OLEMME HÄNEN JALOJA TEKOJAAN

 

Shalom!

Aamuyöllä näin painajaismaista unta. Välillä heräsin ja kun taas nukahdin, uni jatkui. Se oli unta, jossa tuotiin esiin kipeää asiaa elämästäni, toisen, läheisen ihmisen toimesta.
Aamulla sitten kun heräsin ja huokaisin hiljaa mielessäni, että se oli vain unta, sain nähdä samassa hetkessä kuvan, jossa sotilas hyppäsi ilmaan ja siitä maastoutuen ja hänen takanaan kävi valtava räjäys. Kiitin Herraa, sillä ymmärsin, että tuolla kuvalla minulle näytettiin että uneni oli vain sielunvihollisen hyökkäystä, jota se käyttää aika ajoin minua vastaan, sillä tietää sen olevan minun kipukohtani.
Aloin rukoukseen ja Herran läsnäoloon ja juuri kun mietin, että olisi aika nousta ylös, sain nähdä vielä toisen kuvan, jossa oli kaunis vanha puukirkko puuston ympäröimänä. Tuo kirkko oli pieni ja oli saanut peitteekseen kauniin valkoisen värin, läpikotaisin se oli valkoinen.
Ymmärsin sen olevan vanhurskauden väri.
Puusto sen ympärillä oli sekapuuta, näin että siellä oli lehtipuita, joissa ei ollut lehtiä. Mutta tunnelma tuossa kuvassa oli hyvin rauhaisa ja kaunis.
 Tuo kuva laski ylleni valtavan rauhan ja ilon ja painajaisuni oli sen myötä pois pyyhkäisty.
Kiitin siitä Herraani.
Saamme olla noita kauniita pieniä kirkkoja, pieniä seurakuntia, joita reunustaa nuo vielä lehdettömät puut, ihmiset ympärillämme, jotka mielenkiinnolla seuraa meidän uskomme kehitystä, sitä kaikkea mitä Kristus meissä edustaa. Olemme valoina tuolla metsänkin keskellä, ja Jumalan rauha ja vanhurskaus asuu meissä.

"Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi temppeliksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. - - Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa julistaaksenne Hänen jaloja tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa." (1. Pt. 2:5,9.)