HÄN KANTOI MEIDÄN SAIRAUTEMME

 

 

RUKOUS TAISTELUA!!!

 Pieni, n.7 vuotias Mona tyttö jolla on selkärangassa syöpä. Rukoilimme tuolloin paljon Monan puolesta. Näytti kesällä että se on selätetty ja uutiset oli hyvät, mutta nyt Monan mummo laittoi sydäntä särkevän viestin:

"Nyt se kamalin tieto iski vasten kasvoja täysillä. Monan syöpä on uusinu eikä sille voienää mitään. Nyt vaan täytyy päättää miten helpottaa tytön loppu elämää. Mä en voi uskoa miten näin kävi "

Nyt vahvaa rukousta!

Monan mummo:
Kiitos kaikille tuesta💔 Mona tyttö on nyt taivaassa ...🕂


Sitten muistin tuon sormuksen jonka sain ensin näkykuvana ja sitten vielä unessa, jossa minulla oli sormuksia kädessä ja pikkurillissä oli tuo ovaalin muotoinen vaalealla kivellä oleva sormus.
Tuo eilen kertomani vaaleakivi, joka oli ovaalin muotoisena kuvani sormuksessa, saattoi olla tämä KALSEDONI.
Aloin sitä äsken hakea ja löysin tuon ja siitä kerrotaan ihanasti, jonka taas tänään saatan liittää tuohon pieneen Mona tyttöön. Tämä löytö yllätti minut. Herra todella on mukana tässä Monan asiassa.


KALSEDONI

Täydellisyyden ja mielen puhtauden ja terveyden kivi

Naftalin nimikkokivi. Naftali-nimi tarkoittaa ”kamppailu”. Kristityn ”kilvoittelu” on jatkuvaa taistelua ihmisen itsensä sisällä uskossa kasvamiseksi eli ”pyhittämiseksi. Rintakilvessä kalsedoni on kuudentena mainittu kivi. Naftali oli kuudes Jaakobin pojista ja Jaakob siunasi hänet (I Ms. 49: 21): ”Naftali on vapaana juokseva kauris. Hän antaa kauniita sanoja”(huom. vanha käännös).

Jeesus asui Naftalin ja Sebulonin alueella, Jeesus oli itse Sana ja julisti valtakunnan evankeliumia, ”kauniita sanoja”. Hän oli täydellinen: ”Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet armoa armon päälle” (Joh. 1: 16). Uuden Jerusalemin muurin kolmas peruskivi on kalsedoni (Ilm. 21: 19). Korinttolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa (1 Kor. 3: 10): ”Jumalalta saamani armon mukaan olen taitavan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa, mutta kukin katsokoon, miten rakentaa. Perustus on jo laskettu ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta kukaan ei voi laskea”. Tämä jae vahvistaa alussa jo ilmaisemaani ajatusta, että jalokivet ovat vertauskuvia Jeesuksen Kristuksen siunatuista ominaisuuksista, jotka ovat hengellisiä aarteita. Rintakilpi on kaunis konkreettinen vertauskuva hengellisistä aarteista.

Kristus on ollut ainoa täydellinen ihminen (samalla Jumala). ”Hän kantoi meidän sairautemme”(Jes. 53: 4). Kristuksessa myös me tulemme osallisiksi taivaallisista aarteista (Ef. 1: 3):

”Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa”.


 Kun heräsin tänään, näin kuvan jota en ensin ymmärtänyt mutta ylös noustessa sen saatoin jo ehkä ymmärtää. Siinä oli jokin pieni kultainen purkki joka oli auki ja sen sisällys oli jotain taivaansinistä tahnaa ja vieressä oli sen korkki jossa oli puikko kiinni ja tuossa puikossa oli sitä samaa sinistä ainetta. Sen jälkeen olin vielä pitkään rukouksessa ja Herran läsnäolossa ja kun suunnittelin ylös nousua siitä vuoteeltani, näin vielä ison ruskean pullon jossa ei ollut mitään etikettiä. Ymmärsin sen lääkepulloksi ja se avasi minulle myös tuon ensimmäisen kuvan. Haluan vahvasti uskoa, että tässä näytettiin jotain taivaallista lääkitystä Monalle. Kuvat oli hyvin selkeät. Eikä mitään muuta ylimääräistä niissä kuvattu. Kiitos Jeesus Kristus, me otamme ilolla tuon taivaallisen avun vastaan! Tähän haluan uskoa, sillä Sinä nämä näytit. ❤
Amen!

Kiitämme ja ylistämme Häntä näistä kalliista Taivaallisista lahjoista.

PANEN SINUT IKÄÄNKUIN SINETTISORMUKSEKSI

Rauhaa teille ...

Eilen herätessäni rukoukseen ja Herran läsnäoloon, näin kuvan jossa oli ylläolevan kuvan kaltainen sormus. Se oli soikea sormus, jossa oli tuollainen vaalea kivi. Näin sen hunosti ja siksi en sitä jakanut teksteissäni. Pyysin Herralta siihen vahvistusta.
Nyt sitten, joskus aamuyöstä näin unta. Olin autossa, jossa oli myös eräs perhetuttavamme ja mieheni.
Minulla oli vasemman käden kaikki neljä sormea täynnä sormuksia, eli joka sormessa sormus. Nimettömään sovitin 40 vuotis haapäivänä saamaani muistosormusta, jossa oli pieniä kirkkaita kiviä. Etusormessani oli äidiltäni saama sormus jossa oli punainen kivi ja noiden sormien välissä olevassa sormessa oli siskoltani saama sormus, sinisellä kivellä. Pikkurillissä oli tuo soikea, vaalealla kivellä oleva sormus, jonka eilen näin näkykuvana.
Heiluttelin iloisena sormiani ja ääneen ihmettelin että saanko sormia liikkumaan kun on sormuksia käsi täynnä?
Esittelin autossa oleville tuota näkyni sormusta, että olin juuri nähnyt siitä kuvan ja nyt se on tuossa sormessani ...
Muuta sitten en unesta muistakkaan. Koin että näin Herra toi tuon sormuksen uudestaan eteeni, kun en sitä heti vastaanottanut.
Mitä lie tarkoittaa, mutta onhan Hän vahvasti puhunut minulle juuri noiden sormuksien kautta ja antoi minulle tuon nimimerkin "Sinettisormus".
Sillä on oma ihmeellinen tarinansa, jonka olen monasti kertonut ja minut tuntevat sen tarinan tietää.
Se on vahvistettu näkyjen unien ja tämän Sananpaikan kautta ihmeellisellä tavalla:

Haggai. 2:23. Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä otan sinut, palvelijani Serubbaabel, Sealtielin poika, sanoo Herra, ja panen sinut ikäänkuin sinettisormukseksi. Sillä sinut minä olen valinnut, sanoo Herra Sebaot."

Siunausta päiväänne.

SILLOIN RAMPA HYPPII KUIN PEURA

Minä lauantaina löylyssä ollessa rukoilin, monien ystävien ja asioiden puolesta. Lopuksi nousi mieleeni isopyyntö Herralle:


- " Rakas Jeesus, Sinä tiedät sen päivä ja työtoiminnan, joiden kanssa saan tehdä työtä, itse kuulun niiden kuntouttavien pariin. Anna siellä oleville kaikille täydellistä terveyttä, niin vammaisille kuin mielenterveys asiakkaillle, kuin meille kuntotuksessa oleville ja ohjaajille, siis kaikille! Tee suuri ihme jota kaikki ihmettelee. Kaikki jotka siellä työskenelee, paranee. Rammat nousee ylös ja juoksee kuin peurat, sokeat saavat näön ja kuurot kuulon! Downit paranee ja kaikki sairaus katoaa! Niin kuin Jesaja 35 sanoo! Tee tämä ihmeiden ihme, sillä olethan suurempiakin tehnyt. Tiedän että se on myös sinun tahtosi!"

Tuon sain rukoiltua, niin minun piti painaa pääni alas, kun tuntui kuin aivoissani olisi ilon pisarat poreillut, tiesin siitä että Jeesuskin tästä iloitsi, tunsin Hänen ilonsa aivan aivonystyröissäni asti, ja itsekkin iloiten hymyilin ja nauroin! Ehkä Jeesus kutitti ja pörrötti minun ajatuksiani!
 Olisi se ihme kun tuon toimintakeskuksen ovet jouduttaisiin sulkemaan, koska siellä ei enää yhtään sairasta olisi ... 😄 VOI MIKÄ ILO ; VOI MIKÄ RIEMU!

 JESAJA 35
1. Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin
lilja.
2. Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
3. Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
4. Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
5. Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
7. Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
8. Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.
9. Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
10. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

Erkoinen kokemus!

KIIRE KIIRE KIIRE

 

Rauhaa ...

