sunnuntai 4. helmikuuta 2018

KUOLLEITA LUITA ...


KUOLLEITA LUITA ...

Katselin pitkästä aikaa TV 7:n ohjelmia. Peittämättömin kasvoin ohjelmassa Johanna kertoi profetiasta. Sitten hän sanoi:
- "Sinulla siellä on profetia jota olet pantannut. Sinun pitää pian laittaa se eteenpäin, tavalla tai toisella, soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostilla, sama se kunhan menee perille. Vaikka se olisi vain yksi sana, joka sinusta tuntuu mitään sanomattomalta, voi sen saaja kokea sen tärkeäksi."
Ajattelin ettei minulla ainakaan pitänyt olla mitään profetiaa. Kahden päivän päästä käydessäni nukkumaan muistin kuinka keväällä sain ajatuksen joka kertoi Jumalan puhdistavan kirkkoa ja kuolleet luut jotka sen sisällä ovat, kävelevät itse ulos. Silloin käytiin keskusteluja homoista. Rukoilin Jeesukselle:
- "Jos se oli profetia, niin anna merkiksi vaikka tuon vieressä nukkuvan mieheni sanoa unissaan joku sana ääneen, Aamen."
Ja samaan aikaan aamenen kanssa, mieheni sanoi unissaan, ääneen jonkun sanan, en saanut selvää mikä se oli, mutta se oli sana. Seuraavana aamuna laitoin viestini sähköpostilla koti seurakuntaani. Laitoin myös viestiä Kajaanin seurakuntaan. Kiitin heitä hyvästä Jumalanpalveluksesta jonka kuuntelin radiosta mökillä ollessa.
Pastori kertoi ihmeestään joka oli tapahtunut hänelle nuoruudessa. Hän oli nähnyt kaksi mies enkeliä. He tulivat kertomaan tämän veljestä joka pian tarvitsi apua ja tämä pystyisi auttamaan. Hän kertoi tämän, vaikka pelkäsi ottavansa riskin. Näistä ei kirkossa puhuta ja hän myönsi ettei itsekkään ollut puhunut Jumalan ihmeistä, joita hänellekin oli tapahtunut. Hän sanoi että niitä tapahtuu monelle ja niistä pitäisi alkaa puhua enemmän, niillähän me todistamme ja kirkastamme Herraa. Olin täysin samaa mieltä, lisää tällaista kirkkoihin, Aamen!
Näin myös ennen näitä sähköposteja unen, jossa synnytin vauvan. Synnytys oli todella helppo. Yritin kysellä kätilöltä:
- "Kumpi se on? Tyttö vai poika? Miksei se itke?"
Kätilö ei vastannut minulle, vaan onnellisena kannatteli kädet ylhäälle ojennettuna lastani, joka oli kyllä terveennäköinen ja värinen. Punaruskeat, lainehtivat hiukset päässä, se oli kaunis lapsi. Sitten uni loppui ja heräsin. Mietin oliko sillä jokin tarkoitus? Ehkä se kuvastaa jotain uutta hyvää, joka pian on tapahtumassa. Kätilöhän oli todella iloinen, pidellessään lasta ilmassa. Aiheuttaako, synnyttääkö sähköpostini ehkä jotain hyvää? Annetaan ajan kulua, katsotaan mitä tapahtuu. Kun olimme mökillä, kuuntelimme myös arki-iltaisin, su-to, radio Kajauksesta ihanaa ohjelmaa: Raamattu kannesta kanteen, jossa pastori Norvanto selittää todella hyvin Raamatun kertomuksia. Minusta oli ihanaa että miehenikin kuunteli tätä ohjelmaa:
- "No kun ne on tuttuja kertomuksia lapsuudesta ja kouluajoilta…"
Niinpä, niitähän ne ovat meille monelle ja toivottavasti niistä tulee myös rakkaita. Löysimme tämän ohjelman myös nettiradiosta, nyt pystyn kuulemaan sen myös kotona ja kun en aina meinaa muistaa, niin mieheni muistuttaa:
- "Hei, se sun ohjelma alkaa…"
Se akressiivisuus on alkanut väistyä, jonka hänessä näin vielä vähänaika sitten, jos tuli uskonasioista puhe. Ehkä rukoukseni mieheni uskoon tulosta alkaa kantaa tulosta, se olisi todella ihanaa. Sainkin noin viikon kuluttua kotiseutuni kirkkoherralta vastauksen sähköpostiini. Näin hän vastasi:

"Hei***
Olit jättänyt viestin kotisivujen kautta ja mainitsit ettet välttämättä edes odota vastausta.
Muutama sana kuitenkin:
Hesekielin 37 luvussa on väkevä kuvaus kuolleista luista, jotka heräävät eloon. Tämä nousi heti mieleeni kun luin viestisi. Yksinkertaisesti ajatellen, että siellä missä on Jumala, on aina toivoa - toivoa elämästä jopa kuoleman keskellä.

Kaikkea hyvää syksyysi,
Valoa eteenpäin!
Terveisin *** kirkkoherra"

Onhan se näinkin, pitää nähdä myös se positiivinen asia siellä kuoleman keskellä. Olisin ehkä halunnut vastata, mutta koin että se on minusta, minä vain lähetin Herran viestin eteenpäin, olin välikäsi…. Nyt kun olen alkanut pikkuhiljaa kertomaan ihmisille uskostani ja ihmeistä joita kohdalleni on tullut, on ollut mielenkiintoista huomata, että näillä ihmisillä on ollut huolia joihin he ovat halunneet minulta rukousapua. Totta kai minä rukoilen, mutta muistutan aina ettei se ole minusta vaan Herralta jos vastauksia alkaa tulla…

*Iloitse tästä päivästä, sillä se on elämä itse, aitona ja sykkivänä.
Sen kaari on lyhyt, mutta siinä on kaikki, mikä on totta ja oikeaa ihmisen elämässä. Kehittymisen autuus, toiminnan ylevyys, kauneuden loisto. Eilinen oli vain unta, ja huominen vain kangastusta. Käytä hyvin tämä päiväsi, niin jokainen elinpäivä on oleva onnellinen unelma ja jokainen huomen ihana toivo. Siksi iloitse tästä päivästä ja tervehdi sen nousevaa aurinkoa.

KALIDASA
( Intian klassisen kirjallisuuden suurin runoilija, 400-luku )


Kristus tekee meistä Jumalan ystävän, Jeesuksen kautta saamme rauhan Jumalan kanssa, Jeesus on ainoa tie Jumalan yhteyteen, eikä meidän tarvitse sotia Jumalan kanssa. Jumala ei ajattele kuin me ihmiset, koska Hänessä ei ole yhtään syntiä. Jeesus, Ylipappimme antaa meille yhteyden Jumalan luo. Jos joku väittää että hänellä on suora yhteys Jumalaan, eikä tarvitse Jeesusta, se on vale, sillä ainoa tie siihen yhteyteen on Jeesus Kristus. Uskon ensiaskelilla, olemme kuin lapsi, Jumalan edessä. Meidän ei tarvitse olla heti täydellisiä. Olemme hyvässä opissa joka kestää loppu elämämme. Me kasvamme kuin lapsi, Jumalan ohjauksessa. Jumala kuljettaa meitä eteenpäin, käsi kädessä, jos meiltä itseltämme vain tahtoa löytyy. Avaa siis sydämesi, anna rakkauden tulvia, sillä se on oikea taajuus taivaaseen. Uskon maailma, on kiehtova maailma. Se ei ole tylsä, niin kuin jumalattomat väittää. Mutta mistä he voisivat tietää sitä, iloa, onnea ja autuutta, kun eivät ole sitä kokeneet.
26.8.2011. Veljeni soitti minulle ja onnitteli myöhästyneenä, syntymäpäivästäni. Ja tietenkin keskustelumme ajautui hengelliselle polulle. Hän kertoi että pastori Veijo Piipposen sivustoilla ja ohjelmistosta oli kuullut ja lukenut, että heidän eri tilaisuuksissa on yhteisrukouksia, meidän Presidenttimme puolesta, että tämä saisi viisautta ja ymmärrystä, kun pian lähtee kokoukseen jossa keskustellaan Palestiinalaisten itsenäisyydestä. Että hän ymmärtäisi olla puhumatta Israelia vastaan, joka oli jo aikojen alussa Jumalan itselleen valitsema Pyhä maa ja sen kansa, Jumalan kansaa. Samaan aikaan kun tämä kokous käynnistyy, maapalloa lähestyy komeetta, joka tulee maata todella vaarallisen lähelle. Ei tiedetä kuinka tulee käymään, mutta se tulee aiheuttamaan ainakin myrskyjä ja järistyksiä. USAN päättäjät ovat salassa kansalta rakentaneet maanalaisia suojia, joihin menevät vain he turvaan. Mutta kuka voi piiloutua Jumalalta? Norjassakin päättäjät olivat tehneet jotain Israelia vastaan ja kuinkas ollakaan että Oslossa räjähti pommi. Ja Norjan nuorisoleirillä oli pidetty paljon Israel vastaisia puheita ja kuinka ikävästi se saikaan loppunsa….
Toivottavasti Presidenttimme olisi viisas, eikä aiheuttaisi Jumalan vihaa päällemme. Tai Jumalahan luovuttaa meidät siinä vaiheessa paholaiselle, joka sitten saa tehdä pahojaan. Komeetta on tulossa ehkä meitä varoittaen… Ennenkin on tapahtunut, esim. USASSA, että ovat puhuneet ja tehneet päätöksiä Israelia vastaan ja ovat saaneet välittömästi vastaukset esim. luonnonvoimien kautta. Ilmoitin myös hyvälle ystävällenikin tämän asian ja hänkin lupasi ehdottomasti rukoilla asian puolesta. Aina vain voimallisemmin merkit alkaa näyttää että todella elämme lopunaikoja. Paavikin vieraili Espanjassa ja joutui perumaan saarnansa, kun myrsky yltyi niin pahaksi. Eikö Jumala pitänyt saarnaajasta? Jossain ennusteissa Paavi on yhdistetty antikristukseen. On sanottu että lopussa antikristus on viisastunut, olisiko tämä pukeutunut Paavin vaatteisiin? Hänhän eli nuoruudessaan natsisaksassa ja kannatti tätä aatetta. Kulkiessamme maanteillä, usein tulee pylväissä vastaan, erään kultin lappuja, joissa lukee:

