heidän kulkunsa suunta on kyllä oikea (oik.), mutta he eivät ole puhdistaneet itseään ja jatkavat kulkuaan uskontiellä, mustassa vaatteessaan ja sitten ne harvat joilla on tuo valkoinen vanhurskauden puku, he ovat sovittaneet syntinsä Herran edessä ja tähtäävät parannukseen ja saavat kulkea eteenpäin, suoraa tietä ... he ovat tunnustaneet Jeesuksen Herrakseen suunsa sanalla, eivät häpeillen vaan iloiten tuosta ilosanomasta! He ovat saaneet Pyhän Hengen sinetiksi otsaansa, sillä he ovat Jumalan omat ....

Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!

20.11. aamulla sain näyn rautaisesta, pitsikuvioisesta rististä ja tuo kuviointi mahdollisti näkemään ristin läpi. Risti oli musta ja se alkoi tulemaan minua kohti, aivan lähelleni... Vähän myöhemmin minulle näytettiin uudelleen tuota mustaa ristiä ja se tuli taas lähelleni ja näin sen keskellä avaimen ja risti avautui kuin ovi ja sitten se myös sulkeutui ja näin kuinka avain pyöri itsekseen lukossa, lukiten sen.

Mieleeni nousi tämä, että Jumala voi avata ovia mutta myös sulkea, eikä niitä kukaan muu voi avata kuin Jumala itse. Tuo että risti oli rautainen ja musta, tuntui pahalta, sillä se nosti mieleen rautaristit jotka edustavat sotaa. Herra, ole armollinen meille.

24.11. Löysin tällaisen hyvän tekstin, jossa on paljon ajattelemisen aihetta:

Jumalanpilkka päättyi lyhyeen.

Eräs adventisti kertoi meille seuraavan tapauksen, tämä oli tapahtunut Thaimaassa.
Neljä nuorta tyttöä olivat lähdössä autolla illanviettoon, uskovan kodin äiti vetosi hartaasti ettei hänen tyttärensä lähtisi mukaan.
Äidin vetoomukset menivät kuitenkin kuuroille korville ja tytärtä ei saatu pysäytettyä. Viimeisinä sanoinaan tyttärelleen äiti sanoi: "Ota Jeesus mukaan". Tyttären halveksiva vastaus huolestuneelle äidille oli: "Menkööt tuonne peräkonttiin".
Tyttöjen illanvietto sai surullisen lopun heidän jouduttuaan rajuun liikenneonnettomuuteen jossa he kaikki saivat surmansa. Kun poliisi toi äidille suruviestin, oli hän sanonut:
- "Yhtä asiaa en siinä kolarissa ymmärrä, auto meni tuskannuuskaksi, mutta peräkontissa olevat kananmunat kennossa säilyivät täysin ehjinä?"
Suuri Jumala kelpasi vain auton peräkonttiin. Meillä täällä Suomessakin nuoret pilkkaavat nykyään Jumalaa monella tavalla. Jopa jumalapalvelustakin sanotaan pilkallisesti "jumikseksi". Kun rankaistusta ei heti tule mielettömyys jatkuu.
Joidenkin jumalanpilkkaajien kohdalla elämänlanka katkeaa heidän ollessa kapinatilassa ja joidenkin kohdalla käy niin onnellisesti, että he kääntyvät Jumalan puoleen, saavat syntinsä anteeksi ja pelastuvat.
Kolmas käsky ei turhaan sano: 
"Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu." (2.Moos.20:7)

