Tammikuun 6.
päivänä vietettävää loppiaista kutsutaan maailmalla epifaniaksi, eli
ilmestymiseksi. Tämä kuvaa osuvasti useita merkityksiä saanutta
pyhäpäivää.
25.
joulukuuta juhlittava Jeesuksen syntymäjuhla on pääsiäiseen ja
helluntaihin verrattuna sangen uusi, vasta 200-luvulla alkanut traditio.
Aiemmin kristityt viettivät 6. tammikuuta epifania-juhlaa Jeesuksen
kasteen muistopäivänä. Sen uskottiin tapahtuneen Jordanjoessa hänen
30-vuotissyntymäpäivänään. Edelleenkin Venäjän ortodoksinen kirkko
järjestää loppiaisena kastautumisseremonioita.
Luterilaisessa ja katolisessa kirkossa loppiaista on vietetty keskiajalta lähtien tietäjien muistopäivänä. Matteuksen
evankeliumin mukaan itämaan tietäjät saapuivat Beetlehemiin osoittamaan
kunnioitustaan vastasyntyneelle juutalaisten kuninkaalle,
Jeesus-lapselle.
Matteuksen
teksti herättää kirkkokansan miettimään, minkälainen lapsi sai mahtavat
miehet lahjoineen liikkeelle. Seuraavana sunnuntaina luterilaisen
kirkon messuissa puhutaan Jeesuksen kasteesta, hänen kärsimystiensä
alkutaipaleesta.
Tulevina
pyhinä epifania jatkuu. Kaanan häitä kuvaava evankeliumiteksti oli
aikoinaan yksi loppiaisen aiheista. Se päätettiin kuitenkin sijoittaa
toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin. Näin kirkkovuodessa
siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen julkisen toimintansa
alkuvaiheisiin.
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/tanaan-on-loppiainen-moni-ei-muista-miksi-sita-vietetaan-200648486
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/tanaan-on-loppiainen-moni-ei-muista-miksi-sita-vietetaan-200648486
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti