TIETOISUUTENI HERÄÄ ......

TIETOISUUTENI HERÄÄ ......

14.12.2011. aamulla kun heräsin sain kuva näyn. Siinä oli pystyyn lyöty naula. Ajattelin että eihän tuo mitään voi tarkoittaa, kunnes todella tietoisuuteni heräsi ja tajusin että kyllä, kyllä se tarkoittaa. 
Tänään oli veljeni syntymäpäivä ja tänä päivänä veljeni menee tutustumaan sinne perhekeskukseen. Tänään alkaa siis veljeni elämän uudelleen rakentamisen päivä, siksi naula. Lähetin veljelleni onnittelu viestin ja toivotin onnea myös tähän uuden alkuun. Jumala on Isämme ja aina mukana elämässämme. Näky oli hyvä uutinen.
 Uskon että tänään on hyvien uutisten päivä. Veljeni uusi elämä alkaa rakentua tänään. Meillä kaikilla on unelmia, näemme niissä itsemme kävelemässä rakkaan kanssa vaikka merenrannalla, unelma lomilla, unelma ammateissa, unelma talossa, unelma vaatteissa, unelma aterialla, unelma elämässä… 
Minun unelmani on päästä Karitsan hääaterialle, morsiamena, kutsuttuna. Olen antautunut Jumalan käsivarsille. Jumalan ihmeiden todistaminen on hienointa mitä minulle tapahtuu. Haluan jakaa tämän sinun kanssa. Ihmeet ovat antaneet lämpimiä tunteita Jumalaa kohtaan. Hän on elämäni

rakkaus. Vaikka rakastan syvästi puolisoani ja lapsiani, ei sitä voi koskaan verrata Jumalan rakkauteen. Se rakkaus on niin toisenlaista, todella suurta rakkautta joka heijastuu teoissa. Se rakkaus on tehnyt elämästä mahtavaa, on nähnyt toisin silmin ja on myös saanut siitä selviytymiskeinon. Se on ollut minulle syntymälahja ja sitä se on meille kaikille kun vain otamme vastaan. Tosin on minullakin ollut nuoruuden vaiheeni ja hullutukseni ja maailma tunki vastaan. Piti kokeilla asioita, mitä muutkin nuoret. Usko oli kuitenkin koko ajan taustalla. Siitä en päästänyt irti, vaikken siitä silloin liiemmin puhunut. 
Uskon kuitenkin että nämäkin asiat ovat kasvattaneet minua ja ilman niitäkin kokemuksia, olisin vajaampi. En kirjoita itsestäni henkilönä, vaan niistä tunnetiloista joita olen saanut Jumalan kanssa kokea. Avaa sinäkin sydämesi Herralle; - se suljettu sydämesi. Se antaa ääretöntä iloa ja se on henkisesti palkitsevaa. Se ilo on joskus niin suurta, että se tulee kyynelten muodossa. Tekee todella hyvää, hypätä pois näistä maailman asioista, antaa aikaa Jumalalle. Olla yksin Jumalan kanssa, hiljaisuudessa. Jumala ei halua että me itkemme ja olemme murheellisia, vaan iloitsemme Hänestä. Me emme todellakaan ole yksin suruinemme ja iloinemme. Hän on meidän kanssamme. Me olemme lahjakkaita eri taitoinemme ja voimme tarjota paljon maailmalle, tehkäämme se rakkaudessa; rakkaudessa Jumalaan.
 Illalla veljeni soitti ja kertoi että tutustumiskäynti meni hyvin, oikeammin he puhuivat enemmän uskon asioista, yhteistä kun se oli heille. Veljeni tehdessä lähtöä, nainen kysyi:

- Vieläkö olet tulossa huomenna luokseni kylään?”

Veljeni vastasi myöntävästi. Nainen oli kertonut paljon veljelleni itsestään ja entisistä suhteistaan. Sielläkin oli ollut taustalla pettävä puoliso; heillä oli siis yhteistä. Seuraavana aamuna veljeni soitti, väsyneenä mutta onnellisena:

- Laitoimme viestejä toisillemme, avauduin tunteistani ehkä liikaakin ja pelästyin karkotinko nyt tämän naisen elämästäni. Kun olin illalla saunassa, tuli puhelin soitto ja nainen pyysi

veljeäni katsomaan autoaan, kun siihen tuli rengasrikko, eikä ketään muutakaan keksinyt tähän hätään. Lähdin heti. Samalla avauduin lisää, tunnustin hänelle tunteeni. Olimme molemmat rukouksissa pyytäneet uutta puolisoa, uskovaa, joka olisi se oikea. Mikä olikaan se enkeli jota pyysit Jumalalta avukseni?”

Vastasin:

- Arkkienkeli Mikael joukkoineen, todellakin he nyt ovat ylläsi Jumalan käskystä ja uudistavat elämääsi, siihen voit luottaa…”

Veljeni kertoi kuinka nainen oli sanonut ettei ole vielä varma tunteistaan. Hän kertoi veljelleni, kuinka oli tehnyt Jumalalle listan mitä ominaisuuksia uudessa miehessä pitää olla ja kun suostui lopulta kertomaan niistä veljelleni, huomasivat he että he pitivät aivan samoista asioista; lapsista, rullaluistelusta, jenkkiautoista, uskosta,… Molemmille oli tullut taukoa näistä kiinnostavista asioista, juuri entisten ongelmien takia.
 Entiset puolisot eivät pitäneet näistä harrastuksista. Nainen oli pyytänyt myös Jumalalta että kun hän oli niin huono valitsemaan itselleen miestä, toisi Jumala hänen eteensä miehen joka itse tulisi ja kertoisi tunteensa hänelle ja niin veljeni oli tehnyt, itsekin hämmästyneenä siitä kuinka kaikki oli käynyt niin pian. Nainen oli sanonut:

- Kyllä sinä olet rohkea, kun kerroit tunteesi.”

Jumalan tiet ovat ihmeelliset. Tässä taas näkee kuinka Jumalan ohjaus toimii. Heitä yhdistää hyvin moni tekijä. Veljeni pelkäsi kelpaisiko hän, johtajan asemassa olevalle naiselle, nainen oli vastannut:

- Älä pelkää, minä olen vain pieni johtaja, eikä raha ole minulle tärkeintä tässä maailmassa…”

Minä sanoin veljelleni:

- “Enks mä sanonut, että tämä ihminen on sellainen joka ymmärtää arvot, eikä kannata tuijottaa titteleihin. Jumala kun yhdistää, siinä ei tittelit ole mitään.”

Puhelun jälkeen olin hyvin onnellinen veljeni puolesta. Kiitin Jumalaa, itkien ja nauraen. Vaikkei nainen myöntänytkään vielä tunteitaan, olen varma että ne tulevat kasvamaan, sillä ei hän muuten olisi kertonut veljelleni niin paljon itsestään, jollei jotain kiinnostuksen siementä olisi. Molempien elämässä oli ollut todella paljon vaikeuksia ja nyt ne yhdistävät heitä. 
Me rakennamme unelmaamme tässä elämässä ja kun se joskus on valmis, vaikeuksista huolimatta, on se sen arvoista. Ei uskovankaan elämä ole aina ruusuilla tanssimista, vaikka jotkut antavatkin tästä väärää kuvaa. Meitäkin koetellaan kuin ketä tahansa. Se kouluttaa ihmistä, nöyryyteen jota oikea usko vaatii. Keskeneräiset asiat elämässämme eivät kuulu unelmaamme. Ne masentavat meitä. Huudamme:

- Kuinka kauan, kuinka kauan Herra?”

Olemme usein malttamattomia ja hötkyilymme omiamme. Pitää kuitenkin luottaa Jumalaan. Jumalalla on oma aikansa ja tapansa toteuttaa asioita. Rakennamme elämämme itseämme varten, mutta on hyvä muistaa matkan varrella palvella myös muita, näin saamme siunausta omaan elämäämme. Tehdään asioita sydämellä. Välillä haluamme sulkea silmämme ja unohtaa kaiken pahan, täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti ja muistaa rukoilla, monta kertaa päivässä. 
Rukous on tärkeää myös hyvinä päivinä, ei vain vaikeina aikoina. Me olemme kaikki ainutlaatuisia. Jumala rakastaa meitä kaikkia. Kun elämme toivottomassa tilanteessa ja epäusko jyllää, pitää uskoa Jumalan antamaan toivoon. Aina on toivoa, ei saa antaa periksi. Pelko estää asioita muuttumasta. On harmi kun monesti käy niin, että kun ihminen tarvitsee apua elämässään, emme kykene antamaan sitä tai jos pystyisimmekin siihen, voi tämä autettava olla haluton ottamaan apua vastaan.
 Niin hullulle kuin tämä taas ehkä kuulostaakin sinusta, tämä voi johtua demonisesta ilmiöstä, jota itse emme näe, emmekä tiedosta. Kun ei halua apua, todellisuudessa demoni estää sen avun haluamisen. Ihminen ei tätä itse tiedosta. Demoneiden tarkoitus on saada ihminen itsetuhoiseen tilaan, että saatana saisi lopulta tämän sielun.

Mutta kun tunnistamme tämän, voimme taistella tätä vastaan rukouksen avulla. 

15.12.2011. Kyselin veljeltäni kuinka ensimmäiset “treffit” menivät ja tämä vastasi murheissaan minulle:

- Ei… ei ole paloa muhun…”

Kysyin, loppasiko nainen kokonaan hänet ja veljeni vastasi että ei; kyllä tämä vielä haluaa tavata häntä ja viettää aikaa yhdessä hänen kanssaan. Lohdutin veljeäni:

- "No, eihän sitten ole mitään hätää, teidän suhteenne on vielä tuore ja vaikka olisikin Jumalalta, on silti annettava aikaa tunteiden kasvuun. Näin aamulla herätessäni monta kertaa näkykuvan, joka oli nahkaa tai ihmisen ihoa. Ihmettelin ettei tämä nyt voi mitään tarkoittaa. Mitä iho voisi tarkoittaa? Sitten mieleeni tuli sana; iholla. Niin, onhan sanonta jossa ollaan iholla. Tämä on varmasti sinulle, teidän suhteenne on nyt iholla…”

Veljeni rauhoittui tästä paljon, oli jo ajatellut; ettei tästä suhteesta taida mitään tulla. Oli aamulla näin ajatellessaan kuullut ivallisen naisäänen:

- Ei niin!

Sanoin heti että:

-” tuo oli taas niitä pahan kuiskauksia, älä tartu niihin.”

Veljeni itsekin ymmärsi että näin on, paha yrittää tallata koko ajan. Mutta ei ole kuitenkaan syytä antaa vielä periksi.

19.12.2011. Veljeni laittoi viestin:

- Naisen kihlasormusta pyöritetään edessäni… sisäpuolta näytetään… lukee jotain… pyöritetään… kaksi sormusta päällekkäin… pienempi naisen yläpuolella… pienet enkelit leikkivät sormuksilla… pujahtelevat läpi… pieni enkeli pitää sivuillaan näitä sormuksia ja kääntyen sivuttain saa ne päällekkäin… sormusten alla on V kirjain joka muuttuu siiviksi ja kohta venyy alta sydämeksi… kuin kuulisin kyyhkyn kujerrusta… leikki toistuu koko ajan… Kuva on V8... autot joista nainen pitää… Kirjasi voi jatkua, vaikka nainen ei ole vielä

sulanut.”

Vastasin:

-Mikaelin joukot työssään…J”

Niinpä, kaikki tapahtuu aikanaan. Tunteiden sulatteluun tarvitaan aikaa, etenkin vaikeiden suhteiden jälkeen. Veljeni oli nähnyt näyn ja lisää oli tiedossa kun soitin veljelleni 20.12.2011. Hän kertoi:

- Valvoin miltei koko yön. Minulle annettiin näkyjä. Näin kuinka enkelit häärivät meidän yllämme, minun ja tämän naisen yllä. Meitä valmisteltiin jollain hoitopöydällä. Naiselta otettiin sisältä jotain pois… Enkelit olivat leikkisiä… Pyysin että kun minä olin saanut jo näin paljon näitä näkyjä…. antaisivat naisellekin… Tuli suuri enkeli joka puhalsi torveen. Sen sisältä alkoi tulla todella pieniä enkeleitä, amorin enkeleitä. Ne olivat niin pieniä että niitä tuskin kunnolla näki. Niillä oli nuoletkin, itse asiassa, erilaisia aseita. Niillä ne sitten ampuivat naista… klo.4 aamulla. Nainen kutsui hämmästyneenä nimeäni. Näin kuvan jossa olimme jenkkiautossa, ensin näin kuljettajanlakin… siis hääauto. Sitten näin kuinka morsian nousi autosta, näin hänen kasvonsa… hän oli tämä naiseni. Morsiamella oli edessään nukenrattaat ja niissä nukke joita työnsi edellään… Siis, onko minulle tulossa vielä toinen lapsi? Tyttö? Sillä minulle näytettiin tulevaisuuden kuvia joissa oli usein pieni, kaunis, kiharapäinen tyttö. Häissä soitin morsiamelleni, Täällä Pohjantähden alla, Petri Laaksosen kappaleen. Lopuksi morsian nousi ylös ja suuteli minua…

Täällä Pohjantähden alla

By

Petri Laaksonen

Täällä Pohjantähden alla

korkeimmalla kukkulalla

katson kauas kaukaisuuteen

tulet uniin uudestaan.

Täällä Pohjantähden alla

taivas täyttyy purppuralla

siitä suojakseni peiton

minä itselleni saan.

Ja alla Pohjantähden

minä tulen

minä lähden

ja vain Pohjantähden nähden

itken vuokses kyyneleen.

Täällä Pohjantähden alla

murheita on laulajalla

täällä kuu kumottava

on myös alakuloinen.

Täällä Pohjantähden alla

hiipii sieluun asti halla

ja tunteet tappamalla

rikki repii sydämen

Ja alla Pohjantähden

minä tulen

minä lähden

ja vain Pohjantähden nähden

itken vuokses kyyneleen.

Täällä Pohjantähden alla

korkeimmalla kukkulalla

katson kauas kaukaisuuteen

tulet uniin uudestaan.

