Päivän Sana
11.07.25
Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli huutoni. Hän veti minut ylös syvästä kuopasta, upottavasta liejusta. Hän nosti minut kalliolle, antoi lujan pohjan askelteni alle. Ps. 40:2–3
Me joudumme odottamaan joskus Herraa hartaasti ja kärsivällisesti. Kun virrat tahtovat viedä mukanaan ja jalkamme juuttuvat upottavaan liejuun, ei muuta voi kuin huutaa. Aikaa ei ole paljon, avun on tultava nopeasti. On vaikeaa säilyttää kärsivällisyys ja luottamus, kun koko elämä on vaarassa. Jumalamme johdatuksessa käy usein niin, että apu saapuu viime hetkellä, kun meidän otteemme on juuri heltiämässä ja tuho näyttää todelliselta. Herramme tulee ja asettaa jalkamme lujalle kalliolle, ja me selviämme jälleen eteenpäin. Miksi apu tulee vasta silloin? Ehkä siksi, että viimeiseen saakka me luotamme omaan voimaamme ja kykyymme selvitä ongelmista ilman Jumalaa. Hän tahtoo olla meidän ainoa Jumalamme ja auttajamme, johon me voisimme oppia sydämestämme luottamaan.
KANSSANI KÄY JEESUS https://youtu.be/QW4vNivNmWc?si=xN_eWkDYFy58xVTE
Amen myös tälle laululle.
Äsken rukouksen jälkeen näin kuvan, jota pyysin, että Herra vahvistaisi näin Sanansa kautta, tässä päivän Sanassa, jos kuva oli Häneltä ja niin nyt koin, että tämä tuli vahvistettua Hänen omakseen, minulle ja meille.
Näin siniset sandaalit, jotka oli kuin potkaistu jonkin naulakon alle, ne eivät olleet asetettu kauniisti vierekkäin, vaan olivat hujanhajan.
Niinhän monasti käy kun olemme väsyneitä kaikkeen, eikä mikään onnistu. Tulee itku potku raivarit, ja tuntuu että apua ei ole missään.
Unohdamme kuitenkin tuon tärkeimmän avunlähteen. Luotamme omaan voimaan ja ymmärrykseen, eikä apua tule, kaikki voima kaikkoaa.
Nuo alttiuden sandaalit lojuu nurkassa tyhjänpanttina. Tästä Jumala tahtoo meitä muistuttaa. Hän on kyllä kanssamme, vaikkei heti siltä näyttäisi, kaikki menee niin kuin Hän on suunnitellut, kunhan vain rauhoitumme ja luotamme Häneen. Kaikki se on meille vain opiksi, niitä vieläkin pahempia päiviä varten, jotka joskus ovat tulossa, silloin on hyvä että olemme valmiita ja luottaen Herraamme, uskaltaudumme kohtaamaan ne ikävätkin asiat, sillä yksin meidän ei sitä tarvitse tehdä. Herra on aina kanssamme.
Puetaan joka aamu tuo Jumalan taivaallinen ja täydellinen sota asu yllemme, ja otetaan nuo sandaalit sieltä naulakon pohjalta jalkaamme, kun käymme yhdessä Herran kanssa noita vastoinkäymisiä vastaan. Hänessä, Jeesuksessa Kristuksessa, JUMALASSA, on voimamme!
Amen 🙏❤🔥✝️
”…ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia.” Paavalin kirje efesolaisille 6:15 FB92
”Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: – Sinun Jumalasi on nyt kuningas!” Jesajan kirja 52:7 FB92
Paavalin käyttämä alttius-sana on kreikaksi hetoimasia. Sana kuvaa valmiutta ja valmistautumista mutta se kuvaa myös lujaa jalustaa, tai perustaa. Kengät kuvaavat siis sitä, että joku valmistautuu vapaaehtoisesti viemään positiivisen viestin toisille. Paavalin efesolaiskirjeessä mainitsemat alttiuden kengät sopivatkin roomalaisen sotilaan sotakenkiä paremmin yhteen tämän Jesajan kirjan kohdan kanssa, koska profeetta kuvaa siinä sanansaattajaa, joka on valmistautunut viemään hyviä uutisia pitkänkin matkan päähän niitä odottaville. Sanansaattajat tarvitsivat muinoin hyvät kengät voidakseen liikkua kauas ja nopeasti
By 💍
Saa jakaa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti