Meidän pihassa kasvaa vanha puu, Tuija. (etunimeni on Tuija ja ikääkin alkaa olla) Se ei ole enää hyvässä kunnossa,
josko alkaa olla kuolemassa. Sen läheisyyteen olemme istuttaneet
viiniköynnöksen. Olimme sen viiniköynnöksen jo unohtaneet kun näytti
ettei siitä taida olla eläjäksi.
Mieheni leikkasi nurmikkoa ja huusi minulle että meidän viini voi hyvin!
Se kasvaa jo valtoimenaan Tuijan oksilla. Näin siinä heti
vertauskuvallisuuden, jonka miehelleni huusin iloiten:Johannes 15:5
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
Kiitos Jeesus, tuo kertoi minulle kuin sen, etten enää elä minä, vaan Sinä minussa. Tämä oli hyvä sanoma tähän päivään ja tulevaisuuteen.
Amen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.