Täällä Pohjantähden alla

taivas täyttyy purppuralla

siitä suojakseni peiton

minä itselleni saan.

Tiesimme että Jumala oli viemässä tätä asiaa eteenpäin. Kerroin veljelleni että olin usein pyytänyt Herralta enkeleitä häärimään heidän ympärillään ja sitä nämä olivat myös tehneet. Rukoilin myös että Herra antaisi näiden enkeleiden hääriä myös muun sukuni yllä. Että saisivat eripuraisuutensa selviksi ja voisivat elää sovussa. 
Pyysin läheisilleni uskoa ja ne joiden yllä on viinanhimo, pääsisivät siitä kurimuksesta eroon. Tiedän että nämä viimeksi mainitut eivät edes halua että heidän puolestaan rukoillaan, mutta se ei minua estä rukoilemasta. Tiedän kokemuksesta että ne jotka ovat päässeet eroon viinasta uskon avulla, ovat siihen hyvin tyytyväisiä. He sanovatkin usein että kunpa olisivat ennemmin ymmärtäneet. Itseltänikin on otettu pois se viinan halu, jota nyt ei paljon enää vanhemmiten ollutkaan. Nyt en yksinkertaisesti halua laittaa suuhuni pisaraakaan alkoholipitoisia juomia. Se ei ole oma päätökseni, vaan se otettiin tuolta yläkerrasta pois minulta. 
Illalla kun kävin nukkumaan, kello läheni jo puoltayötä kun nukuimme mieheni

kanssa, tai sanotaan että mieheni nukkui. Minä käänsin ja väänsin, en taas saanut unta, vaikka väsynyt olinkin.
 Aukaisin silmäni ja katsoin valkoista ikkunan rullaverhoa, se tuntui säteilevän valon energiaa. Tunsin kuinka se tulvi minuun sähköisesti. Laitoin silmäni kiinni ja avasin uudelleen, ilmiö oli hävinnyt. Ei mennyt ehkä minuuttiakaan kun kyljellään maatessani tunsin kuinka niskaani kohdistui sähköinen isku. Se oli kuin olisi sähköiskun saanut. Niskanikin heilahti tuosta iskukohdastaan.
 Mitä tapahtui? Ajattelin että annettiinko minulle taas jotain, jota en ymmärtänyt? Alanko ehkä näkemään jotain enemmän? Mitä se oli? Olin nähnyt vähän aikaisemmin unen jossa minulle kerrottiin:

- Olet saanut paljon henkisiä viestejä…”

Siinä sanottiin jotain myös loppuun, mutta en harmikseni muista mitä? Minulla on kuitenkin tunne, että se liittyi jotenkin siihen että minun pitää olla tarkkana, pian ehkä tapahtuu jotain? Vielä ei ole tapahtunut mitään, en ole huomannut omaavani uusia kykyjä. Mutta jos näin on, niin kyllä sekin aika pian tulee. 
Veljeni oli rukoillut että olisiko mahdollista käyttää naisen lapsia, että nämä puhuisivat hänen puolestaan. Käyttää sitä lapsenuskoa. Niin tapahtui, lapset alkoivat puhua äidilleen veljeni puolesta. He olivat nyt veljeni puolella. Ehkä tämän naisen tunteetkin vielä heräävät ja niinhän tässä käy jos tämä on Jumalasta. Olisi jo aika alkaa hyvän rakentua veljeni elämään, ja niinhän se on, sillä näin näyssä sen naulan, pystyyn lyödyn.

- Tällaistako elämä on?

Pitää aina tulla vastoinkäymisiä että ymmärrämme alkaa arvostaa elämää oikealla tavalla. Rukoilin eräänä iltana että saisin jotain henkilökohtaista Herralta itselleni. Olin nyt niin vahvasti mielestäni tukenut ja rukoillut muiden puolesta, että oli aika saada itsellekin jotain.
 Aamulla pirteämpänä tajusin ja sanoin Herralle, että olin ollut itsekäs. Totta kai ensisijalla on läheiset. Sitä kautta saan myös iloa itselleni, kun saa todistaa niitä ihmeitä, tapahtuu ne sitten kelle hyvänsä.

Tänään, 15.2,2018.
Minulle nousi tuosta Pyhästä Hengestä tämä, ehkä se nostettiin. Jeesuksen Kristuksen ja meidän välillämme on Pyhä Henki, moni sitä ei halua uskoa, mutta kuitenkin monet rukoilevat tai pyytävät rukouksia. Miksi sitten uskoa rukoukseen jos ei usko Pyhään Henkeen? Jos Pyhää Henkeä ei olisi, vesittyisivät myös rukouksemme, sillä Pyhä Henki välittää nuo Rukouksemme Herramme ja Jumalamme eteen!

Tällaista tässä vain juuri mietin ....