Tuo kehoitus onkin nyt paikallaan, sillä on ollut kovin kiireinen viikko.
Pojan poika oli syyslomalla meillä ja hänet piti huomioida. Me askartelimme ja juttelimme hänen tahdostaan uskon asioista. Hän on 11 vuotta vanha. Hän ilmoitti minulle, että minun ansiosta hänen uskonnon numero on hyvä, sillä olin hänen mielestään opettanut häntä paremmin kuin koulun opettajat. Mikä palkka tuo olikaan minulle.
Samaan aikaan minun piti valmistella kahta muuta asiaa, mieheni syntymäpäivää hänen tulessa eläkeikään ja valmistella viemisiä paikkakunnallemme kotiutuvaan Toivonkeskus srk:aan. Joten kiirettä piti, ja pienessä mielessäni meinasi nämä asiat välillä mennä solmuun, että mitä seuraavaksi?
Tuo seurakunta on aivan ihana, suurimmalta osalta he ovat vielä nuoria ja myös usko on tuoretta.
He ovat nyt kokoontuneet kerran kuussa, mutta nyt ilmoittivat, että he ovat nyt tulleet jäädäkseen ja tilaisuuksia aletaan lisäämään, eli nyt alkuun kaksi kertaa kuukaudessa ja jossain kohtaa alkavat järjestää lauantaina Jumalanpalvelusta.
Joka kerta näkyy kuinka väki siellä lisääntyy, niin uskovista, kuin uskosta osattomista.
Koska he toimivat Jumalan tahdossa, se näkyy heille valtavina siunauksina. Aina mistä on tarve, niin kohta joku sen lahjoittaa. Tuolia ja pöytiä, ym. seurakunnassa tarvittavaa. Nyt rukousaiheena on jääkaappi ja pakastin, sillä heillä on ruuanjakoa ja siinä ne olisi ehdottomat.
Kiitos rakas Jeesus heistä, he ovat ihana lisä minun kuin monen muunkin elämään.






Eilen kun heräsin, näin siinä heti kuvan rannasta, jossa vesi huuhteli ja liikutti rantahiekkaa.
Näin kuinka sieltä hiekasta oli alkanut näkymään vanha, kaksikorvainen savirukku, jonka koin vanhaksi viiniruukuksi.
Herra avaa tätä kuvaa ...

 Amen. Kiitos Jeesus.
Lähdin nyt ajatuksella ja ajankanssa tutkailemaan tuota eilistä ruukku kuvaa.
Minulle tuli lopulta tämä teksti vastaan ja koin että tämä voisi olla vastaus myös tuohon kuvaani:

"Jeesus tuo rauhan. Jeesus sanoo: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Herra haluaa eheyttää ihmisen rikkonaisuutta. Hän tahtoo, että ihminen voi olla ehyt ja kokonainen. Meissä on monenlaisia haavoja ja rikkinäisyyttä. Herran hellissä käsissä meistä voi tulla ehjiä ja kokonaisia.

Monesti ihmistä verrataan saviruukkuun, joka elämän koettelemuksissa särkyy. Kuitenkin jokainen pala on tallella Herralla, ja Hän ajallaan kokoaa uuden ja ehyen ruukun. Ruukun jossa näkyy sirpaleiden äärirajat, mutta joka on kestävä astia Herran käyttöä varten.

Elämän vaikeuksissa on minusta tärkeintä se, että ei käännä selkäänsä Jumalalle. Hän on loppujen lopuksi ainut tuki ja turva. Vain Luoja joka on ihmisen tehnyt, voi ihmisen korjata.

Hän tietää jo kaiken. Hän odottaa vain, että avoimin sydämin käännymme Hänen puoleensa, ja pyydämme: Herra, auta sinä minua. Minä en osaa enkä jaksa."

Toden totta, niin monet meistä uskovista, makaamme matalassa rantavedessä. Me olemme noita ruukkuja, eritehtäviä varten.
Tuo näkyni ruukku makasi tuossa aivan rantavedessä, eheänä, mutta uskaltamatta mennä syvempiin vesiin, Jumalan suurempiin tehäviin. Ehkä ajatellen, ettei minusta ole, ettei se ole minulle mahdollista. Oli turvallista olla siinä rannalla, veden huuhtomana.
Mutta emme itsessämme mitään voikkaan, se kaikki voima ja apu tulee Jumalalta ja meidän vain tulee ottaa se ensimmäinen askel, uskonaskel ja sen jälkeen saamme nähdä, kuinka Jumala alkaa työstää meitä ja asiaamme, jonka eteen alamme tehdä työtä, Hänen kunniakseen
Mitä enempi otamme askeleita, luottaen Hänen voimaansa, myös siunaukset alkaa tulla yllemme.
Kiitos Jeesus että tämän avasit.
Siunausta päiväänne!

HÄN KÄSKI MEIDÄN SAARNATA KANSALLE JA TODISTAA

Rauhaa ...

Elämä jatkuu. Eilen sain aivan yllättäin kutsun Myrskylän kotikirkkoon. Minut luvattiin hakea kotoa jos lähtisin todistamaan heille, tuohon iltapäivään.
Mietin hetken, sillä ääneni oli ollut n. pari viikkoa kadoksissa, kestäisikö se tätä?
Lupasin kuitenkin yrittää ja rukoilin Herraa että Hän olisi siinä kanssani, antaen oikeat sanat ja että ääneni tulisi kestämään, sillä Hänestähän minä todistan ja Häntä kirkastan, kertoen, kuinka Hän on tullut elämääni ja vaikuttanut siinä.
Ymmärsin myös, että Hänen tahdossaan ja johdatuksessaan tämän teen, sillä niin yllättäen se tuotiin eteeni, joten tiesin sen siitä Jumalan johdatukseksi.
Siellä oli pari muutakin todistajaa heidän keskuudestaan ja minä olin yllätysvieras.
Minua jännitti yllättävän paljon.
Lopulta tuli vuoroni, ja sain mikrofonin käteeni, jota en ollut ennen käyttänyt. Se tuntui niin oudolta siinä kädessä, mutta antoi tarvittavaa voimaa äänelleni. Sitten eteeni tuotiin vielä vesilasi jos ääneni sitä tarvitsi ja samalla aloitin keventäen:
- "Kiitos vedestä, mutta katsotaan tarvitsenko sitä, sillä kun annoitte minulle luvan puhua, niin voi olla etten malta ja muista koko veden juontia ... Mietin, mistä teille kertoisin, sillä Herra on antanut minulle niin paljon ...?"
Aloin kertomaan tuolta alusta, kun olin 6 vuotias ja pääsiäisaamuna kuulin Jeesuksesta ensimmäisen kerran. Kerroin kouluvaiheitani, kuinka Jeesus siellä minua auttoi. Aikuisuudessa tapahtuneesta enkelikokemuksesta, joka tuli Siunaukseksi koko suvulle. Aina siihen kutsuun, kun Jeesus kutsui minut henkilökohtaisesti uskonkasteelle ja siitä alkoi uskoni syveneminen. Herra on toiminut elämässäni vahvasti ja toimii edelleen.
Sain hyvää palautetta, kuinka harvinaisen hengevästi puhuin ja olin siinä luontevasti.
Itse tunsin kyllä vapinani koko sen ajan, mutta hyvä jos se ei muille välittynyt. Minulla oli varulta myös puhelin, josta olisin tarvittessa saanut puhettani tukevaa tekstiä, mutta siinä puhuessa päätin olla sitä käyttämättä.
Sain olla kuin samarialainen nainen kaivolla.

 "Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: 'Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.'
- - -
Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava."
Joh. 4:10; Luuk. 9:23-24 [kr92] [kr38]


Kaikki sujui todella hyvin ja se iltapäivä ja ilta oli todella mahtava ja kiitin vielä illalla rukoushetkessäni Herraa, että Hän antoi minulle tämän tarvittavan kokemuksen, jonka olin saanut Hänen johdatuksessaan.
Kiitos Jeesus!


 "Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla.

Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa.

Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä - ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista.

Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
Ap. t. 10:38-43 [kr92] [kr38]



Jeesuksen Kristuksen Siunausta teille! Olette rakkaat ...

SAAN ASUA HERRAN HUONEESSA

                                                      
                                           Jorma Tapanaisen Omaisille

PSALMIT 23

1. Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

2. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.


Rukousyhteys Hetken, Siskot ja Veljet

NÄKEMIIN; RAKAS VELJENI; PIAN KOHDATAAN!

19.10.2019.
Rakas Veljemme, Evankelista Jorma Tapanainen, on tänään, klo.6 aamulla, päässyt vihdoin Taivaan kotiin.
Kiitos Jumala, että annoit meille Jorman kuin lahjaksi. Hän ihastui kovin meidän Rukousyhteys Hetkiimme, kotikokouksiin. Ja viimeisiin voimiin asti hän kävi luonamme. Hän oli todellinen Taivaan Lahja Jumalalta meille, näin sen olen kokenut jo kauan.
Juuri illalla rukoilin Herran puoleen, että jos Hän ei enää Jormaa vahvista ja paranna tätä maailmaa varten, niin että ottaisi Jorman jo taivaan kotiin.
Jorma, nyt olet kotona ja kaikki huoli ja kipu ja sairaus on poissa ... me näemme pian! Ole portilla vastassa.

Muistan erään kokouksen alun, kun Jorma tuli minua ovella vastaan, antoi hellän, veljellisen suukon poskelle, lausuen nämä Raamatun sanat:


PSALMIT 133
1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että
veljekset sovussa asuvat!
2. Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan - Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille.
3. Se on niinkuin Hermonin kaste, joka tiukkuu Siionin vuorille. Sillä sinne on Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi.

Kiitos!