" MINÄ OLEN ELÄMÄN LEIPÄ "

Shalom.

Eilen aamuna, rukoushetkessäni sain nähdä kuvan jossa liukuhihnalla kulki jotakin ja todella paljon. Minusta se näytti leivältä, jossa oli vaalea sisus ja tumma kuori. Mutta en ollut siitä aivan varma?
Sitten näin kädet, joissa oli työhanskat ja ne työnsivät voimallisesti yhden leivistä toiseenpäähän liukuhihnaa, jossa odotti leipää vastaanottavina, kädet, jotka olivat paljaat.
Tänään tuota mietin uudestaan ja nyt tuntui vahvasti, että sen täytyi olla leipää. Pyysin Herralta tähän vahvistusta, että voisin tämän jakaa.
Nuo työkäsineet kertoivat hengellisen työntekijästä, joka lähetti osaltaan tuota liukuhihnalla menevää leipää. Hän lähetti sitä aivan erityisesti jollekkin, henkilökohtaisesti.
Ymmärsin, että voimme Jumalan työssä tarjota Jumalan leipää, Hänen Sanaansa, niin monille yhtäaikaa, kuin myös henkilökohtaisesti. Yksikin Jumalan sanan vastaanottanut on tärkeä.
Myös noissa tilaisuuksissa joissa jaamme sanaa kuin liukuhihnalta, jokainen kuitenkin aina ottaa sen vastaan henkilökohtaisesti.
Näin tuo kuva avautui minulle tänään ja nyt saatoin sen jakaa teille.

Kaikki, mitä me lähdemme etsimään elämästämme, löytyy viime kädessä vasta Jeesuksen yhteydessä. Jos haluat leipää, jäät onnettomaksi, mutta jos etsit Jeesusta, Elämän Leipää, olet löytävä ravinnon sekä sielullesi että myös ruumiillesi.Käy siis Jeesuksen luo niin kuin tuhlaajapoika kävi oman isänsä luo. Tee se tunnustamalla syntisi ja tulemalla Jeesuksen luo rukouksessa ja turvautumalla Hänen lupauksiinsa ja Hänen Golgatalla vuotaneeseen uhrivereensä. Hän on elämän leipä.

'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.' Raamattu on kokonaisuudessaan Jumalan sanaa. Siellä meille kerrotaan Jumalan luonne ja Hänen tahtonsa. Ja sinne on kirjoitettu elämänohjeita,jokaiseen tilanteeseen sopivia. Jumalan sana on kestävää ja pysyy ikuisesti. "Taivas ja katoavat,mutta minun sanani eivät katoa" Raamattu on ikuinen totuus. Raamattu opettaa meille totuuden. Raamattu opettaa Isästä,Pojasta,Jeesuksesta Kristuksesta ja Pyhästä Hengestä.,näyttää meille mikä on oikein ja mikä väärin,kertoo menneisyydestämme ja tulevaisuudestamme,meistä itsestämme.
Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan. Mutta te, niin kuin olen teille sanonut, olette nähneet minut ettekä kuitenkaan usko. Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois. Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.  Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki. Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet." (Joh.6:35-40)

Joh. 6: 53 -

Jeesus sanoi heille: »Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.»

 Jesaja 55: 11. sanoo:
niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Ollaan Siunattuja työssämme, Jumalan Sanan äärellä.
Amen.

HÄN KUTSUI PAIKAN BEETELIKSI

Shalom!

Aamuyöstä näin unta, jossa maailman ylle oli laskeutunut kuin "kaikukuva", jostakin kaukaa, tuollaiseksi kuvaksi sen nyt nimeän kun en parempaankaan pysty. Taivaalla siis näkyi kuva Jeesuksesta ja se muuttui sitä elävämmäksi, mitä lähemmäs Hänen tulonsa tuli.
Minä odottaen seurasin kokoajan tuota kuvaa. Uni oli muutoin hyvin tavallista, mutta tuo kuvan seuraaminen ja odotus teki unesta poikkeavan.
Lopulta tuli hetki kun näin että kuva alkoi liikkua. Jeesuksen vyötäisillä oli kaksiteräinen miekka. Näin kuinka Hänen jalkansa ja vaatteen helmansa alkoi liikkua ja kohta Jeesus oikeasti oli luonamme. Minä riemuitsin ja huusin Jeesusta nimeltään. Olin iloa täynnä:
- " JEESUS! SINÄ VIHDOIN TULIT!!!"
Välillä heräsin, mutta kun nukahdin, uni kuitenkin jatkui samankaltaisena.

