Rauhaa teille, Rakkaani!
Tänään, kun olin Herran läsnäolossa ja rukouksessa ja olin jo nousemassa ylös, näin kuvan, jota mietin oliko se Herralta.
Nousin ylös ja mietin samalla tuota kuvaa, aamupalaa itselleni tehdessä.
Näin siis kuvan, jossa kädet huutoivat kirkkaalla vedellä laakeaa , kirkasta lasivaasia/ kulhoa. Se oli läpinäkyvää lasia, ja se oli jo niin kirkas, ettei siinä yhtään likaa näkynyt, sitä siis huuhdeltiin. Aivan kuin kaste vesi olisi tuota astiaa huuhtonut, se oli niin kirkasta ja puhdasta vettä.
Sain ymmärtää, että kun Jumala alkaa puhdistaa ihmistä, voi Hän puhdistaa niin, että kaikki lika/synti häviää ja kaikki mikä ihmisessä on, tulee kaikille näkyväksi, hänessä ei ole enää mitään salattavaa.
Näin tuon kuvan tulkitsin.
Lähdin googlettamaan asiaa ja heti ensimmäinen teksti oli minusta tähän niin oivallista, että toin sen kuvaani vahvistamaan.
******
http://www.kolumbus.fi/~w462389/omatunto.shtml
***Miten puhdas omatunto saadaan?
Kirjoittanut Petteri Haipola
Puhdas omatunto
Miten Raamatun mukaan saadaan puhdas omatunto ja miten se säilytetään?
Puhdas omatunto saadaan
1) Jeesuksen veren ja syntien anteeksisaamisen kautta
2) Vaeltamalla hyvin ja tekemällä hyviä tekoja, karttamalla pahaa
Kohtaan yksi löytyy monia kohtia, joista lainaan tähän pari:
Hebrealaiskirje:
9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
1.Johanneksen kirje:
1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
Kohtaan kaksi löytyy muutama kohta Raamatusta. Myös käytännön elämä todistaa todeksi sen, että meillä on hyvä omatunto, jos emme tee syntiä ja laiminlyö velvollisuuksiamme. Jos teemme syntiä ja jätämme tekemättä meille kuuluvat tehtävät, on meillä huono omatunto. Jos elämme synnissä, niin emme saa mielen rauhaa ja omatuntomme on likainen. Jos lakkaamme synnistä, niin omatuntomme on puhdas.
Kerran saatu puhdas omatunto tulee "säilyttää". Omatunto "pysyy" puhtaana, jos vaellamme Jumalan tahdon mukaan.
1.Timoteuksen kirje:
1:18 Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun,
1:19 säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.
3:8 Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,
3:9 vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.
Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen auttavat meitä säilyttämään puhtaan omantunnon. Vesikaste kuuluu tähän kategoriaan: ottamalla kasteen olet totellut Jumalaa ja saat siitä hyvän omantunnon.
Seuraavat Raamatun kohdat kertovat hyvien tekojen kautta saatavasta hyvästä omastatunnosta:
Apostolien teot:
24:14 Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
24:15 ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.
24:16 Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.
2.Korinttolaiskirje:
1:12 Sillä meidän kerskauksemme on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa.
Hebrealaiskirje:
13:18 Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa.
Tämä viimeinen kertoo suoraan siitä, miten kasteessa saadaan hyvä omatunto, kun totellaan Jumalaa ja tehdään hyvää:
1.Pietarin kirje:
3:14 Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö",
3:15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
3:16 pitäen hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä he teitä panettelevat.
3:17 Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
3:18 Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä,
3:19 jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
3:20 jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
3:21 Tämän vertauskuvan mukaan tekin nyt pelastutte. Kasteena – ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
3:22 hänen, joka on mennyt taivaaseen ja on Jumalan oikealla puolella; ja hänen allensa ovat enkelit ja vallat ja voimat alistetut.
Jotkut Raamatun opettajat ovat ymmärtäneet väärin vesikasteen osuuden ihmisen pelastumisessa. Heille vesikaste on muodostunut teoksi, joka tuo pelastuksen: ilman vesikastetta ei heidän mukaansa voi saada syntejä anteeksi ja pelastua. He luulevat ihmisen tulevan liitetyksi Kristuksen kuolemaan ja kärsimykseen vain vesikasteen kautta. He luulevat, ettei syntien sovitusta lueta uskovaisen hyväksi, ellei häntä ole kastettu. Pelkkä uskoontulo ja usko ei heille riitä: tarvitaan lisäksi vesikaste. Näin vesikaste on syrjäyttänyt uskon ja Jeesuksen tuoman syntien sovituksen pelastuksen ehtona. Sen sijaan, että ihminen luottaisi Jumalan armoon Kristuksessa Jeesuksessa ja Jumalaan, luottaakin hän ihmisten tekoon, vesikasteeseen. Tämä on toista kirouksen alaista evankeliumia, lain tietä ja taikauskoa, josta Paavali ankarasti galatalaisia varoitti. Gal.1:6-12
Vesikaste on heille yksittäisenä (uskon)tekona pelastuksen tuova teko. Toiset uskovat, että pelastus saadaan vauvojen kasteessa; toiset, että uskovaisten upotuskasteessa. Kumpainenkin sakramentaalinen käsitys vesikasteesta on väärä ja syrjäyttää Jeesuksen Kristuksen ristin veren tuoman sovituksen pelastumisen ehtona.