- "JEESUS TULEE PIAN, OLETKO VALMIS?"
Näille yleensä nauretaan, mutta näin Jeesukseen uskovana, kysymys on tänä päivänä todella aiheellinen. Niin kuin aikaisemminkin olen sanonut; - Jumala ei ole lahko. Tunnustamme kuitenkin samaa asiaa, se on tärkeintä. Me kärsimme tappioita elämässämme, kun annamme vallan epäuskollemme. Näin käy niin arkisissa, kuin henkisissä asioissa. Me ihmiset olemme heikkoja. Mutta Jumala antaa meidän olla erehtyväisiäkin. Me emme aina muista kuka tätä maailmaa hallitsee. Unohdamme, että voimme luottaa Jumalaan ja alamme pelätä vihollista ja toisiamme, ihmispelko on vahvana tänä päivänä, annamme vaikuttaa sen mitä toiset meistä ajattelevat. Emme uskalla olla sitä mikä itsestä tuntuu hyvälle, en tarkoittanut tällä kuitenkaan himollisia asioita.
- Luota itseesi, sillä pelko lisää pahaa oloa.
Me emme pääse perille epäuskon takia, mutta eihän ketään voi pakottaa taivaaseen, joka on oikea kotimme. Ihminen luulee
tietävänsä paremmin, mikä on hyvä hänelle ja hänen perheelleen. Me hylkäämme itse Jumalan antamat lupaukset.
Pitää oppia kantapään kautta, että kyllä Jumala pitää kuitenkin huolen. Herra haluaa varjella meitä monilta vaaroilta. Kun olemme antaneet itsemme Herralle, emme ole enää itsemme omia, vaan käskyt tulee taivaasta. Pyhä Henki neuvoo meitä. Meille kasvaa Jeesuksen luonne ja katsomme asioita uskon silmin. Asiat joita olemme lukeneet, muuttuvat tunnepohjaisiksi. Pelastus on aina ollut Jumalan tarkoitus. Se, jolla ei ole Herraa sydämessä, on elävältä kuollut, puhutaan myös kuolleista luista. Jumala kääntyy Herraksemme, kun huudamme häntä ja Jeesusta sydämestämme apuun. Herra on teidän kansanne, kun olette itse hänen lähellään. Me edustamme Kristusta parhaiten olemalla viisaita ja oikeudenmukaisia, puhtaita ja hyväntahtoisia, ja harrastamalla lähimmäistemme parasta, vaikka epäuskoisia olisivatkin, emme tuomitse heitä. Meidän tulee varjella itseämme niin, ettei maailma meitä saastuta. Mutta Jumalan tarkoitus ei kuitenkaan ole että vetäytyisimme itsekkäästi syrjään maailmasta, niin ettemme mitenkään voisi vaikuttaa siihen. Meidän pitää olla kaikkina aikoina valoja maailmassa. Jeesus sanoo:

-" Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville’’ eli maailmalle.

Ja Hän lisää:
-"Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.’’

Raamattu sanoo:
-" Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.’’ Ps.25:9
Herra johdattaa nöyriä oikein, koska he suostuvat opetettaviksi. He haluavat vilpittömästi oppia tuntemaan ja tekemään Jumalan tahdon mukaisesti. 

Vapahtaja sanoo:
- "Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta.’’ Joh. 7:17.

- "Jos joltakin puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.’’ Jaak. 1:5.
Jumala ei pakota kenenkään tahtoa; siksi Hän ei voi johdattaa niitä, jotka ovat liian ylpeitä oppimaan ja toimivat omanmielensä mukaan. Kaksimielistä ihmistä joka tekee omantahtonsa mukaan ja samalla sanoo tekevänsä Jumalan tahdon mukaan, on kirjoitettu:

- "Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa.’’ Jaak.1:7

Emme saa kadehtien tuomita toisia, me emme saa alkaa tuomareiksi. On vain yksi tuomari, Herra. Me anastamme Luojan oikeuden, kun alamme tuomitsemaan muita. Tämä on ollut minunkin läksyni, tänä vuonna 2011. Vaikea läksy onkin. On niin helppoa alkaa arvostelemaan toisten tekemisiä ja yhtyä toisten tuomitseviin ajatuksiin, kun he alkavat arvostelemaan ja tuomitsemaan. Pitäisi ymmärtää olla silloin itse hiljaa, eikä lähteä siihen mukaan. En minä haluaisi olla sellainen, mutta on vaikea muuttua. Tiedän että muutos kuitenkin tapahtuu, sillä aina kun osallistun tällaiseen käytökseen, välittömästi myös huomaan ettei näin olisi pitänyt toimia. Sanonkin usein ääneen ettei näin saa puhua toisista. 2010, minulla oli selvästi oppiläksynä pelko. Ei sekään helppoa ollut mutta tunsin selviytyneeni siitä hyvin. Kummasti tuli aina pelkoon liittyviä asioita eteeni. Nyt ne ovat muuttuneet tuomiota koskeviksi asioiksi. Pyhä Henki tuo niitä eteeni. Pelon saa aikaan paholainen ja niinhän se on tuomionkin kohdalla. Paholainen eli vihtis on syyttäjä joka kuiskuttelee syytöksiä korviimme ja me tuomme ne suustamme ääneen ulos. Jeesus sanoikin että ei se mitä laitamme suuhumme ole niin pahaa, kuin se mitä päästämme sieltä ulos. Se on kyllä aivan totta. Sanoillamme saatamme saada todella pahaa aikaan. Ylpeys ja kunnianhimo ovat laajalle levinneitä, ja missä niitä suositaan, siellä ne herättävät kateutta ja vallanhimoa.
Näin sielu loittonee Jumalasta ja joutuu tietämättään saatanan polulle. Me päästämme saatanan vaikuttamaan mieleemme, tekemällä synnillisiä halujamme, synti ei enää tunnu synniltä, siksi saarnaaja joka puhuu Jumalan sanaa ja joutuu tuomitsemaan syntimme, saa usein vihat päällensä. Synti tekee meitä haluttomiksi tekemään parannusta, siitä on liikaa vaivaa ja liikaa uhrauksia. Pidämme Jumalan palvelijaa liian ankarana.

- Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta.’’ Matt. 12:32.

Jeesus sanoi näin kun juutalaiset väittivät hänen tekevän ihmetekonsa Beelsebulin avulla. Jumala pitää ihmiseen yhteyden Pyhän Hengen voimalla, ja ne, jatka tahallaan torjuvat tämän ja pitävät sitä saatanallisena, ovat katkaisseet sielun ja taivaan välisen yhteyden. Jumala pyrkii Pyhän Hengen nuhtelulla saamaan syntisen vakuuttuneeksi ja jos Pyhän Hengen työ torjutaan, Jumala ei voi enää tehdä mitään sielun hyväksi. Synnin tekijä on irrottautunut Jumalasta, eikä synnissä itsessään ole mitään parantavaa voimaa.
- Anna hänen olla.’’(Hoos. 4:17) kuuluu jumalallinen käsky.
- ei ole enää uhria meidän syntimme edestä, vaan on hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat,’’ (Hebr. 10:26,27)

1.9.2011. Apua, kuinka on paha olla, menen saunaan ja haluan itkeä, maailma kuohuu, ihmiset ovat pahasti eksyneet. Luin juuri uutisista, pastori Markku Koiviston irtisanomisesta. Se tapahtui seksuaalisten rajojen ylittämisestä. Media kertoo asiasta vajavaisesti, sen osan mikä myy, sormella osoittaen. Aletaan heti yleistämään, että tämä tuntuu olevan aika tavallista uskovien piirissä, rukoilen:
- "Herra, auta palvelijaasi Markku Koivistoa, auta häntä ihmisenä. Jos tämä kaikki on totta, ota hänen syntinsä ristisi juurelle ja auta parantumaan tästä synnistä. Hän oli hyvä saarnaaja, rukoilen että kaikki muuttuu hyväksi. Ota Jeesus rukoukseni vastaan ja vie se Ylipappina Jumalan tykö.
 Aamen."
Olemme helposti tuomareita, syytämme ja osoitamme sormella. Kuinka puhtaita itse olemme?
- se joka ei ole syntiä tehnyt, heittäköön ensimmäisen kiven!?
Toki uskovatkin tekee syntiä, olemmehan vain ihmisiä, emme Jumalia. Jos joku pitää itseään Jumalana, on hänellä muita ongelmia, jotka tulee siltä vihtikseltä. Me korotamme itsemme Jumalan yläpuolelle, kun alamme tuomitsemaan. Leikimme tuomaria. Pöyhkeillen päästämme suustamme tuomionsanoja. Saamme olla hetken sankareita. Niistä sanoista joudumme kuitenkin aikanaan itse tuomiolle. Varokaa mitä suustanne päästätte. Haluan itkeä, maailma on niin paha.
- Herra armahda….
Meidän pitää välillä pysähtyä, tutkimaan itseämme, ajatuksiamme, omaa tilaamme ja sydäntämme. Oikea itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä ottaa armo vastaan Jumalan lahjana. On hyvä välillä levähtää, antaa hiljaisuuden, Raamatun sanan ja rukouksen hoitaa itseämme. Saamme voimaa seuraavaan päivään, kun näin lataamme tyhjät akkumme. Jaksamme myös paremmin rohkaista ja auttaa hädässä olevaa lähimmäistämme. Tämä on tärkeää, sillä väsyneinä ajaudumme vain syyttelemään toisiamme, vaikka pitäisi tukea. Ihmiset on tänä päivänä todella julmia. He hyökkäävät kuin sudet, apua tarvitsevan kimppuun. Ei löydy enää myötätuntoa:
- onko sitä koskaan ollutkaan?
Ajattelemme vain itseämme. Käännämme asiat toisiamme vastaan, olemme kuin sodassa keskenämme. Se on paras, joka osaa parhaiten satuttaa. On hienoa päästellä herjaavia ja tuomitsevia sanoja. Koemme olevamme viisaita:
- mutta onko se viisautta?
Näin asioita hoitaen, ne vain synkkenee, eikä kukaan ole autettu. Niin, kyllähän minä sen ymmärrän, että tämä on sen mokoman vihtiksen tarkoitus. Sille on tullut kiire ja sen näkee myös maailman kuohunnassa. Kunpa ihmiset avaisivat silmänsä ja näkisivät myös tämän totuuden. Aika on käymässä vähiin ja
on tulossa voi huutojen aika. Nyt joku ajattelee, että siinä se nyt itse syyttää ja tuomitsee. Ei, en minä sinua syytä. Minä en hyväksy vain näitä itsekkäitä tekojamme ja ajatuksiamme. Ne ovat syntiä. Minä rukoilen itkien ihmisen puolesta, että he saisivat ymmärrystä ja näkisivät totuuden. Olen huolissani ihmisestä. Kaikki paha mitä meissä on, on paholaiselta saatua perisyntiä. Rakastan sinua ihminen, olen siskosi, saman Jumalan luomia, saman Jumalan lapsia, eli olemme sisaruksia. Jeesus oli Jumalan ensimmäinen lapsi ja me jälkeenpäin tulleita, eli Jeesus on veljemme. Eikö ole ihanaa!!! Miksi siis vihaisimme toisiamme? Olen kokenut elämäni aikana paljon ikäviä asioita. Perheessä olevaa alkoholismia, väkivaltaa, koulukiusaamista, pelkoa monista eri asioista. 
Tätini kysyi minulta miten olen selvinnyt noin tasapainoiseksi, kaikesta huolimatta? Mieheni vastaisi tähän varmasti, että, syömällä! Mietin asiaa, ja tulin siihen tulokseen, että minulla on ollut pienestä pitäen Jeesus, johon olen saanut turvata. Silloin kun on ollut pelon ja hädän hetki, eikä muita turvallisia käsivarsia ole ollut. Jeesukselle olen vienyt rukouksessa huoleni ja itkuni. Hän on ollut minulle ne turvalliset käsivarret, jotka kantaa ja antaa suojaa. Jeesus on minun tasapainoni lähde. Hän voi olla sitä sinullekin, jos vain tahdot. Ihmisen teot määrittävät hänet.
- Mieti, mitä sinun tekosi ilmentävät sinussa?
- Vaikuttaako tekosi positiivisesti vai negatiivisesti elämässäsi, ympäristössäsi?
- Keskittyykö tekosi asioihin joista itse hyödyt esim. rahallisesti, vai asioihin joilla voit auttaa lähimmäistäsi pyyteettömästi? Voimme itse olla itsellemme pahimpia vihollisia. Pelkäämme ajatuksiamme, estämme toteuttamasta itseämme. Silloin se on hyvä jos estämme toteuttamasta negatiivisia tekoja, mutta kun estämme myös hyvät aikeemme, olemme itsemme vihollisia. Siksi on tärkeä oppia tuntemaan itseään. Muista että se vihtis käyttää tätä myös hyväkseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.