sunnuntai 7. elokuuta 2022

ÄLKÄÄ MUREHTIKO HUOMISESTA PÄIVÄSTÄ

 


 Herran huolenpidossa ...

Aamulla herätessäni, olin rukouksessa Jeesuksen edessä. Lopussa pyysin että Hän tänäänkin kulkee aivan minun ja meidän vierellämme, tuossa edessämme. Että saisimme nähdä Hänet tässäkin päivässä, siinä kaikessa mitä teemme olisi Hänen elävä kosketus.

Jäin hetkeksi kuulolle josko Hänellä olisi jotain kerrottavaa. Ensin siinä ajattelin, että ehken tänään saa mitään ja ilmoitin että nyt minun on noustava tähän päivään. Samassa näin kuvan joka oli mustavalkoinen. Se oli kuin kuva jostakin vanhasta kotimaisesta elokuvasta. Näin kuinka vanha mies kulki iloisena hiekkatietä iloisena. Hänellä oli vaalea puku päällä jossa oli myös liivi. Vähän se oli nuhjuisen näköinen, mutta puhdas ja ehjä. Mies ei kulkiessa katsellut eteensä, (tulevaisuus) vaan Hän katseli johonkin ylös. Liekö katsellut taivaan lintuja, vaiko ohi kiiltäviä perhosia? Vaiko taivaalla lipuvia valkoisia pilviä? Ilma oli siinä aurinkoinen ja Jumalan huolenpito huokui tuosta miehestä. Hän kulki niin huolettomasti. Hän varmasti tiesi kuka Häntä johdattaa ja ohjaa joten ei ollut huolen päivää. Ehkä hän siinä keskusteli Jumalan kanssa, niin kuin minä äsken vuoteellani. Iloitsin kuvasta. Siitä tuli hyvä ja iloinen mieli.

Nousin ylös vuoteeltani ja näin ikkunasta kuinka aamu oli kirkas ja aurinko loisti iloisena siniseltä taivaalta. Tästä oli hyvä päivä alkaa, Jeesusta Kristusta seuratessa. Häntä katsellessa.

Tahtoisin laulaa: https://youtu.be/6wxLKX86Pr4

Isä pitää huolen:   https://youtu.be/fRltDMLdrkM

Löysin tähän sopivan Raamatun paikan:

Matt.6.

6:25 Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? 
6:26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? 
6:27 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? 
6:28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. 
6:29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
6:30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? 
6:31 Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' 
6:32 Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. 
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
6:34 Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.

 

Amen.

 

2 kommenttia:


  1. Kuvan vanha mies ollee tämä Raamatussa mainittu, joka on nyt tullut taas paikalle etsimään viimeisiä pelastuvia?
    (Kahdestoista hetki on, kun tuomio annetaan, eli tulevan tuomion ja samalla Uuden Jerusalemin alun päivä...?)


    Matteus 20
    1 "Sillä
    taivasten valtakunta on
    perheenisännän kaltainen,
    joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.
    2 Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa d e n a r i s t a päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa.
    (Tukholman Profetia-1984 muistuttaa myös palkasta = denarista)

    3 Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina;
    4 ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'.
    5 Niin he menivät.
    T a a s
    hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.

    6 Ja kun hän lähti ulos y h d e n n e n t o i s t a hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?'

    7 He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'.
    Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'.

    8 Mutta kun i l t a tuli,
    sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, v i i m e i s i s t ä alkaen e n s i m m ä i s i i n asti'.
    9 Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet y h d e n n e n t o i s t a hetken vaiheilla, saivat he kukin d e n a r i n.
    10 Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.
    11 Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan
    12 ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain y h d e n h e t k e n, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'.
    13 Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista?
    14 Ota omasi ja mene. Mutta minä t a h d o n tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin.
    15 Enkö saa tehdä o m a l l a n i, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
    16 Näin
    viimeiset tulevat ensimmäisiksi
    ja
    ensimmäiset viimeisiksi."

    VastaaPoista
  2. Matteus 20 jakeissa ei mainita "kymmenettä hetkeä" ja sen tapahtumia, koska ne tapahtumat liittyvät ilmestyskirjan 1-pedon kaatamiseen ja ovat salattuina, kunnes salaus avataan.


    "Kymmenenennen hetken" tapahtumat salataan myös ilmestyskirjassa ja taahtuman salaus uretaan vasta kun se on tapahtunut. (Jos ilmestyskirjan 1-peto ei kaatuisi, niin silloin salaustakaan ei kukaan avaisi...)
    Ilm. 10:4
    Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita".

    (Kun ilmestyskirjan 1-peto on nyt kaatunut - on ilmestyskirjan 2-pedon kaato aloitettu.)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.