lauantai 13. kesäkuuta 2020

VIRITTÄKÄÄ KANTELEENNE SOIMAAN

Kuva

Herran rauhaa teille .. ei sitä, mitä maailma tarjoaa, vaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Eilen oli ihana päivä Jeesuksen kanssa ja sitähän se on aina.
Uskova ystäväni oli varannut meille paikat Nastolan, Pirkko Vesavaaran kokoukseen. Vain 50 pääsi tämän koronan takia ja moni halukas joutui jäämään oven taakse. 😥
Olin rukoillut taas tapani mukaan kotona, ennen lähtöä. Pyysin, että Herra näyttäisi, että meidän todella oli tarkoitus sinne mennä. Että Hän avaisi meille molemmille tärkeitä asioita ja eritoten tätä ovi asiaa, josta Herra oli minulle jo puhunut monesti.
Ylistimme ja lauloimme ja Pyhä Henki tuntui vahvana.
Sitten Pirkko tuli pitämään puhettaan. Hän kertoi että oli kuullut rukoillessaan äänen sanovan:
- " Virittäkää kanteleenne soimaan."
Raamatussa kerrotaan, kuinka taivaassakin soitetaan kannelta. Pirkko uskoi vakaasti, että Herran tulemus on pian ja juhlat saa pian alkaa.
Aivan siellä loppupuolella puhetta, hän sanoi, että nyt pitää kertoa jollekkin täällä jotain, että tämän on jollekkin rukousvastaus ja hän aloitti jotensakin näin:
- "Näen, että joku seisoo oviaukossa, joka on avoin. Hän on siinä epäröiden, mutta menee siitä sisälle. Sinulle tulee tapahtumaan suuri muutos, se ei ole kuitenkaan sitä, mitä itse olet ajatellut vaan jotain uutta. Älä epäröi".
Sydämeni hypähti ilosta! Se oli siinä! Herra oli vastannut rukoukseeni! Kiitos kunnia ja ylistys!
Lopussa vielä päättivät että pitävät vielä halukkaille rukouspalvelun, vaikka ensin oli sovittu että sitä ei pidettäisi. Ja mehän olimme ystäväni kanssa iloisesti jonossa, vaikka olinkin saanut vastaukseni.
Huokaisin hiljaa Jeesukselle, että sain vastauksen, mutta ehkä se vielä avautuisi lisää ja mietin että ystäväni ei ollut vielä saanut mitään?
Ystäväni pääsi ensin rukoiltavaksi ja sen päätteeksi ja odottamaan minua eteisaulaan.
Sitten tuli minun vuoroni ja menin hymyillen istumaan Pirkon viereen sohvalle jossa tämä odotti rukoiltaviaan. Sanoin hänelle:
- " Minä kyllä jo sain rukousvastaukseni, mutta jos kuitenkin vielä jotain?"
Kerroin Pirkolle miten tuo ovi asia oli minua puhuttanut ja nyt hän jakoi sitä jollekkin .. ja se olin minä.
Pirkko oli kovin innoissaan asiasta ja jatkoi:
- " Tuosta kaksipuoleisesta ovesta joka sinulle on anettu, puhutaan myös raamatussa. Sinä et enää kulje taaksepäin, vaan Herra johdattaa nyt sinua kokoajan eteenpäin, sinä tulet epäröinnistä huolimatta menemään tuosta ovesta sisälle.

 Jesaja:
45:1 Näin sanoo Herra voidellulleen Koorekselle, jonka oikeaan käteen minä olen tarttunut kukistaakseni kansat hänen edestään ja riisuakseni kuninkaitten kupeilta vyöt, että ovet hänen edessään avautuisivat eivätkä portit sulkeutuisi: 📖

Näen, että vaivaat jotain todella suurta taikinaa, ja sinun pitää itse tehdä tuo vaivaamis työ. Se on jotakin hengellistä työtä, jota sinun tulee tehdä, epäröimättä, sen kautta Herra sinua johdattaa ja kasvattaa kohti sitä tehtävää, mikä sinua odottaa, kun astut tuosta ovesta ja se on valtava muutos elämässäsi.
Näen myös että, teetkö sinä jotain .. pidätkö ehkä kotikokouksia tai jotain?"
Kerroin hämmästyneenä noista todistuksistani seurakunnissa ja kuinka siellä kotikylällä aloitin noiden kotikokousten pitämisen. Pirkko sanoi, että ne ovat juuri sitä taikinan vaivaamistä ja nuo kotikokoukset hän kokee että ne tulevat tuottamaan hyvää hedelmää ja sitä leipää jota Jumalan Sana tarjoaa.
Voi kuinka iloitsinkaan. Sydämessäni oli valtavat juhlat ja Pirkko iloitsi kanssani ja lopuksi siunasi minut.
Lähdimme ystäväni kanssa kotia kohti iloiten ja ystäväni kertoi, että Pirkko oli sanonut että hänellä oli jokin lukko. Mutta se tulee murenemaan. Ja kun se tapahtuu, ystäväni myös itse tulee sen heti huomaamaan ja ymmärtämään.
Kun hän tämän kertoi, näin tuon lukon hänessä ja sanoin että se on se pelko, kun pitäisi lähteä johonkin, niin hän aivan kuin sairastuu, eikä kykene lähtemään, että hän tulee vapautumaan siitä.
Ystäväni katsoi minuun hämästyneenä ja ilmoitti että juuri noin Pirkko sanoi että; sinä vapaudut siitä ja samalla sen myös ymmärrät, mitä se oli.
Katsoimme siinä toisiamme ja ymmärsimme että se oli jo tässä se hetki. Minä tunsin hänet hyvin, näin sen lukon ja ilmoitin tuon vapautuksen siitä ja hän ymmärsi sen myös siinä samassa, näki sen kokonaisuutena, mikä hänellä oli tuota lukkoa pidättänyt.
Julistin että nyt hän on siitä vapaa, Jeesuksessa kristuksessa! Hänen elämä vapautui ja hän saa nauttia siitä Jeesuksen kanssa!
Siinä tuli se toinen rukouspyyntöni, että molemmat saisimme jotain meille hyvin tärkeää tänä iltana ja meidät oli kuultu!


... niin, tämän meinasin tässä innostuksessani unohtaa.
Näin tänään aamu rukouksessani kuvan, jota sain katsella jossain hyvin hyvin korkealla vuorella. Näin jossain hyvin kaukana, vastapäätä, myös korkean paikan, ja kaikkialla oli avaraa, ei yhtään näköesteitä edessäni, eikä sivuillani.
Kiitos tästä kuvasta Jeesus, sopii tähän tulevaan, mistä tämä ovi kertoo. Kiitos Jeesus Kristus! Sinä olet rakas!

Olkaa sinattuja Jeesuksessa Kristuksessa! Nyt on Kiitoksen ja Ylistyksen aika!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.