"ESTERIN AIKA"

"ESTERIN AIKA"


7.11.2015. Shalom, teille rakkaat Ystäväni! Kun heräsin, samassa näin kuvan, jossa nainen oli altaassa, joka oli valmistettu kaikin hoitavin ainein, veden pinta oli valkoisessa vaahdossa, naista valmistettiin Kuninkaansa eteen, ja näin kuvan oikeassa reunassa seisovan jonkun, näin vain hieman Hänen vaaleaa pukuaan, Hän seisoi tämän naisen edessä ... Ensin ajattelin kyseessä olevan puhdituksen, mutta sitten ymmärsin, tuosta kylpyvaahdosta, että tuo vesi oli valmistettu erityisesti, joten siinä kuvataan morsiamen valmistamista.
Mietin tuota kuvaa ja minulle nousi mieleeni se, kuinka Esteriä valmisteltiin Kuninkaalleen, nyt on oleva Esterin aika.... :

7. Hän oli setänsä tyttären Hadassan, se on Esterin, kasvatusisä, sillä tämä oli isätön ja äiditön. Tyttö oli vartaloltaan kaunis ja näöltään ihana, ja hänen isänsä ja äitinsä kuoltua oli Mordokai ottanut hänet tyttäreksensä.
8. Ja kun kuninkaan käsky ja laki tuli tunnetuksi ja kun kerättiin paljon tyttöjä Suusanin linnaan Heegain huostaan, otettiin Esterkin kuninkaan palatsiin Heegain, vaimojen vartijan, huostaan.
9. Tyttö miellytti häntä ja sai armon hänen edessään, ja hän antoi hänelle joutuin hänen kauneudenhoitonsa ja määrätyn ravinto-osansa sekä seitsemän valiopalvelijatarta kuninkaan palatsista ja siirsi hänet palvelijattarineen vaimolan parhaaseen paikkaan.
10. Ester ei ilmaissut kansaansa eikä syntyperäänsä, sillä Mordokai oli häntä kieltänyt sitä ilmaisemasta.
11. Mutta Mordokai käyskenteli joka päivä vaimolan esipihan edustalla saadakseen tietää, voiko Ester hyvin ja mitä hänelle tapahtui.
12. Kun jonkun tytön vuoro tuli mennä kuningas Ahasveroksen tykö, sittenkuin hänelle oli kaksitoista kuukautta tehty, niinkuin vaimoista oli määrätty - sillä niin pitkä aika kului heidän kauneudenhoitoonsa: kuusi kuukautta mirhaöljyllä, toiset kuusi kuukautta hajuaineilla sekä muilla naisten kauneudenhoitokeinoilla - meni tyttö kuninkaan tykö.
13. Kaikki, mitä hän pyysi, annettiin hänelle mukaan vaimolasta kuninkaan palatsiin.
14. Illalla hän meni, ja aamulla hän palasi toiseen vaimolaan kuninkaan hoviherran Saasgaan, sivuvaimojen vartijan, huostaan; ei hän enää mennyt kuninkaan tykö, paitsi jos kuningas oli häneen mieltynyt ja hänet nimeltään kutsuttiin.
15. Kun Esterille, Mordokain sedän Abihailin tyttärelle, jonka Mordokai oli ottanut tyttärekseen, tuli vuoro mennä kuninkaan tykö, ei hän halunnut mukaansa muuta, kuin mitä Heegai, kuninkaan hoviherra, vaimojen vartija, neuvoi. Ja Ester sai armon kaikkien niiden edessä, jotka näkivät hänet.
16. Ester vietiin kuningas Ahasveroksen tykö hänen kuninkaalliseen palatsiinsa kymmenennessä kuussa, se on teebet-kuussa, hänen seitsemäntenä hallitusvuotenansa.
17. Ja Ester tuli kuninkaalle kaikkia muita naisia rakkaammaksi ja sai hänen edessään armon ja suosion ennen kaikkia muita neitsyitä, niin että tämä pani kuninkaallisen kruunun hänen päähänsä ja teki hänet kuningattareksi Vastin sijaan.
18. Ja kuningas laittoi suuret pidot kaikille ruhtinailleen ja palvelijoilleen, pidot Esterin kunniaksi, ja myönsi maakunnille veronhuojennusta ja jakelutti lahjoja, kuninkaalliseen tapaan.
19. Kun neitsyitä koottiin toinen kerta ja Mordokai istuskeli kuninkaan portissa
20. - eikä Ester ollut ilmaissut syntyperäänsä eikä kansaansa, sillä Mordokai oli häntä siitä kieltänyt; Ester näet teki, mitä Mordokai käski, samoin kuin ollessaan hänen kasvattinansa -
Ester 2.

**** Herran Rauhaa ja Siunausta Teille.

HERRAN SIUNAUS
Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Herra valistakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme ja antakoon meille rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

"Kun morsian saa tiedon sulhasen paluun läheisyydestä, morsian pestään, meikataan ja puetaan kauniiksi. Hän jää odottamaan sulhasta hääasussa. Hän on tuossa hetkessä kuin kukka, joka on puhjennut kukkimaan.
Sulhanen tulee seurueineen yöllä (ei päivällä) henkilökohtaisesti hakemaan morsiamen mukaansa. Hän on samoin pukeutuneena kaikkein kauneimpiin vaatteisiin ja päässään hänellä on kruunu.
Morsian ja morsiusneidot odottavat joka yö sulhasta tulevaksi öljyä varattuna lamppuihinsa, jotta he voivat mennä sulhasta vastaan. Mutta kukaan ei tunne sulhasen tulon tarkkaa hetkeä. Jeesuksen vertaukset ja Ilmestyskirjan kuva Kristuksen paluusta kertovat juuri tästä hetkestä (Matt. 24:36; Ef. 5:26; Matt. 25:1; Ilm. 14:14; Ilm. 21:2).
Kun sulhanen sitten seurueineen lähestyy morsiamen kotia, sulhanen ei tule hiljaa ja salassa. Päinvastoin se suuri ja julkinen tapahtuma. Sulhanen ilmoittaa tulostaan sofar-torvella tai huutaen. Tämä ei ole siis mikään morsiamen ryöstö, vaan se on hetki, jossa sulhanen huutaa rakkautensa kaikkien tietoon. Ajatus on siinä, että sulhasen paluu ei tapahdu salassa, vaan sulhasen tulo on jotain, mistä kaikki saavat tietää. Näin on oleva myös Kristuksen paluun päivänä. Hän ei nouda omiaan salassa, vaan tapahtuma on jotain suurta ja julkista (1. Tess. 4:16).
Sulhanen ottaa morsiamen mukaansa ja vie hänet mukanaan omaan kotiinsa ja sinne valmistamaansa häähuoneeseen. Sulhasen ystävä puolestaan jää odottamaan häähuoneen ulkopuolelle ja odottaa siellä kuullakseen "sulhasen äänen" julistaakseen avioliiton täydellistyneen. Tästä on kyse myös näissä Johanneksen evankeliumin sanoissa: 

"Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen." (Joh. 3:29)

Ja kun avioliitto on sulhasen ystävän sanoin julistettu täydellistetyksi, häävieraat aloittavat juhlimaan. Mutta sulhanen ja morsian viettävät häähuoneessa vielä seitsemän päivä ja tällä välin häävieraat juhlivat ja juhlivat.
Seitsemän päivän kuluttua sulhanen ja morsian tulevat yhdessä ulos häähuoneesta, mistä alkaa juhlien varsinainen hääateria, jossa kaikki kutsutut ovat täten läsnä. Morsian ei ole enää morsian, vaan hänestä on tullut vaimo.
 Tässä tullaan Ilmestyskirjan tuttuun kuvaan (Ilm. 19:7- 9; 21:9). Ja tähän juhlaan osallistuvat kaikki - taivasten enkeleitä myöten.
Kun nyt ajattelet kuvaa hääjuhlasta ja sitä, mitä Jeesus Kristus on tehnyt seurakuntansa eteen, on helppo todeta psalmin 127 sanoin, että kestävää on kaikki se, mitä Jumala tekee. Eipä morsiamen rooli ole prosessissa kihlauksesta vaimoksi paljon muuta kuin vastaanottamista ja valvomista.
Samoin on seurakunnan laita. Me jokainen teemme omalta osaltamme päätöksen seurata Herraa ja olla hänelle uskollisia koko 'kihlauksen' ajan. Tuona aikana meillä on selkeä tietämys Herramme paluusta, koska hän on antanut seurakunnalleen lahjoja, jotka muistuttavat hänestä ja kaunistavat seurakunnan valmiiksi ottamaan sulhasensa vastaan, kun tämä tulee öisenä hetkenä, jota kukaan ei tunne, todistamaan kaikelle maailmalle rakkaudestaan.
Jos jotain tahdon tästä hääjuhlasta kertovasta tekstistä jäävän sinun mieleesi, olkoon se siinä, ettei ole mitään väliä sillä, missä kohden historiaa olemme ja menemme, koska koko pitkä prosessi on vain sitä varten, että eräänä päivä olemme seurakuntamorsiamena valmiit käymään yhteiseen ikuisuuden viettoon Herramme Jeesuksen Kristuksen kanssa."

Näky "Levätkää Herrassa"

10.11.2015
Herran Rauhaa ystävät. Eilen sain näky kuvan, jossa oli leposohva ... ajattelin taas tyypillisesti ensin, että joskohan tämä oli edes näky, mutta sitten minulle nousi ymmärrys levosta, levosta Herran kanssa.
""Luku 4: Jumalan lepo. Elävä Jumalan Sana. Armon löytäminen avuksi.
”Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.” Ps. 121:2.
Jumalan lepo (1-11): Kirjoittaja puhuu Jumalan levosta kolmessa merkityksessä: (1) Jumalan rauha, mikä on suurin asia. (2) Erämaassa vaeltaneille israelilaisille se tarkoitti Luvattua Maata, jae 3:11. (3) Jumalan lepoa, mikä alkoi ihmisen luomisen jälkeen seitsemäntenä päivänä ja on yhä voimassa.
Erämaaisraelilaisista sanotaan, etteivät he päässeet Jumalan lepoon, vaikka olivat kuulleet hyvän sanoman. Sillä, ”heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.” Kristityille sanotaan:
Lupaus päästä hänen lepoonsa pysyy vielä varmana.
Tämä hyvä sanoma on julistettu meille.
Me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon.
Varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen.
Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
Koska tämä toteutuu? Vastaus löytyy jakeista 7 ja 8:
”niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu:

 "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne. Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, sen jälkeisestä päivästä.”

Jumalan lepo on jotain paljon enemmän kuin se fyysinen maa, johon Joosua johti Israelin. Tähän taivaalliseen lepoon on mahdollista päästä tänä päivänä eli välittömästi, jos lupaus siitä sulautuu sen kuulijaan tai lukijaan uskossa. Siksi jae 11 sanoo:
 ”Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.”
 Ahkerointi tarkoittaa Jumalan Sanan tutkimista niin kauan, että saa varmuuden siitä, että Jumalan lepo kuuluu myös minulle.
Elävä Jumalan Sana (12–13): 
”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.”
Jumalan Sana pystyy erottamaan maallisen, omiin tekoihin ja ansioihin perustuvan levon Jumalan levosta. Kuten jae 12:22 ilmoittaa, Jumalan Sana myös vahvistaa uskojalleen sen, että hän on päässyt perille Luvattuun Maahan eli Kristukseen. Samoin tekee Ef. 2:13: ”mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.”
Jumalan Sanan miekalla voi myös torjua kaikki sellaiset ajatukset, jotka yrittävät väittää toista. Esim. 1Kor. 1:30a muistuttaa siitä, että on Jumalan vastuulla viedä meidät Luvattuun Maahan ja myös pitää meidät siellä:
 ”Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa.” Siihen ei tarvita omia ponnisteluja, sillä ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt". Joh. 6:29.
”Eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.” Jumalan Sanasta käytetään persoonapronominia ”Hän,” mikä viittaa Kristukseen. Sana ja Jeesus ovat siten yksi ja sama. Sana avaa uskovalle Jumalan salaisuuksia, mutta sen hylkijän se tuomitsee. Tilinteon päivä ei ole kuitenkaan vielä tullut, vaan ”tänä päivänä” on vielä mahdollista löytää armo niin kuin seuraavat jakeet sanovat.
Armon löytäminen avuksi (14–16): Ihminen voi säästyä tuomiolta eli päästä Jumalan rauhaan ja lepoon vain armosta uskon kautta. Näissä jakeissa annetaan perusteita ja ohjeita sille kuinka voi pelastua:
Ainoa perusta on se, että ”meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika.” Hän ei ole kuolevainen ihminen, vaan Jumalan Poika.
Meidän tehtävämme on ainoastaan pitää kiinni tästä tunnustuksesta.
”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme.” 
Jeesus Kristus ei ole armoton eikä julma, vaan Hän on täynnä armoa ja rakkautta, mikä on kaikkea tietoa ylempänä, Ef. 3:19.
Hän voi sääliä ja ymmärtää meitä, koska Hän ”on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin.” Koska Hän itse on kokenut kaikki sairaudet, pettymykset, vaivat ja kiusat, Hän tietää kuinka tärkeää on vapauttaa ja vapautua niistä kaikista. Siksi Häntä kutsutaan Vapahtajaksi.
”kuitenkin ilman syntiä.

” Jos Kristus olisi tehnyt syntiä, Hän olisi kuollut ikuisesti, mutta koska Hän kuoli meidän syntiemme edestä, Jumalalla oli oikeus herättää Hänet kuoleista kolmantena päivänä.””

Päivällä kun olin rukous yhteydessä puhelimitse, meitä oli samassa rukoukseessa yhtä aikaa neljä, tämä neljäs oli minulle täysin yllätys, normaalisti rukoilimme kolmestaan. Mutta nyt oli tämä neljäs mukana ja hän olikin vahva rukoilija. Kun tuli hänen vuoronsa, aivan pelästyin sitä kaikkea mitä hän alkoi kertoa ja että hänen yönsä oli ollut todella kamala ja pelkoa täynnä, sitten hän pyysi vielä minulta esirukousta. Pyysin Herralta hänelle rauhaa ja julistin hänelle tätä saatua näkyä, sillä koin että hän oli tähän näkyyn aivan täsmä kohde, että hän uskaltautuisi olemaan Herrassa vain levossa, että tuo leposohva oli tarkoitettu erityisesti juuri hänelle, ettei tarvinnut enää itsessään suorittaa, vaan luovuttaa työt ja asiat Herralle. Sain kuulla että se meni perille, toisesta päästä kuului vain itkua ja saatoin melkein nähdä kyyneleet hänen poskillaan ja hänen suustaan purkautui kiitosta .....

Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle.