24.6.2016. JEESUS YLLÄTTI
Töissä sitten eräs nuorukainen, joka oli siellä kesätyon tekijänä, alkoi kyselemään tuota kaulassa olevaa ristiäni ja kerroin hänelle siitä koko sen ihmeellisen tarinan, kuinka se on jo toiminut Jumalan työkaluna. Siihen samalla ilmestyi kaksi hoitajaa ja sain kertoa tuon tarinan rististä heillekkin.
Tuo nuorukainen ilmoitti että on lukenut Raamatun kokonaan ja tutkinut myös Koraania, meillä oli hyvä keskustelu sitten toinen hoitajistakin ilmoitti että on lukenut Raamatun kokonaan ja että hänellä on ollut jonkin verran uskovaa taustaa. Nämä molemmat tunnustivat, että uskovat kyllä Jeesukseen. Kolmas sanoi, että on vissiin sen verran pakana, ettei ole saanut Raamattua luettua.
Kiittelin Herraa tuosta hetkestä ja sanoin vielä nuorukaisellekkin, ettei tämä varmaankaan ollut sattumaa, hän oli samaa mieltä. Illalla sitten siskoni soitti ja ilmoitti erään ystvän, joka oli vasta 26 vuotias, olevan etsikko tiellä ja pyysi minulta sanaa tuolle nuorelle. Annoin hänelle Psalmit 139 ja 91 matkaeväiksi.
Sitten sain vielä viestin, jossa kyseltiin minun mielipiteitäni eräästä hengellisestä asiasta ja mitä henkisesti asiasta koin. Se oli pysäyttävää ja pyysinkin Herralta tähän apua ja koko viimeyön näin tuosta asiasta unta, joka oli hyvin positiivinen vastaus.
Kiittelin tässä Herraa, sillä hän oli todella vahvasti eilisessä päivässäni mukana, ja TOTISESTI yllätti minut, näillä kohtaamisilla ja viesteillä.
Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!
21. Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
22. Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
23. Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
24. Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
25. Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
26. Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
27. puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
Psalmi 18.
5.7. Tänä aamuna, kun
juuri rukoilin Isä meidän rukousta, sain yhtäaikaa
hätkähdyttävän näyn. Kuvan oikeasta reunasta, ylhäältä
mäestä tuli kovaa kaartaen minua kohti panssarivaunuja ja niiden
jälkeen samasta suunnasta tuli jalkaväkeä, jotka juoksivat
hieman kyyryssä.
Ymmärsin että tuossa oli taistelu käynnissä. Kyselin Herralta oliko tämä oikeaa tulevaa, sotakuvaa, vaiko hengellistä sodan käyntiä, joka ilmiselvästi on tänäpäivänä tässä maailmassa kasvussa. Herra auta meitä ja ole meille armollinen. Anna meille sinun veresisuoja ja tuo sota asu henkivaltoja vastaan.
Amen.
Ymmärsin että tuossa oli taistelu käynnissä. Kyselin Herralta oliko tämä oikeaa tulevaa, sotakuvaa, vaiko hengellistä sodan käyntiä, joka ilmiselvästi on tänäpäivänä tässä maailmassa kasvussa. Herra auta meitä ja ole meille armollinen. Anna meille sinun veresisuoja ja tuo sota asu henkivaltoja vastaan.
Amen.
Kirje
efesolaisille 6
1. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -
3. "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
7. hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
20. jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21. Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon.
22. Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23. Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
24. Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta – katoamattomuudessa.
Ensimmäiseksi jokaisen uskovan on sisäistettävä, että olemme jo sodassa - halusimme sitä tai emme. Itse emme sotaa ole aloittaneet, emmekä liioin toivoneet, mutta vihollinen on keskittänyt joukkonsa meitä vastaan, joten itsemme ja 'aseveljien' tähden olemme velvolliset puolustautumaan.
Jumalan sota-asua ei siis ole annettu etukäteen mahdollisen kriisitilanteen varalle, jotta sysäisimme sen laskostettuna kaappiin odottamaan tositoimia. Se on annettu jokapäiväiseksi käyttövarustukseksi, johon uskovan on tarkoitettu pukeutuvan alati, koska Herran omat elävät välittömän sodanuhan alla. Taistelussa jokainen sotilas on puettu Herransa väreihin ja hän käy Herransa taisteluviirin alle yhdessä toisten kanssa vihollista vastaan.
1. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -
3. "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
7. hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
20. jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21. Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon.
22. Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23. Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
24. Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta – katoamattomuudessa.
Ensimmäiseksi jokaisen uskovan on sisäistettävä, että olemme jo sodassa - halusimme sitä tai emme. Itse emme sotaa ole aloittaneet, emmekä liioin toivoneet, mutta vihollinen on keskittänyt joukkonsa meitä vastaan, joten itsemme ja 'aseveljien' tähden olemme velvolliset puolustautumaan.
Jumalan sota-asua ei siis ole annettu etukäteen mahdollisen kriisitilanteen varalle, jotta sysäisimme sen laskostettuna kaappiin odottamaan tositoimia. Se on annettu jokapäiväiseksi käyttövarustukseksi, johon uskovan on tarkoitettu pukeutuvan alati, koska Herran omat elävät välittömän sodanuhan alla. Taistelussa jokainen sotilas on puettu Herransa väreihin ja hän käy Herransa taisteluviirin alle yhdessä toisten kanssa vihollista vastaan.
7.7.2016. Tänä aamuna
näin outoa unta, en tiedä onko se yhtään mitään, mutta sen
lopussa oli ihmeellinen tunnelma. Alkua unesta en muista, mutta
tässä se, minkä muistan:
Olin vieraana jonkun miehen ja naisen luona ja heillä oli tarjota minulle jotain liharuokaa. Otin varoen lautaselleni tuota hyvin tehtyä lihaa, sillä isäntä itse ei vielä ollut ottanut. Nainen kuitenkin sanoi, että ota vielä tuosta tuo yksi pala, se on sinulle. Katsoin isäntää ihmeissäni, mutta hän katsoi hyväksyvästi. Otin siis vielä tuon palasen ja samalla huomasin että siinä oli vielä erilaista lihaa kääreenä, ja se oli isännälle itselleen tarkoitettua, ei siis muille.
Sitten näin itseni kävelemässä jossakin metsässä, en tiennyt missä olen, mutta jatkoin matkaa silti eteenpäin. Ihmettelin samalla tuota metsänpohjaa, joka oli täynnä jotain oranssinväristä, kevyttä, kuivaa maaainesta, kevyttä tomua. Kohta huomasin että tulin jonkun rakennelman luo, jossa oli muutama seinä ja avoimia kohtia jotka johtivat suoraan tuohon "taloon". Näin siellä huonekaluja ja isäntäväen joka asusti sitä. Lattiana oli tuo sama oranssimaa joka oli metsässäkin, se oli niin kevyttä, että sitä oli helppo potkia tieltään ja näin kuinka huoneenlattialla näkyi myös puiden juuria.
Kysyin:
-"saanko oikaista kotinne läpi, kun en tiedä missä olen, eikä muualta ole eteenpäin pääsyä?"
Isäntäväki katsoi minua vihaisesti ja kohta huomasin että minut oli ristiin naulittu. Siihen uni loppui.
Olin vieraana jonkun miehen ja naisen luona ja heillä oli tarjota minulle jotain liharuokaa. Otin varoen lautaselleni tuota hyvin tehtyä lihaa, sillä isäntä itse ei vielä ollut ottanut. Nainen kuitenkin sanoi, että ota vielä tuosta tuo yksi pala, se on sinulle. Katsoin isäntää ihmeissäni, mutta hän katsoi hyväksyvästi. Otin siis vielä tuon palasen ja samalla huomasin että siinä oli vielä erilaista lihaa kääreenä, ja se oli isännälle itselleen tarkoitettua, ei siis muille.
Sitten näin itseni kävelemässä jossakin metsässä, en tiennyt missä olen, mutta jatkoin matkaa silti eteenpäin. Ihmettelin samalla tuota metsänpohjaa, joka oli täynnä jotain oranssinväristä, kevyttä, kuivaa maaainesta, kevyttä tomua. Kohta huomasin että tulin jonkun rakennelman luo, jossa oli muutama seinä ja avoimia kohtia jotka johtivat suoraan tuohon "taloon". Näin siellä huonekaluja ja isäntäväen joka asusti sitä. Lattiana oli tuo sama oranssimaa joka oli metsässäkin, se oli niin kevyttä, että sitä oli helppo potkia tieltään ja näin kuinka huoneenlattialla näkyi myös puiden juuria.
Kysyin:
-"saanko oikaista kotinne läpi, kun en tiedä missä olen, eikä muualta ole eteenpäin pääsyä?"
Isäntäväki katsoi minua vihaisesti ja kohta huomasin että minut oli ristiin naulittu. Siihen uni loppui.
Tämä tuli tästä
loppusosasta heti mieleen. Ja oranssi taisi olla ylistyksen
väri.
Luukas
9:20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus."
9:21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta
9:22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös."
Huomasin
tuon maantomun värin, jota oli paksu kerros, että siinä oli tuo
ylistyksen väri.Luukas
9:20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus."
9:21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta
9:22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös."
JESAJA 54
1. Riemuitse, sinä hedelmätön, joka et ole synnyttänyt, huuda ilosta ja
riemahda, sinä, joka et ole synnytyskivuissa ollut. Sillä hyljätyllä on lapsia enemmän kuin aviovaimolla, sanoo Herra.
2. Tee avaraksi telttasi sija, levennettäköön sinun majojesi seinien kangas. Älä säästele! Pidennä telttaköytesi ja vahvista vaarnasi.
3. Sillä sinä olet leviävä oikealle ja vasemmalle, sinun jälkeläisesi ottavat omiksensa kansat ja tekevät autiot kaupungit asutuiksi.
4. Älä pelkää, sillä et sinä häpeään joudu; älä ole häpeissäsi, sillä et sinä ole pettyvä. Nuoruutesi häpeän sinä olet unhottava, leskeytesi pilkkaa et ole enää muistava.
5. Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan.
6. Sillä niinkuin hyljätyn, syvästi murheellisen vaimon on Herra sinut kutsunut - nuoruuden vaimon, joka on ollut halveksittu, sanoo sinun Jumalasi.
7. Vähäksi silmänräpäykseksi minä hylkäsin sinut, mutta minä kokoan sinut jälleen suurella laupeudella.
8. Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.
9. Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.
10. Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
11. Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista,
12. minä teen sinun harjasi rubiineista ja sinun porttisi kristalleista ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä.
13. Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.
14. Sinut vahvistetaan vanhurskaudella; sinä olet oleva kaukana väkivallasta, sillä ei sinulla ole pelkäämistä, ja kaukana hävityksestä, sillä ei se sinua lähesty.
15. Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu.
16. Katso, minä olen luonut sepän, joka lietsoo hiilivalkeata ja kuonnuttaa aseen käytäntöönsä; mutta minä olen myös luonut tuhontuottajan hävittämään sen.
17. Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi. Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra.
6
kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen
kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis
kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Room.6.
Unessani .... vanha ihmiseni on hänen kanssaan ristiinnaulittu, ............Kiitos Jeesus Kristus!
Vaikkapa Kristuksen kuolema ristillä oli äärimmäisen tärkeä meidän syntisten vuoksi, niin vielä tärkeämpi oli Jeesuksen henkiin herääminen ja ylösnousemus, koska ilman jälkimmäistä olisi uskomme täysin hulluutta ja ilman toivoa iankaikkisesta elämästä.
Nyt näen tuon uneni omasta elämästäni katsottuna, tuosta menneestä elämästä. Ehkä Herra haluaa minun tuovan sen teidän eteen varoituksena.
Ennen uskoni syvenemistä ja kastetta kyllä uskoin Jeesukseen, ja olen uskonut n. 6 vuotiaasta saakka ja jo silloin sain rukous vastauksia. Mutta nuoruus ja tuo aikuisuus, menivät toinen jalka maata viistäen, välillä ruopien. Alkoholi oli mukavaa viihdettä ja oli helppo vedota että joihan Jeesuskin, (tästä sen enempää), monesti asiat menivät överiksi, vaikkei sitä silloin myöntänytkään.
Uskoin kyllä Jeesukseen, mutta elin omien halujen mukaan. Sitten tuli vaihe, jota voisi verrata tuohon metsässä kävelyyn, oli etsikko aikani, ja etsin totuutta jos mistä New Ace totuuksista, ym. tosin se oli vain tutkintaa, jota en varsinaisesti ottanut elämääni, mutta kaikki kiinnosti.
Eräillä enkelimessuilla tuo vaihe loppui, kun katselin pöytiensä takana olevia omien asioidensa esittelijöitä. He olivat vihaisen näköisiä kuin tuo isäntäväki tuolla metsä talossa, jossa ei ollut kunnon seiniä, vaan aukkoja siellä täällä ja maalattia.
Mietin että minun kai tulisi jotain saada täältä messuilta mukaani, mutta mitä? Kukaan ei varsinaisesti tyrkyttänyt mitään, olisi pitänyt itse tyrkyttää itseään heille kiinnostuneena. Sitten erään pöydän luona pysähdyin, siellä tarjottiin enkeli kursseja, jotka maksoivat aivan maltaita.
Kysyin lopulta tuolta naiselta: "Tuntevatko nämä sinun enkelisi Jeesuksen?" Vastaus oli: "EI". Se riitti minulle, sillä Jeesus kuitenkin oli se, joka kulki aina edelläni ja oli ykkösenä suuntaa näyttämässä.
Aivan kuin tuolla metsässä, kuljin kokoajan eteenpäin, vaikka olinkin kuin jonkin etsijä. Ehkä tuo vaihe oli se, josta yritin oikaista tielläni elämässä, aivan kuin tuossa metsän talossa, kysyen, voisinko oikaista siitä, kun muualtakaan ei tuntunut eteenpäin pääsevän. Sitten olinkin jo ristillä. Tein tärkeän kysymyksen noilta eksyttäjiltä: Tunsivatko he Jeesuksen? Se sai tieni muuttumaan ja pääsemään uuteen kasvuun, jota vahvasti johti ja ohjasi Jeesus. Pian sainkin huomata olevani tuossa ristillä, Jeesus vierelläni. Hän kutsui minut kasteelle ja olin sille kuuliainen.
Ja tänään kaikesta saan kiittää Herraani, Jeesusta Kristusta, joka ei laskenut minusta irti.
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Room.6.
Unessani .... vanha ihmiseni on hänen kanssaan ristiinnaulittu, ............Kiitos Jeesus Kristus!
Vaikkapa Kristuksen kuolema ristillä oli äärimmäisen tärkeä meidän syntisten vuoksi, niin vielä tärkeämpi oli Jeesuksen henkiin herääminen ja ylösnousemus, koska ilman jälkimmäistä olisi uskomme täysin hulluutta ja ilman toivoa iankaikkisesta elämästä.
Nyt näen tuon uneni omasta elämästäni katsottuna, tuosta menneestä elämästä. Ehkä Herra haluaa minun tuovan sen teidän eteen varoituksena.
Ennen uskoni syvenemistä ja kastetta kyllä uskoin Jeesukseen, ja olen uskonut n. 6 vuotiaasta saakka ja jo silloin sain rukous vastauksia. Mutta nuoruus ja tuo aikuisuus, menivät toinen jalka maata viistäen, välillä ruopien. Alkoholi oli mukavaa viihdettä ja oli helppo vedota että joihan Jeesuskin, (tästä sen enempää), monesti asiat menivät överiksi, vaikkei sitä silloin myöntänytkään.
Uskoin kyllä Jeesukseen, mutta elin omien halujen mukaan. Sitten tuli vaihe, jota voisi verrata tuohon metsässä kävelyyn, oli etsikko aikani, ja etsin totuutta jos mistä New Ace totuuksista, ym. tosin se oli vain tutkintaa, jota en varsinaisesti ottanut elämääni, mutta kaikki kiinnosti.
Eräillä enkelimessuilla tuo vaihe loppui, kun katselin pöytiensä takana olevia omien asioidensa esittelijöitä. He olivat vihaisen näköisiä kuin tuo isäntäväki tuolla metsä talossa, jossa ei ollut kunnon seiniä, vaan aukkoja siellä täällä ja maalattia.
Mietin että minun kai tulisi jotain saada täältä messuilta mukaani, mutta mitä? Kukaan ei varsinaisesti tyrkyttänyt mitään, olisi pitänyt itse tyrkyttää itseään heille kiinnostuneena. Sitten erään pöydän luona pysähdyin, siellä tarjottiin enkeli kursseja, jotka maksoivat aivan maltaita.
Kysyin lopulta tuolta naiselta: "Tuntevatko nämä sinun enkelisi Jeesuksen?" Vastaus oli: "EI". Se riitti minulle, sillä Jeesus kuitenkin oli se, joka kulki aina edelläni ja oli ykkösenä suuntaa näyttämässä.
Aivan kuin tuolla metsässä, kuljin kokoajan eteenpäin, vaikka olinkin kuin jonkin etsijä. Ehkä tuo vaihe oli se, josta yritin oikaista tielläni elämässä, aivan kuin tuossa metsän talossa, kysyen, voisinko oikaista siitä, kun muualtakaan ei tuntunut eteenpäin pääsevän. Sitten olinkin jo ristillä. Tein tärkeän kysymyksen noilta eksyttäjiltä: Tunsivatko he Jeesuksen? Se sai tieni muuttumaan ja pääsemään uuteen kasvuun, jota vahvasti johti ja ohjasi Jeesus. Pian sainkin huomata olevani tuossa ristillä, Jeesus vierelläni. Hän kutsui minut kasteelle ja olin sille kuuliainen.
Ja tänään kaikesta saan kiittää Herraani, Jeesusta Kristusta, joka ei laskenut minusta irti.
... niin ja tämä vielä
nousi. Tuossa metsässä niinkuin siellä olevan talon lattiallakin
oli tuota kevyttä oranssin väristä tomua, joka värinä voisi
kuvastaa juuri tuota YLISTYSTÄ. Ajattelin ja muistelin tuossa,
että tokihan sitä tuli jossain muodossa Jeesusta ylistettyäkin,
mutta oliko se henki silloin sellaista, että tuo ylistys olisi
kohonnut ylös, niinkuin oikeassa Hengessä tapahtuu, vaan se
vajosi tomuksi maahan ja paksu kerros siellä sitä olikin.
TÄNÄÄN; 26.4.2018.
Aamulla herätessäni ja rukoillessani, näin muutaman kuvan. Näin vuoren joka räjähti. Ensin koin että se räjähti kokonaan, mutta sitten näytettiin, että se oli kuin tulivuoren purkaus? Tosin en nähnyt mitään tuli massoja. Ja kovin oli pimeää ...
Sitten näin vielä kuinka taivaalla pilvet avautuivat kauniisti, kuin oveksi ja valo virtasi sieltä meille alas.
Noiden kuvien välillä minulle näytettii tekstiä valkoisella pohjalla, mutta en kyennyt lukemaan sitä. Viimeisen kuvan vuori jälkeen näytettiin vielä tuollainen teksti kuva ja koin sen olevan minun blogi sivuni tekstiä, se oli muotoiltu juuri tavallani ...
Herra siunatkoon meitä ja olkoon meille armollinen.
Amen.
Tässä lisää keskustelua näystä:
http://www.pelastussanoma.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=4&p=20306#p20306
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.