Pelkkä usko armonvälineenä ei riitä sakramenttiopin mukaan siirtämään ihmistä kuolemasta elämään ja synnyttämään hänet uudesti ylhäältä, niin että hän pelastuu. Tarvitaan lisäksi vesikaste ja niin on jouduttu toisen evankeliumin alle. Luullaan, että yksi teko, jonka ihminen itse tekee tai joku toinen tekee hänelle, tuo pelastuksen. Jos jokin uskonnollinen rituaali toisi sielulle pelastuksen, niin turha olisi ollut Jeesuksen kärsiä ristillä ja antaa henkensä meidän edestämme. Ellei pyhä veri ja usko ristin sanaan yksistään toisi pelastusta, niin sovitus olisi ollut turha.
Yksikään teko ei tuo ihmiselle pelastusta, vaikka se uskon teko olisi. (Tiit 3:5.) Emme tule pelastetuksi eli emme siirry kuolemasta elämään ja saatanan vallasta Jumalan Pojan valtakuntaan tekemällä hyvää ja karttamalla pahaa vaan saamalla synnit anteeksi, tulemalla sovitetuiksi Isän Jumalan kanssa. Sovituksen voi ottaa vastaan uskon kautta kuulemalla Jumalan sanan. Jokainen, joka uskoo Poikaan, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta. Apt.10:43 Siihen ei tarvita mitään vesikastetta lisäksi tai ehtoollista tai hyviä tekoja. Ne ovat seurausta siitä, kun sielu on pelastunut. Uskovainen käy käasteella pelastuneena, ei pelastuakseen. Nämä asiat tulee erottaa selvästi toisistaan.
On totta, ettei uskovainen pelastu "ilman tekoja". Ellei usko näy hänen elämässään Kristuksen mielen mukaisena elämänä, ei se ole Jumalan vaikuttamaa uskoa. Jaak.2:10-20; Gal.5:1-26 Emme saa silti nostaa yhtä kertaluonteista tekoa ylitse muiden, pelastuksen tuovaan asemaan. Sellaista ei Raamatussa opeteta.
Teot, jotka Jumala vaikuttaa, ovat ansiottomia uskon tekoja. 2Tess.1:11-12; Luuk.17:7-10 Ne ovat Jumalan tekoja meissä, jotka itsekin olemme Jumalan tekoja, uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Ef.2.10-11; Jes.26:12; Apt.15:4; Room.15:17-19; Hebr.13:20-21; 2Kor.3:1-6; Fil.1:6; 2:12-13 Vesikasteen ottaminen on yksi uskon teko ja Jumalan vaikuttama teko uskovaisen elämässä. Se ei ole kuitenkaan ehdottoman välttämätön sielun pelastumisen kannalta.
Jotkut kristityt luulevat, että heidät on kastettu vauvana sillä yhdellä vesikasteella, mistä Paavali kirjoitti. Ef.4:4-6 He eivät uskalla ottaa sen tähden kastetta, koska luulevat tekevänsä synnin, mikäli niin tekisivät. Jumala ei tuomitse heitä tahallisen synnin vuoksi kadotukseen. He eivät ole tahallaan tottelemattomat Jumalaa vastaan vaan luulevat pitävänsä tarkoin kiinni Jumalan sanasta. Sellaisia pyhiä ja valituita ei tuomita kadotukseen, vaikka olisivat opillisesti erehtyneet. Kristuksen elämä ja rauha näkyy heidän vaelluksessaan. He elävät Hengen pyhityksessä ja saavat iankaikkisen elämän Herramme Jeesuksen luona niin kuin mekin, jotka olemme vedessä upottamalla ja uskovaisena kastetut. Kaste ei poista syntiä eikä ole sillä tavalla pelastumisen ehto, niin kuin sakramentalistit luulevat.
Vesikaste ei ole "lihan saastan poistamista" vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta. 1Piet.3:21 Vesikasteen ottaminen on uskon teko ja hyvän tekemistä. Meillä on hyvä omatunto, koska olemme tehneet vesikasteen kohdalla Jumalan tahdon. Jos joku jättää kasteen ottamatta, vaikka tietää sen oleva tarpeellinen uskovaiselle, on hänellä huono omatunto asian vuoksi. Vesikaste ponnahtaa yhä uudestaan hänen mieleensä, kun Pyhä Henki muistuttaa häntä siitä, että kaste tulisi ottaa, vaikka vauvana on vedellä valelluksi tullut, vastoin Raamatun opetuksia. Silloin kun uskova on ottanut kasteen, saa hän mielelleen rauhan ja puhtaan omantunnon.
Näemme Raamatun opetuksesta, että puhdas omatunto on saatavilla myös hyvien tekojen kautta, ei vain syntien anteeksisaamisen kautta. Siitä myös vesikasteessa on kysymys: ei syntien anteeksisaamisesta ja synnin poistamisesta vaan hyvän omantunnon pyytämisestä siten, että suostutaan Jumalan aivoitukseen ja hänen tahtonsa tekemiseen.
Rakas Vapahtajamme Jeesus Kristus. Me annamme sinulle valtuudet tutkia meitä Sanasi lampulla. Herra, näytä meille elämämme pohjasakka, kaikki katkeruuden ja itsekkyyden juuret, jotka vaikuttavat sen, että meissä on niin paljon omaa makua ja niin vähän Sinun tuntemisesi tuoksua. Herra, tyhjennä meidät omastamme ja anna meille uudelleen elävää vettä ylhäältä. Tee meistä astioita, joita Sinä voit käyttää valtakuntasi työssä. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti