perjantai 15. heinäkuuta 2022

RIEMUITKOON SYDÄMENI SINUN AVUSTASI

 

 

Herra vahvistakoon meitä ...

Tänään näin kuvan rukoukseni jälkeen juuri kun olin ylösnousua tekemässä.
Kuvassa näin miehen ajavan polkupyörällä kuin minua kohti ( näyn katsojaa). Hän oli keski ikäinen tai ehkä vähän vanhempi mies. Hänellä oli vaalea lippalakki päässä.
Hän kannatteli ajaessa sarvien yli vaaleaa, muovista saavia, mitä lie se sisälsi ....

Tuosta kuvasta tuli jostain syystä hyvä mieli. Jostain syystä koin hänet rakkaaksi veljeksi, jota kutsumme Kulkijaksi. Olihan puhunut pyöräilystä ja traktaattien jakamisesta. Koin tuossa, että ehkä Jumala ilmoittaa hänelle, tai kuka tuo nyt sitten onkaan, että sinulla on paljon tarjottavaa/ jaettavaa.
Mutta tämä voi olla meille myös yleisesti. 
Ilmoitin tämän tuolle veljelle ja hän ilmoitti että tämä oli hyvin tarkka vahvistus hänelle.
Kiitos Jeesus!
Eilinen ilta oli raskas vihollisen yllätys hyökkäyksen vuoksi, mutta pakko on eteenpäin mennä, pysähtyä ei saa ...
Tiedän että on niitä jotka ei luota minun jakamaani, siihen minkä uskon itse olevan Jumalalta saatua. Lyöjiä on paljon, mutta niin lyötiin Jeesustakin vielä enemmän. Siitä tiedän myös olevani oikealla tiellä.
 
Vihollinen haluaa varmaankin yrittää nujertaa näiden uusien tapahtumien vuoksi. Se ei halua tämän toteutuva:
 
 On ollut viime viikot kiirettä, niin kuin tänäänkin. Ollaan 4 viikon aikana haettu 4 ruokakuorman Porvoosta mieheni kanssa ja sitten jaettu ne tarvitseville.
Maanantaina juuri haettiin kuorma ja nyt melkein kaikki on jaettu ja saatu nähdä iloisia ihmisiä, työttömiä ja lapsi perheitä, joille ruoka oli tervetullutta.
Eräs mummo oli ihana kun ihmetteli sitä ruoka määrää minkä sai. Ilmoitin vain että se on niitä Jumalan siunauksia.
Kun siitä lähti heitin vielä lähtiäisiksi siunaukset ja vastasi samalla mitalla.
Lähellä oleva uskova sisko joka tunsi tämän mummon, katsoi minua silmät ja suu pyöreänä, sillä se ei tainut olla tavanomaista tuolle mummolle. Herra oli siinä läsnä.
Sanoinkin miehelleni, että nyt tässä on kyllä Jumalan käsi vahvasti mukana. Ihmettelin ääneen että onko Jumalan tarkoitus tehdä meistä ruokajakelijoita? Tämä ruokajakelu homma on myös poikinut uutta. Eräs uskova sisko ehdotti että aletaan vaikka torilla jakamaan kahvia ja jotain syötävää. No, minä rohkaistuin kysymään että josko paikallinen seurakunta missä käymme, antaisi meidän pitää pientä kahvila toimintaa kerran viikossa heidän tiloissa ja tuotto seurakunnalle. Vain pieni 1e/ vapaaehtoinen maksu kahvista ja pullasta/piirakasta.
Seurakunta otti ilolla vastaan ehdotuksemme. Jaamme siinä samalla ehkä noita traktaatteja ja jotain hengellistä, esim. musiikin muodossa. Mahdollisesti myös keskustelua ja rukousta. Ym.Ym.
 
Kiitos Jeesus lohdutuksesta ja siitä että kun minä en enää jaksa, niin Sinä kyllä kannat.
Amen.

... koettelin tätä Herrani, Jeesuksen Kristuksen kanssa ennen kuin tämän jakoon blogiini toin ja kerään voimia viedä tätä eteenpäin.
Herra kyllä oikeastaan jo vastaili tuon psalmi 13 kautta ja tuon laulun joka tuli aamulla vastaan: Herrani en ymmärrä.
 
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Herra antoi minun myös ymmärtää tuon edellisen näkyni noista kahdesta miehestä. Toisella oli avoimet kasvot ja toisen kasvot oli peitetty tuollaisella siteellä joita käytetään haavojen sitomiseen. Sairaan kohdan peittämiseen. Eilinen ilta avasi minulle myös tuon näyn. Sitä en tämän enempää avaa. Sain sen itse kokea ... se oli vihollisen hyökkäys.

Herrani en ymmärrä
https://youtu.be/1qJ5kCVwxKg

... Herra puhui ja antoi lohdutusta minulle tänä aamuna psalmi 13 sanoin ja tämän laulun kautta.
 
 PSALMIT 13
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2. Kuinka kauan, Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi?
3. Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?
4. Katsahda tänne, vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan,
5. ettei minun viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.
6. Mutta minä turvaan sinun armoosi; riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi. Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.

Herran puhetta tähän aamuun ...
Amen.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.