SANA ON SINUA LÄHELLÄ ...

Omia kokemuksia levossa

30 Huhti 2017

Lauantai ilta oli aivan mahtava. Meillä oli taas rukousyhteys hetkemme ja Jorma Tapanainen, tämä n.90 v. evankelista, tuli meille yllätysvieraana. Tätä rukoilinkin Herralta ja kun hän ilmestyi ovelle sanoin: "Sieltähän se minun rukous vastaukseni tuleekin!"
Jorma sanoi, että vihollinen yritti kaikin tavoin estää hänen tulemistaan, mutta koki että siinä oli vahva Herran johdatus ja sitä se oli ...
Jorma taas otti minut muista sivuun ja rukoili puolestani.
Sanoi, että minusta tulee paikkakuntamme lamppu ja muutenkin ja minun tulee kertoa siitä, minkä olen Herran Sanomana saanut ja sitähän jo osittain teen.
Kertoi myös moneen kertaan painottaen, että uskokaa, Jeesuksen tuleminen on TODELLA LÄHELLÄ ja Venäjä tulee miehittämään Suomen, niin että se on vallattu pohjoisesta ja etelästä ja keskelle jää jotain omaa...
Vahvistin, että näin minäkin olen uskonut ja kertonutkin jo jonkin aikaa, mutta monikaan ei halua ottaa vastaan!

Puhuimme pelastuksesta koko illan ja jo iltaa suunnitellessani, minulle annettiin tämä raamatun paikka:

Kirje roomalaisille 10
1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
2. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
3. sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
4. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
5. Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
7. tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.
8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
14. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15. Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16. Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
18. Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
19. Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
20. Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
21. Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".

http://cdn.simplesite.com/i/9f/44/28203 ... h1280_.jpg

Jorma kertoi tämän vanhan tarinan, jonka itsekkin olen lukenut joskus 70 luvulla. Meillä on kaksi tietä, kumman valitsemme? Aika on jo hyvin vähissä ....

Venäläiset tiedemiehet porasivat 14,5 kilometrin rei’än jossain Siperian tuntumilla. Poran terä alkoi yhtäkkiä pyörimään hurjan nopeasti – he olivat kohdanneet maaperässä onton kohdan ja päättivät ottaa selvää minne olivat osuneet. Tutkimukset saivat tuulta purjeisiin tämän merkillisen tapauksen myötä ja he laskivat reiästä alas mikrofonin muiden sensoreiden ohella kuunnellakseen mahdollisten mannerlaattojen ääntelyä. Alhaalta kuului kaikkea muuta kuin he olivat odottaneet – mikrofoni tallensi tuhansien ellei miljoonien kuolleiden tuskaista huutoa melkein 20 sekuntia ennen kuin mirofoni suli yli 2,000 celsiusksessa. Jokainen työmies ja tiedemies pakeni kauhuissaan paikalta peläten päästäneensä helvetin irti.

"Oli rikas mies. Hänen vaatteensa olivat purppuraa ja hienointa pellavaa, ja päivästä päivään hänen elämänsä oli pelkkää ylellisyyttä ja juhlaa. Mutta hänen porttinsa pielessä virui köyhä Lasarus, täynnä paiseita. Köyhä olisi nälkäänsä halunnut syödä niitä ruokapaloja, joita rikkaan pöydältä putoili. Koiratkin tulivat siihen ja nuolivat hänen paiseitaan.

"Sitten köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Abrahamin huomaan. Rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Kun hän tuonelan tuskissa kohotti katseensa, hän näki kaukana Abrahamin ja Lasaruksen hänen rintaansa vasten. Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'

Mutta Abraham sanoi: 'Muista, poikani, että sinä sait eläessäsi hyvän osan, Lasarus huonon. Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun, mutta sinä saat kärsiä tuskaa. Sitä paitsi meidän välillämme on syvä, ylipääsemätön kuilu, niin ettei täältä kukaan voi tulla teidän luoksenne, vaikka tahtoisikin, eikä sieltä pääse kukaan kuilun yli meidän puolellemme.'

Rikas mies sanoi: 'Isä, minä pyydän, lähetä hänet sitten vanhempieni taloon. Minulla on viisi veljeä -- hänen pitäisi varoittaa heitä, etteivät hekin joutuisi tähän kärsimyksen paikkaan.' Abraham vastasi: 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuulkoot heitä.'

'Ei, isä Abraham', mies sanoi, 'mutta jos joku kuolleiden joukosta menisi heidän luokseen, he kääntyisivät.'

Mutta Abraham sanoi: 'Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista.'"
Luuk. 16:19-31 [kr92] [kr38]

Kun olimme rukouksessa illalla, rukoilin siinä kielillä, koin valtavaa RAKKAUTTA, mutta yhtäaikaa koin kuinka Jeesus itki, meidän vuoksemme!
Sitten näin siinä kuvan, kristallin kirkkaasta kyyneleestä, joka oli JEESUKSEN, meidän vuoksemme! Minäkin itkin siinä rukoillessani ja muiden rukoillessa... ja jaoin tämän kaikille ja nyt myös teille. Jeesus itkee meidän vuoksemme, sillä on niin monta, jotka ei usko Hänen sovitustyöhönsä!

Hebr. 9:22: Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
Suomeksi käännetty 'anteeksiantamus' on alkutekstissä 'afesis', jolla on merkitykset 'sovitus', 'anteeksiantamus', 'vapautuminen', 'vapaus'. Tämä sana tarkoittaa sellaista anteeksiantamusta synneistä, jonka vaikutuksesta asianomainen ei ole koskaan niitä tehnyt, eikä hänellä enää ole rangaistusta näistä synneistä. Veriuhrin perusteella syyllinen saa anteeksiantamuksen, joka ei ainoastaan poista rangaistusta, vaan puhdistaa syyllisen niin, että Jumala näkee hänet sellaisena, joka koskaan ei ole syntiä tehnytkään. Eikö tämä ole valtava ja todellinen ja yliluonnollinen ilosanoma!

Kysymys; kenen vuoksi Jeesus vuodatti verensä? http://www.tulta.net/Opetus/jeesveri.htm
Tekikö Jeesus kaiken, vain Jumalaa mielyttääkseen? Eikö Hänen veren vuodatuksellaan ollut muuta merkitystä? Tämä on mietintää henkilökohtaisella tasolla, toivon, ettei vastauksesi tee tuosta valtavasta sovituksesta merkityksetöntä omaan elämääsi ....

Hebr. 9:11-12: Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.
 
Meidän on välttämätöntä tietää, että Jeesuksella on tämä sovituksen veri mukanaan taivaassa. Jumala näkee tämän Jeesuksen veren suojan kautta jokaisen uskovan. Jeesuksella on nyt oikeus ulottaa taivaalliset voimat koskettamaan jokaista, joka uskossa katsoo Häneen.

Aivan äsken .... kun katselin hengellisiä ohjelmia, mieleeni nostettiin jotain jonka olin unohtanut. Tuo vanha evankelista kertoi minulle:
- "Sinusta tulee ihmisten lamppu .... ja vielä, näen kruunun pääsi päällä..."
Todella, tuo kruunu, kerroin, ettei hän ollut ensimmäinen joka siitä mainitsee.... ja nyt muistin hänen sanansa kruunusta, ja kiitin Herraa!!!
Ajattelin, josko pian tapahtuu jotain, kun minua tästä muistutettiin ...
Kiitos ja Kunnia Jeesuksen Kristuksen!

Tänään, 11.6.2018. Näin herätessäni ja rukoillessani taas niitä iki ihania sormuksia, joita Herra tuon tuosta näyttää ja niiden kautta puhuu ...

Niin, tämä pitää vielä lisätä. En tiedä olinko hereillä vaiko jossain hereillä olon ja unen välimaastossa, kun olin rukoillut, mutta näin kuvan miehestä, tai ehkä vain ihmisestä, joka hyvin sairaana makasi  vuoteellaan ja minä rukoillen pyysin Herralta tälle parannusta ja minut valtasi vahva ja iloinen tunne ja tiesin, että tuo ihminen oli parannettu ...
tuo tunne oli aivan päätä huimaava.
Toivon ja uskon että tämä on jollekkin teille! Herra siunatkoon sinua ja olkoon armollinen.
Amen. 

 

Tavoitteena eheä ihminen

'Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään. Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut. Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. Nainen näet ajatteli: "Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen." Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa. Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: "Kuka koski vaatteisiini?" Opetuslapset sanoivat hänelle: "Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?" Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt. Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken. Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi."'

Mark. 5:24-34