27.11. aamulla sain näyn, jossa ylhäältä, ilmassa lensi suurennuslasi minua kohti. Ajattelin, että meidän tulisi tarkempaan tutkia Jumalan sanaa, eli Raamattua, kuin suurennuslasin läpi, sitten mieleeni kohosi toinenkin tulkinta näkyyni, että olisin saamassa lisää näkökykyä näkyihini ja niistä tulisi vahvempia, tätähän olin Herralta rukoillut ja anonut. Oliko tuo siis armolahja minulle? Kiitos siitä...Joulunalla, saimme mieheni kanssa joulutervehdyksen, joka sisälsi mielyttävän lahjan joulukonsettiin, kuuntelemaan Mika Pohjolaa koti kirkkooni. Se oli kaunista kuunneltavaa ja Mikalla totisesti on vahva ääni. Siinä kuunnellessamme, katselin minulle niin rakasta alttaritaulua jossa Jeesus seisoo vastaanottavana kädet ojennettuina kohti katsojaa. Tuo taulu usein alkaa elää minulle, aivan kuin Jeesus astuisi juuri taulusta alas ja lähtisi tulemaan kohti ja niin teki tänäkin iltana. Sitten katseeni kohosi taulun yläpuolella olevaan pyöreään ikkunaan ja huomasin sen kuvioinnin olevan aivan saman, kuin näkyni sinettisormuksen muoto. Siinä oli salmiakki kuvioinen ruutu ja sen keskellä ympyrä, kuin sormuksessa jonka Herra on minulle näyssään antanut. Katselin ikkunaa ihmeissäni, olin sen ennenkin nähnyt, mutta nyt näin vasta tuon kuvion ja koin sen siunaukseksi. Seuraavana työpäivänä näin erään tuttavani jota olin jo odotellutkin tapaavani. Hän kertoi että oli ollut kovin kiireinen, kun oli jäänyt yksin hoitamaan kaikkia tehtäviä ja oli myös sairastellut paljon. Hän kertoi, että hänelle oli ilmoitettu, että hänellä on rintasyöpä. Jatko suunnitelmia tehdessä kuitenkin lääkäri oli joutunut hämmästyksekseen toteamaan useaan kertaan: -” Tässä on jotain mystistä, syöpä on täysin kadonnut!” Tämä tuttavani sanoi tähän iloisesti: - ”Luojalle Kiitos!” Hän kertoi minulle, että halusi vastata juuri noin, ajatteli lääkäri sitten asiasta mitä tahtoi. Kerroin hänelle myös omasta uskostani lisää, että hän ehkä pitäisi minua aivan hulluna jos kaiken tietäisi, näkyni ja uneni, jotka usein toteutuivatkin. Hän naurahti, ettei se häntä hätkäyttäisi, sillä hän näkee samallalailla ja hänen äitinsäkin on nähnyt. Sitten hän kertoi, kuinka häneltä oli kerran pitänyt poistaa viisauden hammas joka pahasti vaivasi häntä, mutta todettiin että sitä on vaikea edes leikaten poistaa, koska juuret sojottivat pahasti ulospäin ja kääntivat vielä ylöspäin. Kun sitten paremmin piti tehdä päätös, mitä hampaalle tehdään, olikin hampaan juuret kääntyneet suoraan alaspäin ja hammaskin oli parantunut ja hän kertoi tuon hampaan olevan vieläkin hänen suussaan. Koin että näin Jeesus antoi minulle näiden tapausten myötä joulun ihmeen. Hän halusi muistuttaa siitä kuinka hän on vahvasti ja elävästi meidän ihmisten elämässä, kunhan olemme avoimia hänen puheelleen, sanomalleen ja ihmeilleen. 

 

 

Evankeliumi Luukkaan mukaan 2

1. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
2. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
3. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
4. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,
5. verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
8. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
9. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
10. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11. teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
12. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
13. Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
15. Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
16. Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
17. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.
18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.
19. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
20. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.
21. Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22. Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen
23. - niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" -
24. ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
25. Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
26. Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
27. Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
28. otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29. "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
30. sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
31. jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
32. valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille".
33. Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
34. Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
35. - ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä - että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
36. Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37. ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
38. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
39. Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
40. Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.
41. Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
42. Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
43. Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
44. He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
45. mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
46. Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
47. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48. Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
49. Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
50. Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
51. Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
52. Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä. 

(Kirje; osa 4 päätyy tähän ja seuraava alkaa vuodesta 2016)

TÄNÄÄN, 16.4.2018.
Herätessäni näin kuvan/ näyn, joka oli kuin vesiväri maalaus. Näin siinä avoimella paikalla olevan pienen, vanhan mökin. Mutta hauskaa tuossa kuvassa oli se, että tuon mökin edessä oli puro, mutta se puro oli elävä ja sen vesi oli virtaavaa ...
Kiitos Jeesus, että Sinun sanomasi virtaa edelleen meidän kauttamme ja anna sen pysyä virtaavana ja anna tuon mökin edustaa sitä majapaikkaa, jossa meillä siskoilla ja veljillä on yhteys Sinun kauttasi.
Amen.