Aamulla kun sitten heräsin rukoushetkeeni, nukahdin siinä vielä pieneksi hetkeksi ja näin unta ihmeellisestä paikasta, jossa oli valtavan korkeita ja teräviä kallioita ja niiden ympärillä kuohusi vesi, se aivan myrskysi. Ihmiset kävivät siellä kuitenkin kastautumassa, sillä sitä pidettiin parantavana paikkana, ehkä siksi, että vesi nuoli noita kivisiä kallion seinämiä ja siitä kivet luovuttivat hyviä mineraaleja veteen. Näin ajateltiin.
Näin ihmisiä Jeesuksen aikaisissa vaatteissa kävelemässä tuolla vedessä ja joillain oli lapsiaan mukana.
Tuo veden myrskyäminen ja pelottavat kalliot saivat minun tuntemaan, etten taitaisi uskaltaa mennä tuonne veteen, vaikka kovin se kiehtoi.
Se oli omalla karuudellaan kuitenkin kaunis paikka ja se mikä sai minun tämän jakamaan, oli se että tuon paikan nimi oli Beetel, eli hyvin Raamatullinen paikka.

Jumalan siunausta teille.

ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA, GENESIS 28
1. Silloin Iisak kutsui Jaakobin ja siunasi hänet; hän käski häntä ja
sanoi hänelle: "Älä ota vaimoksesi ketään Kanaanin tyttäristä,
2. vaan nouse ja mene Mesopotamiaan, isoisäsi Betuelin kotiin, ja ota sieltä itsellesi vaimo enosi Laabanin tyttäristä.
3. Ja Jumala, Kaikkivaltias, siunatkoon sinua ja antakoon sinun tulla hedelmälliseksi ja lisääntyä, niin että sinusta tulee suuri kansojen joukko.
4. Ja hän suokoon sinulle Aabrahamin siunauksen, sinulle ynnä sinun jälkeläisillesi, että saisit omaksesi maan, jossa sinä muukalaisena asut ja jonka Jumala on antanut Aabrahamille."
5. Niin Iisak lähetti Jaakobin matkalle, ja hän lähti Mesopotamiaan Laabanin luo, joka oli aramilaisen Betuelin poika ja Rebekan, Jaakobin ja Eesaun äidin, veli.
6. Kun Eesau näki, että Iisak oli siunannut Jaakobin ja lähettänyt hänet Mesopotamiaan ottamaan sieltä itselleen vaimoa - sillä hän oli siunannut hänet, käskenyt häntä ja sanonut: "Älä ota vaimoa Kanaanin tyttäristä" -
7. ja että Jaakob oli totellut isäänsä ja äitiänsä ja lähtenyt Mesopotamiaan,
8. silloin hän huomasi, että Kanaanin tyttäret olivat hänen isälleen Iisakille vastenmieliset;
9. ja niin Eesau meni Ismaelin luo ja otti Mahalatin, Aabrahamin pojan Ismaelin tyttären, Nebajotin sisaren, vaimokseen entisten lisäksi.
10. Niin Jaakob lähti Beersebasta mennäksensä Harraniin.
11. Ja hän osui erääseen paikkaan, johon yöpyi, sillä aurinko oli laskenut; ja hän otti sen paikan kivistä yhden, pani sen päänsä alaiseksi ja asettui nukkumaan siihen paikkaan.
12. Niin hän näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas.
13. Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
14. Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.
15. Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut."
16. Silloin Jaakob heräsi unestansa ja sanoi: "Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt".
17. Ja pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: "Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti."
18. Ja Jaakob nousi varhain aamulla, otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja nosti sen pystyyn patsaaksi ja vuodatti öljyä sen päälle.
19. Ja hän kutsui paikan Beeteliksi; mutta ennen oli kaupungin nimenä Luus.
20. Ja Jaakob teki lupauksen, sanoen: "Jos Jumala on minun kanssani ja varjelee minut sillä tiellä, jota nyt kuljen, ja antaa minulle leipää syödäkseni ja vaatteita pukeutuakseni,
21. niin että saan palata rauhassa isäni kotiin, niin on Herra oleva minun Jumalani;
22. ja tämä kivi, jonka olen patsaaksi pystyttänyt, on oleva Jumalan huone, ja kaikesta, mitä minulle suot, minä totisesti annan sinulle kymmenykset".

