lauantai 4. helmikuuta 2023

SIUNATTU SE JOKA LUOTTAA HERRAAN

Shalom!
 

 Tänään sain kaksi kuvaa rukous hetkellä ja nyt niitä olen täällä mutustellut ja miettinyt.

Ensimmäisessä oli paljon emoji kuvia ja kohta ne alkoi pyöriä edessäni kuin pajatso, niin kovaa ettei niistä saanut enää mitään selvää, vaan ne oli aivan mustia kuvia pyöriessään.

Mietin liittyneekö merkkeihin joita pyydämme alati Herralta?

Matteuksen evankeliumi:
16:1 Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta.
16:2 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Kun ilta tulee, sanotte te: 'Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa',
16:3 ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä.' Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.
16:4 Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois.

Sitten tein jo ylösnousua kun sain nähdä vielä kuvan puusta jolla oli todella paksu ja suora runko, eikä rungossa ollut oksia. Oksasto oli vain ylhäällä ja se oli todella vihreä ja tuuhea, kuin peruukki puunlatvassa. 

Ensimmäisenä nousi mieleeni jokin leipäpuu laji? Johanneksen leipäpuu?

Sitten tuli eteen tämä Raamatun jae:

 Ilm. 22:2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Jeesus puhui itsestään viinipuuna ja seuraajistaan puun oksina. Se kuvastaa kiinteää yhteyttä voiman lähteeseen. Sama sanotaan Vanhassa testamentissa toisin: Siunattu se joka luottaa Herraan. Hän on kuin puu, joka kurkottaa juurensa veteen eikä pelkää kuivuuden ja helteen tuloa, vaan tuottaa hedelmää aina.

 Matteuksen evankeliumi 13:31-33


”Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen:

   ’Jumalan valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.’

Me uskovat saamme olla tuon puun lehvästö ja Jeesus tuo vankka runko juurineen. Meidän tehtävä on levittää tuota evankeliumin sanomaa mitä enempi sitä teemme ja se levittäytyy pitkin maailmaa, sitä suurempi tuosta puusta tulee ja leivästä vihannoi. Tuo suuri puu kuvastaa ristinuskon kasvua maailmassa. Voi kuinka kaunis ja vahva tuo puu olikaan näyssä, siinä ei ollut yhtään huonoa oksaa. Se oli hoidettu hyvin ja kaikki huono oli karsittu pois.

Kiitos Jeesus että tuossa puussa saamme kasvaa ja Sinä ohjaat ja johdattaa kasvuamme. Sinä käännät olkaamme ja lehtemme välisi suuntaan, ettei pimeys meitä heikentäisi.

Kiitos Jeesus että avasit tämän lohduttavan näyn. Sinun yhteydessä on hyvä kasvaa ja elää.

Amen.

 

Niin Suuri Hän On: https://www.youtube.com/watch?v=XRH2B5OSkrc

Uskova veli ja sisko avasivat vielä tuota puu asiaa hyvällä ja sopivalla tekstillä, kuin vahvistaen tätä sanomaa/ puuta. Näin vahvistamme ja tuemme toinen toistamme:

Veljen ja siskon tuomasta linkistä vajavaisella suomennoksella:


"Ihminen on pellon puu", ja juutalainen kalenteri varaa joka vuosi yhden päivän - puiden uudenvuoden , Shevatin 15. päivänä -, jotta voimme pohtia sukulaisuuttamme kasvitieteelliseen analogiimme ja sitä, mitä se voi opettaa meille, omaa elämää.

Puun pääkomponentit ovat: juuret, jotka ankkuroivat sen maahan ja toimittavat sille vettä ja muita ravinteita. Runko, oksat ja lehdet , jotka muodostavat sen maanpäällisen osan; ja hedelmä, joka sisältää siemenet, se, joilla puu lisääntyy.


Ihmisen henkiseen elämään kuuluu myös juuret, ruumis ja hedelmä. Juuret edustavat uskoa, kasvatuksen ja sinnikkyyden lähdettä. Runko, oksat ja lehdet ovat henkisen elämämme runko – älylliset, tunneperäiset ja käytännön saavutuksemme.


 Hedelmä on hengellisen lisääntymisvoimamme – kyky vaikuttaa muihin, kylvää siemen kanssaihmiseen ja nähdä sen itävän, kasvavan ja kantavan hedelmää.


Juuret ovat puun vähiten lumoavia osia ja samalla ne tärkeimmät.


Maan alle haudattuina, käytännöllisesti katsoen näkymättöminä, niillä ei ole puun rungon majesteettisuutta, sen lehtien värikkyyttä tai hedelmien maullisuutta. Mutta ilman juuria puu ei voi selviytyä.

Lisäksi juurien on pysyttävä rungon tahdissa: jos puun runko ja lehdet kasvavat ja leviävät ilman, että sen juuret kasvavat suhteellisesti, puu kaatuu oman painonsa alla. Toisaalta runsas juurien määrä tekee puusta terveemmän, vahvemman, vaikka sillä olisikin niukka runko ja vähän oksia, lehtiä ja hedelmiä. Ja jos juuret ovat terveet, puu uusiutuu, jos sen runko vaurioituu tai sen oksat leikataan pois.


Usko on vähiten lumoava hengellisistä kyvyistämme. Sille on ominaista yksinkertainen vakaumus ja sitoutuminen omaan Lähteeseen, ja siltä puuttuu älyn hienostuneisuus, tunteiden kirkas väri tai teosta johtuva tyytyväisyyden tunne. Ja usko on haudattu maan alle, sen todellinen laajuus piilotettu muilta ja jopa meiltä.

Silti uskomme, ylirationaalinen sitoutumisemme Jumalaan, on koko puumme perusta. Siitä kumpuaa ymmärryksemme runko, josta haarautuvat tunteemme, motiivimme ja tekomme. Ja vaikka puun ruumis tarjoaa myös osan hengellisestä ravinnostaan, suurin osa hengellisestä ravinnostamme on peräisin sen juurista, uskostamme ja sitoutumisestamme Luojaamme.


Sielu saattaa kasvattaa majesteettisen rungon, lukuisia ja laajalle leviäviä oksia, kauniita lehtiä ja reheviä hedelmiä. Pinnan yläpuolella saattaa olla paljon viisautta, tunteiden syvyyttä, runsasta kokemusta, runsaita saavutuksia ja monia työn hedelmiä; mutta jos juuria ei lannoita ja elävöitä jää vielä suurempi usko ja sitoutuminen käyttämättä. Silloin se on puu ilman perustusta, puu, joka on tuomittu sortumaan oman painonsa alla.


Toisaalta elämää voi siunata olla harvalla tiedolla, niukalla tunteella ja kokemuksella, niukoilla saavutuksilla ja vähällä hedelmällä. Mutta jos sen juuret ovat laajat ja syvät, se on terve puu: puu, jolla on täysin hallussaan se, mitä sillä on; puu, jolla on kyky toipua elämän takaiskuista; puu, joka voi lopulta kasvaa ja kehittyä korkeammalle, kauniimmaksi ja hedelmällisemmäksi puuksi.


Puu tuottaa siis hedelmiä, joissa sen siemeniä peittävät maukkaat, värikkäät, makealta tuoksuvat kuidut ja mehut. Itse siemenet eivät herättäisi eläinten ja ihmisten kiinnostusta; mutta houkuttelevan pakkauksensa ansiosta nillä ei ole pulaa asiakkaista, jotka ulkoisen hedelmän syömisen jälkeen sijoittavat siemenet monipuolisiin ja kaukaisiin paikkoihin.

Kun kommunikoimme muiden kanssa, käytämme monia keinoja tehdäksemme viestistämme houkuttelevan. Vahvistamme sitä älykkäällä hienostuneisuudella, liotamme sen tunnekastikkeessa, puemme sen värikkäisiin sanoiin ja kuviin. Mutta meidän tulee muistaa, että tämä on vain pakkaus – hedelmä, joka sisältää siemenen. Itse siemen on pohjimmiltaan mauton: ainoa tapa, jolla voimme todella vaikuttaa muihin, on välittää oma yksinkertainen uskomme siihen siemeneen, mitä kerromme heille, oma yksinkertainen sitoutumisemme siihen.

Jos pidämme siemenen, viestimme juurtuu heidän mieliinsä ja sydämiinsä, ja oma näkemyksemme oksastetaan heidän mieleensä ja sydämeensä. Mutta jos siemeniä ei ole, ponnisteluillamme ei ole jälkeläisiä, olivatpa hedelmämme kuinka maukkaita tahansa.

Amen.


2 kommenttia:

  1. Hes.17:
    22 Näin sanoo Herra, Herra:
    Mutta minä otan y h d e n latvuksen siitä korkeasta setripuusta ja istutan sen; hennon latvalehvän minä siitä taitan ja istutan korkealle ja jyrkälle vuorelle.
    (Jes.37:32)
    23 Israelin vuoren korkeuteen minä sen istutan: ja se kantaa lehviä ja tekee hedelmää, ja siitä tulee mahtava setri. Ja sen alla asuvat k a i k k i linnut, k a i k k i, mitä siivekästä on; ne asuvat sen oksain varjossa.
    24 Ja k a i k k i metsän puut tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka t e e n korkean puun m a t a l a k s i ja matalan puun k o r k e a k s i,
    (Hes.21:27)
    tuoreen puun kuivaksi ja kuivan puun kukoistavaksi.
    Minä, Herra, Herra, olen puhunut,
    ja
    minä sen teen."

    (Jes.2:2, Miika.4:1)

    VastaaPoista

  2. Luuk. 13:
    16 Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?"

    17 Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.
    18 Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin?
    19 Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille."
    20 Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan?
    21 Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes k a i k k i happani."
    22 Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti, kulkien Jerusalemia kohti.
    23 Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille:
    24 "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.

    25 Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut
    ja
    s u l k e n u t o v e n ja
    te rupeatte seisomaan ulkona
    ja
    kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette'.
    26 S i l l o i n te rupeatte sanomaan:
    'Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'.
    27 Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.'
    28 Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien profeettain olevan Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne heitetyiksi ulos.

    29 Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan valtakunnassa.
    30 Ja katso, on v i i m e i s i ä, jotka tulevat e n s i m m ä i s i k s i, ja on ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."
    31 Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia fariseuksia, ja he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut".
    32 Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle:
    'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja k o l m a n t e n a päivänä minä pääsen määräni päähän'.
    33 Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja ylihuomenna,
    sillä ei sovi, että p r o f e e t t a saa s u r m a n s a m u u a l l a kuin Jerusalemissa.
    34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle!
    Mutta
    te ette ole tahtoneet.
    35 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä sanon teille: te ette näe minua, ennenkuin se a i k a t u l e e, jolloin te sanotte:
    'Siunattu olkoon h ä n, joka t u l e e H e r r a n nimeen'."
    (Profeetan surma = Tukholman profetia-1984 mukaan "tekee profeetan merkin", jolloin muistuttaja kutsutaan kotiin - arviossani elokuussa 2028, kun 15 vuoden tehtävänsä päättyy)

    VastaaPoista