MINÄ TEEN TEILLE SANOJA TEOIKSI

Rauhaa teille, siskoni ja veljeni, rauhaa sydämiinne.

Tänään rukous hetkelläni, sain nähdä kuvan jossa oli muutama, putkimallinen verkko, oliko ne ehkä jotakin suodattimia/ suojia? Ne olivat kuin räjähdelleet kyljistään rikki ja niissä oli isoja pyöreitä aukkoja. Olivatko ne hajonneet vanhuuttaan, vai väärin käytettyinä?
Ihmettelin taas tuota kuvaa ja pyysin Herraa, että Hän sitä vahvistaisi, sillä muuten minun täytyy jättää tuo kuva käyttämättä ja jakamatta.

Ei mennyt kuin pieni hetki, kun sain aivan kuin tiedon sanat:
- " Minä teen teille sanoja teoiksi"

Amen! Nyt ymmärsin.
Raamattu sanoo: "Alussa oli Sana"
Jumalan Sana muuttuu todella meille eläviksi teoiksi ja meidän tulee oikein käyttää tuota lahjaa Jumalalta. Ettemme sitä kaikkea päästä suustamme, mitä mieli huutaa. Sitä nuo rikkinäiset suodattimet siis tarkoitti.
Sanoilla on suuri merkitys elämässämme, ilman niitä olisimme hyvin alkeellisia eläjiä ja sekin osoittaa ja todistaa meille Jumalan olemassa olosta.
Kiitos RAKAS Jumalani, sanoillani sen saan Sinulle ilmaista, kiitos hyvyydestäsi, armosta ja rakkaudesta meitä kohtaan!

Löysin tähän oivallisen tekstin, jonka voit lukea tästä linkistä: http://www.lampaille.com/opetukset.php?id=4

Jaak 1:22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
Olkaa Siunattuja, Jeesuksessa Kristuksessa! Ihania Sanoja!

MINÄ OLEN ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN

Herran Rauhaa teille suon.

Tänään, herättyäni rukoukseen ja Herran läsnäoloon, sain nähdä 2 kuvaa.
Näin kuin rasian, jossa oli ollut pystyyn laitettuna, vierivieressä sydämiä, viimeinen enää oli jäljellä ja tyhjät lokerot oli jäänyt muista jäljelle.
Sitten näin kuin listan, jossa oli ensin numero, mones? Tuo numero oli 5 tai 7, en ole aivan varma, mutta tuon numeron perään oli kirjoitettu:
7:  " .... .......... ......... .... ....... Kirstus."
Siis tässäkin toistui tuo että ne ensimmäiset sanat oli käytetty, ne oli pois ja jäljelle jäi sana: Kristus!

Totisesti! Tätä mietin ja pyysin Herralta vahvistusta. Kohta mieleeni kohosi sanat: " Minä olen, ensimmäinen ja viimeinen!"
Amen.

Nyt on tullut ton viimeisen hetki, alku on käyty läpi ...

KR 1933/-38
Ilm. 1:8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.

Rinnakkaisviitteet (KR 1933/-38)
2Moos. 3:14 Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka minä olen." Ja hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille näin: 'Minä olen' lähetti minut teidän luoksenne."
Jes. 41:4 Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama.
Jes. 44:6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.
Jes. 48:12 Kuule minua, Jaakob, ja sinä, Israel, jonka minä olen kutsunut: Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen.
Ilm. 2:8 Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään:
Ilm. 4:8 Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on."
Ilm. 11:17 sanoen: "Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.
Ilm. 16:5 Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.
Ilm. 21:6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
Ilm. 22:13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

Biblia (1776)
Ilm. 1:8 Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra, joka on, joka oli, ja joka tuleva on, kaikkivaltias.

Olkaa Siunatut ja kiinnitetyt nyt VAHVASTI KRISTUKSEEN!

HÄN KÄSKI MEIDÄN SAARNATA KANSALLE JA TODISTAA

Rauhaa teille.

Eilen, sain taas todistaa erässä hengellisessä tilaisuudessa ja sain taas valtavasti kiitosta, mutta kiitos kuuluu ensikädessä Jeesukselle Kristukselle.
Kerroin Todistuksena tuosta kaulassa olevasta rististäni, jota niin monet ovat ihmetellet erikoiseksi ja kauniiksi. Tuon ristin Jumala oli kerran ottanut työvälineekseen, josta muodostui niin rakas todistus minulle.
Kiitos Jeesus!
Erästä puhujaa kuunnellessa, yhtä äkkiä minulle avautui tuo näkyni muutama päivä sitten, kivirappusista, joita näytettiin vahvistaen uudelleen ja kuvaan lisättynä tuo pieni tyttö joka istui noilla rappusilla ja vesi ympäröi rappuset.
Nyt tuo näky avatui. Ymmärsin olevani tuo pieni tyttö, joka oli kuuliaisena käynyt Herran kutsumalla kasteella ja tuo rappusten kivi materiaali kuvasti Kristusta kulmakivenä, armonkalliona. Rapuissa oli kolme askelmaa ja kolmannella tuo tyttö istui. Ja heräsin sydämessäni ajatukseen, että olin nyt julkisesti, julkisessa tilaisuudessa todistanut 3 kertaa.
Tämä tuli kuin tiedonsanoina ja tästä on hyvä jatkaa.

"Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla.

Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa.

Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä - ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista.

Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
Ap. t. 10:38-43 [kr92] [kr38]

TODISTUS RISTISTÄNI KAULALLANI:

Kirjoittaja Sinettisormus » 03 Huhti 2016, 15:25
Laitoin äsken ystävälleni hänen pyynnöstään tarinan kaula rististäni, joka on jo tehnyt työtä Jumalan työkaluna. Tämä tapahtui parisen vuotta sitten ja olkoon teillekkin TODISTUKSEKSI, Herran työstä meissä:

5.9. aamunäky; näin keski-ikäisen, vaaleahkon ja lyhyehköt hiukset omaavan naisen, hiukset oli hieman laineella ja naisella oli silmälasit, ja takki jossa oli vihreä-musta ruutu kuvio. Naisella oli kova kiire, hän juoksi jonkun taajaman tien vierttä ja reunassa oli jotakin pensan aitaa... Kysyin Herralta, oliko tuo näky ja pyysin vahvistusta ja selitystä näkyyn. Oliko naisella kiire vääränlaisten asioiden vuoksi, siis näiden maallisten? Jos niin, Herra haluaa tämän hiljentävän vauhtiaan, jos taivaallisten asioiden vuoksi, on hyvä että hän on työteliäs kentällä. Sain vahvistuksen,

Psalmin 121:
Matkalaulu.
Minä nostan silmäni vuoria kohti, mistä tulee minulle apu?
2. Apu tulee minulle Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
4. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.

7.9. Oli tiedossani eräs hengellinen tilaisuus. Yritin kysellä kavereita jotka lähtisivät mukaan, sillä olihan kaverin kanssa mukavampi lähteä kuin yksin, mutta en saanut lähtemään ketään. Olin luovuttamassa, eikä minulla olisi ollut ajokorttiakaan että olisin sinne päässyt, eikä miestäni juuri tällaiset kiinnosta. Mutta tänään, hän yllätti minut ja sanoi että jos haluan, hän voi kyllä viedä minut. Jumala oli tehnyt hänestä tähän paikkaan työkalunsa, sillä näin hän voi käyttää meitä tietämättämme. Tilaisuus alkoi klo. 13. ja aiheena oli kutsumus ja sielunhoito. Pastori, Petri Välimäki puhui hyvää puhettaan ja antoi meille tehtäväksi miettiä mitä on kutsumus, ensin mietimme sitä yksin pari minuuttia paikoillamme. Sitten meidän piti valita pari jostain viereltämme. Aivan viimeisessä rivissä, takanani, oli yksinäinen nainen. Käännyin häntä kohti ja hän sanoi:
- ”Aloita sinä, mitä sait mieleesi?”
Aloin kertoa omasta kutsumuksestani, kuinka Herra puhuu ja meidän pitää avoimin mielin kuunnella ja tarkkailla. Herra johdattaa meitä ja meidän tulee kuuliaisina olla hänen tiellään. Hän puhui omaansa minulle, kertoen samalla sairaudestaan ja tämänhetkisestä masennuksestaan. Hänen oli paha olla. Sanoin ettemme saisi itsessämme lähteä touhuamaan vaan Jumalan tahdossa, silloin kun uskomme häneen. Nainen myönsi ja sanoi että kun paha olo yllättää, hän lähtee usein vaikka ostoksille, josko sieltä löytyisi jotain kivaa joka virkistäisi, mutta aina tulee huonompi olo. Kerrankin hän oli joidenkin muslimi nuorten vieressä ja näillä oli ollut jotain omia jumalakuvia mukanaan ja naisen paha olo vain yltyi. Sanoin että hän etsii väärästä paikasta, maallisia asioita. Sitten tuli tauko ja menimme kahville. Jatkoimme keskustelua kahvin äärellä. Nainen kertoi että oli kahden vaiheilla, lähteekö tilaisuuteen ja minä kerroin samaa. Hän sanoi että oli pyytänyt Herralta merkkiä, että oli tehnyt valinnassaan oikein. Hänen päätään oli särkenyt ja oli nukkunut huonosti yöllä. Olisiko ollut tärkeämpää jäädä lepäämään ja apteekissakin olisi pitänyt käydä hakemassa tärkeitä lääkkeitä, mutta molempiin ei ollut aikaa. Hän sai mieleensä ison ristin, kaularistin, joka oli erikoisempi, ei mikään pieni ja tavallinen ja hän sanoi olevansa tarkka kertoessaan näkemäänsä, eikä hänellä ollut tarvetta siitä valhdella. Kun aloimme parityön ja käännyin häntä kohti, oli hän huomannut kaularistini, joka ei ollut niitä tavallisia pieniä, vaan erikoisempi ja isompi ja siinä oli Jeesus ristillä. Juuri niinkuin hän oli mielessäänkin nähnyt ja hän ymmärsi heti tämän ristin merkiksi Jumalalta. Kylmät väreet nousivat iholleni ja olimme innoissamme. Kerroin että kun hän kertoi kiireestään, oli mieleeni noussut pari päivää sitten (5.9.) saamani näky naisesta, jolla oli kiire ja tämä juoksi taajamassa, pensasaidan vierustaa. Nainen sanoi että oli joutunut juoksemaan linja-autoon että kerkisi tilaisuuteen. Nainen oli keski-ikäinen, hoikka, silmälasit, vaaleanruskeat hiukset ponihännällä. Kerroin nämä hänelle, että näkyni nainen oli myös tämän näköinen, hiukset lyhkäiset. Nainen käänsi päätään ja sanoi:
- ”Katso,olen juuri leikannut hiuksiani lyhyemmiksi...!
Ja todella, hänen hiuksensa oli lyhyellä ponihännällä. Sanoin että hänen täytyi olla näyn nainen ja ymmärsin että nainen etsii itsessään vääriä asioita, maailmasta, löytääkseen iloa elämäänsä ja että tällä oli liian kiire, väärien asioiden perään. Kerroin, että Jumala halusi hänen pysähtyvän hänen kasvojensa alle. Etsien Jumalaa, aloittaen vaikka Raamatun luvulla ja annoin hänelle Psalmin 139, joka oli itsellenikin tärkeä ja olin usein tämän Psalmin ääressä itkenyt, Jumalan kasvojen edessä. Nainen sanoi, kuinka oli kokenut sanani tärkeiksi, kun olin kertonut omasta kutsumus kokemuksestani. Sana oli tarkoitettu juuri hänelle:
- ”... puhuit niin hyvin... ”
Sanoin hänelle ettei tämä ollut sattumaa kun olimme täällä. Pastorikin alussa sanoi ettei ollut sattumaa että me kaikki olimme tuossa tilaisuudessa, vaan Herran johdatusta ja meidän kahden kohdalla tuo todella täyttyi. Nainen oli saanut virvoitusta ja apua, toivon niin. Pastorin kaikki sanatkin Raamatun kohtineen tuntui sopivan tuon naisen tilanteeseen. Lopuksi, ennen lähtöä, siunasin tuota naista ja hän minua. Toivon kaikkea hyvää tämän naisen elämään. Olin saanut olla Jumalan vahva työkalu, niin oli tarkoitus.
- ”Kiitos Herra Sinulle!”
Jeesus sanoi; - joka tarttuu auraan ja kääntyy takaisin, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan.”
Aivan, jos olisin jäännyt kotiin, olisi tärkeä työ jäännyt kohdaltani tekemättä, sillä vahvistaahan se itseänikin ja antaa siunausta. Päätin kuitenkin onneksi lähteä, että osaanhan minä, aikuinen ihminen, mennä yksinkin ja tälläkertaa , hyvä niin. Niin naiselle kuin minulle oli tullut ajatuksia, miksi ei kannata lähteä, mutta nyt ymmärsimme ne eksytykseksi. Paholainen ei olisi halunnut meidän lähtevän ja antoi noita negatiivisia ajatuksia päähämme. Mutta onneksi kuuntelimme sydäntämme ja Jumalan tahto tapahtui. Kun annamme valomme loistaa, se johtaa parannukseen ja siihen että maailma muuttuu. Ymmärsin kun pastori kehoitti meitä itseksemme miettimään, mikä olisi meidän kutsumuksemme jos mikään ei meitä pakottaisi, vaan saisimme toteuttaa sen mikä on mielestämme tärkeintä. Huomasin, että tavallani jo toteutan sitä. Levittää ja pysäyttää ihmisiä näkemään Jumalan rakkaus, tavalla tai toisella, niinkuin Jumala eritilanteissa tahtoo tapahtuvan. Olen hänen käsivartensa, voin halata, kuunnella ja lohduttaa, hänen rakkaudessaan. Tästä pastorikin puhui vastaukseksi. Tein siis jo sitä mihin olin kutsuttu ja haluan että se täyttyy aina vain voimakkaammin, mutta Herran tahdossa ja häntä kirkastaen. Tähän aiheeseen sopii myös,

Luuk. 10:38-42
38. Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
39. Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
40. Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: Herra, etkö välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi.”
41. Herra vastasi ja sanoi hänelle: ”Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
42. mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois.”

Tähän vastaa myös,

Matt. 6:33.
33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

Ja vielä,

Fil. 3:14.
14. minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.

Eipä näitä tarvitse varmaan selitellä, niin selvää Raamatun sanaa.

(Olen tämän joskus kirjoittanut myös Suomi24 Profetiat palstalla)

OLEMME HÄNEN JALOJA TEKOJAAN

 

Shalom!

Aamuyöllä näin painajaismaista unta. Välillä heräsin ja kun taas nukahdin, uni jatkui. Se oli unta, jossa tuotiin esiin kipeää asiaa elämästäni, toisen, läheisen ihmisen toimesta.
Aamulla sitten kun heräsin ja huokaisin hiljaa mielessäni, että se oli vain unta, sain nähdä samassa hetkessä kuvan, jossa sotilas hyppäsi ilmaan ja siitä maastoutuen ja hänen takanaan kävi valtava räjäys. Kiitin Herraa, sillä ymmärsin, että tuolla kuvalla minulle näytettiin että uneni oli vain sielunvihollisen hyökkäystä, jota se käyttää aika ajoin minua vastaan, sillä tietää sen olevan minun kipukohtani.
Aloin rukoukseen ja Herran läsnäoloon ja juuri kun mietin, että olisi aika nousta ylös, sain nähdä vielä toisen kuvan, jossa oli kaunis vanha puukirkko puuston ympäröimänä. Tuo kirkko oli pieni ja oli saanut peitteekseen kauniin valkoisen värin, läpikotaisin se oli valkoinen.
Ymmärsin sen olevan vanhurskauden väri.
Puusto sen ympärillä oli sekapuuta, näin että siellä oli lehtipuita, joissa ei ollut lehtiä. Mutta tunnelma tuossa kuvassa oli hyvin rauhaisa ja kaunis.
 Tuo kuva laski ylleni valtavan rauhan ja ilon ja painajaisuni oli sen myötä pois pyyhkäisty.
Kiitin siitä Herraani.
Saamme olla noita kauniita pieniä kirkkoja, pieniä seurakuntia, joita reunustaa nuo vielä lehdettömät puut, ihmiset ympärillämme, jotka mielenkiinnolla seuraa meidän uskomme kehitystä, sitä kaikkea mitä Kristus meissä edustaa. Olemme valoina tuolla metsänkin keskellä, ja Jumalan rauha ja vanhurskaus asuu meissä.

"Rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi temppeliksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. - - Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa julistaaksenne Hänen jaloja tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa." (1. Pt. 2:5,9.)

VUOSI 2020; RAKENTUKAA HENGELLISEKSI RAKENNUKSEKSI

  Hyvää ja Siunattua Armonvuotta 2020!
 Teille  kaikille!

  Rauhaa.

Eilen aamuna näin Herran läsnäolossa kuvan kivirappusista. Ei mitään muuta kuin nuo raput joissa oli 3 askelmaa.
Kyselin Herralta oliko tämä Häneltä ja kohta sain nähdä nuo raput uudelleen.
Rappusilla istui nyt pieni tyttö ja rappusten ympärillä oli vettä.
Nuo raput ei johtaneet mihinkään, mutta nuo 3 askelmaa puhuttavat, kuin myös vesi elementti.
Muistan kuinka ensimmäisen kerran kuullessani Jeesuksesta, olin 6 vuotias pieni tyttö, joka meni rappusille istumaan ja itkemään sitä, että niin hyvä mies oli tapettu. Noitakin rappuja taisi olla se 3, mutta ne olivat silloin puiset raput.
 Tuo vesi nostaa mieleeni 2009 saamani unen, jossa olin uima altaassa, yksin, ja vesi ympärilläni oli punaista. Se oli kutsu kasteelle, jolle olin kuuliainen ja otin kutsun vastaan 2010.
Nyt uskon kasvaessa, on raputkin muuttuneet kivisiksi, kuin tuo kulmakivi rakennuksessa, joka kuvastaa Kristusta elämässämme.
Olin päättänyt että en jaa tätä, mutta illalla kun tulin uudenvuoden aatto saunasta. miettien noita kahta kuvaa, koin niissä vertauskuvallisuutta, joten tässä nyt tämän kuitenkin jaan. ❤🕊

Kristus, seurakunnan kulmakivi

4 Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. [Mark. 12:10,11+]

5 Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden. [1. Kor. 3:16+ | Jes. 61:6; Room. 15:16 | Matt. 25:35,36+]

6 Sanotaanhan Raamatussa: -- Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven, valitun kiven, jonka arvo on suuri. Joka häneen uskoo, ei joudu häpeään. [Jes. 28:16; Room. 9:33]

7 Te, jotka uskotte, saatte siis osaksenne tämän arvon ja kunnian, mutta niille, jotka eivät usko, "kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakivi, [Ps. 118:22; Mark. 12:10]

8 kompastuskivi ja kallio johon langetaan". Koska he eivät tottele sanaa, he kompastuvat, ja se heidän osakseen on määrättykin. [Jes. 8:14; Luuk. 20:18]

9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. [2. Moos. 19:6, 2. Moos. 22:30; Ilm. 1:6]

10 Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut. [Hoos. 1:6,9, Hoos. 2:1,3,25; Room. 9:25,26] 1.Pietari.2.

Siunattua Armonvuotta 2020!