HEUREKA
- USKOMATON AJATUS!
(Lue tämä tietyllä huumorilla)
1.4.2009.
Aprillipäivän
ilta, päivällä olin ollut hoitamassa pojan poikia, onnellisesti
väsyneenä, saunan jälkeen istahdin ajatuksineni nojatuoliin,
silloin se ajatukseni tuli - !
Ajattelin
että ihmisen pitäisi muutoksen edessä muuttaa ajatuksensa ja
puheensa, muuttaa ne aina positiiviseksi, rakkaudelliseksi.
Paholaisella
on kiire, siksi se yrittää vaikuttaa ajatuksiimme, mitä enemmän
ajattelemme ja puhumme pahaa, sen tyytyväisempi paholainen on, se on
paholaisen eduksi. Mutta kun opimme kääntämään kaiken hyväksi,
antamaan anteeksi itsellemme ja toisille, paholaisen voima heikkenee.
Rakkaus
voittaa kaiken ja meillä ei tule olemaan loppupelissä kuin yksi
tuomari ja se on Jumala.
Jeesus
antoi anteeksi ristillä ryövärille ja meidänkin pitäisi antaa
anteeksi ihmiselle, teon takana, ei kuitenkaan teolle.
Olkoon
rikos kuinka paha tahansa, meidän pitäisi antaa anteeksi. Siihen
kun pystymme, alamme olla aika valmiita muutokseen.
Sitten
ajattelin - että kuinka paha tahansa? - Rakkaus voittaa kaiken!
Eli
mitä sanoisi paholainen, se joka aikojen alussa oli Jumalan yksi
enkeleistä. Jos yltäisimme rakkautemme, niin pitkälle että
antaisimme anteeksi sille enkelille joka se oli alussa, ennen riitaa
Jumalan kanssa, mutta emme tietenkään hyväksy niitä tekoja, jotka
teki Jumalaa vastaan. Antaisimme anteeksi sille enkelille, antaisimme
rakkautemme.
Mitä
tapahtuisi paholaiselle joka vihaa rakkautta? Häkeltyisi? Voimansa
heikkenisi?
Olisimme
vain pyyteetöntä rakkautta ja anteeksi antoa. Voisiko rakkaus enää
isommaksi muodostua. Eikä sen pahempaa pahuutta olisi, jos me
kaikki, käsi kädessä, tukisimme sen enkelin, rakkaudella takaisin
Jumalan luo.
Pahuus
tuhoutuisi - sillä suurin on rakkaus! Jumala on rakkaus!
Tekisimme
rakkauden piirin, sen enkelin ympärille, antamatta periksi, vaikka
kuinka rimpuilisi, jossain sen niska rakkauteen täytyisi katketa.
Se
vaatisi valtavaa yhteisvoimaa, olisiko se utopiaa?
Kuka
tietää?
Ajatus
oli upea - Heureka!
On
vaan harmi kun ei ole ketään kenen kanssa voisin vaihtaa näitä
lennokkaita ajatuksiani. Olen niiden kanssa niin yksin!
Ajatukseni
oli todella pitkälle vietyä, enkä tiedä, olisiko se edes todella
hyväksyttävää?
Paholainen
ei kuitenkaan ole ihminen. Jeesus kävi ristillä meidän ihmisten
vuoksi.
Häviäisikö
pahuus tällaisella rakkaudella, mitä paholaisesta jäisi jäljelle?
Minkälainen
enkeli riitautui Jumalan kanssa? Kysymyksiä kysymysten perään.
Kiehtova
ajatus kuitenkin, enkä ole ennen kuullut enkä lukenut tällaisesta,
näin pitkälle viedystä ajatuksesta, se kertoo hieman minun
ajatusmaailmastani, kuinka lennokasta se välillä on.
Mielenkiintoista
kuinka mieli toimii, ehkä ajatus oli jollain tavalla lapsellinenkin,
mutta toisaalta sehän on vain hyvä, sillä on hyvä huomata että
on säilyttänyt lapsenmielisyyden - uskoa lapsen lailla.
Se
oli oma ajatusleikkini, mutta oikeasti paholainen vihaa rakkautta,
joten paras ase paholaista vastaan on juuri - RAKKAUS!
Ehkä
joskus kun lopunaika on tullut on myös meitä rakkaudessa olevia
riittävästi, kukistamaan paholainen - pahuus.
Levitämme
rakkauden siipemme ja maailma avautuu paratiisina - KAUNISTA!
Se
on aika, jolloin jossittelun aika on ohi eikä sille ole enää
tilaa.
On
aika ilon ja rakkauden, leikkimielisyyden. Olemme vapaita kaikista
kiristävistä tunteista, ei ole sijaa enää vihalle,
kateudelle,
himolle, mustasukkaisuudelle…
Eikö
tämän ymmärtäminen houkuttele meitä ihmisiä tavoittelemaan
tällaista. Opettelisimme olemaan ja elämään rakkaudessa,
hylkäämään kaikki negatiivinen, ajatuksesta se jo lähtee…
Ja
antamaan anteeksi, kaikki se vanha paha joka myrkyttää sielumme,
kun annamme anteeksi, emme kanna enää sitä pahaa mukanamme, olomme
kevenee, hyvyydelle tulee lisää tilaa.
Antaisimme
anteeksi myös itsellemme, sillä kaikki paha on paholaisen meihin
istuttamaa, on turha kantaa sellaista taakkaa mukanaan, anteeksi anto
on sitä varten.
Välttäkäämme
myös tekemästä uutta pahaa jota paholainen eteemme ripottelee,
kapuloita rattaisiimme - emme me sellaista taakkaa tarvitse, mutta
tämä on meistä itsestämme kiinni.
Rakkaudessa
eläminen on antoisaa, mutta pahuus ei anna meille mitään,
päinvastoin, se vie meiltä lopunkin ihmisyyden.
-
Elämän avainsana on RAKKAUS!
Olen
myös joskus leikkinyt ajatuksella että vankeja ei enää
laitettaisikaan vankilaan, vaan joutuisivat johonkin luostarin
omaiseen toimintaan jossa joka päivä joutuisi opiskelemaan elämän
Rakkautta!
Näin
siksi koska on tiedossa että väkivalta ei poista väkivaltaa eikä
viha poistu vihaamalla. Tehtäisiin niin tradikaali käännös että
vankin elämästä poistettaisiin kaikki negatiivisuus, vihamielisyys
ja se suunnattaisiin rakkauden hoitoon, uskon että tuloksia alkaisi
syntyä.
Ne
jotka pelkäisivät tätä ajattelu mallia saattaisivat pysyä
kaidalla polulla ilmankin kun tietäisivät minne joutuu jos jää
kiinni.
Annettaisiin
täydellistä rakkaudellista, henkistä sielunhoitoa, sillä rakkaus
on se mikä loppu pelissä parantaa.
Rehellisyys
on rakkauden korkein muoto.
Elämme
erikoista aikaa, me olemme uhanalaisia, niin elävä maa meille
kertoo. Maa puhuu meille.
Elämän
perusarvo on tunne että kuuluu johonkin. Tärkeintä on oppia
olemaan nöyrä myös luonnolle - rakastakaa sitä.
Emme
ole mitään ilman luontoa, olemme kaikki yhtä.
Me
pidämme yllä tätä perimätietoutta lapsillemme - he ovat
tulevaisuus.
Pyhintä
meille on valinnan vapaus, siitä kaikki alkaa.
Me
puhumme eri kielillä, mutta viesti on sama. Toive päästä takaisin
sinne, mistä kaikki alkoi.
Rukoilemme
ja kiitämme että olemme osa tätä elämää.
Kunnioitamme
myös muuta elämää, koska olemme täällä yhdessä.
Pitäkäämme
toisiamme siskoina ja veljinä, rakkauteen ja oikeuden mukaisuuteen
sitoutuen.
Elämä
on sellaista tarinan kutomista jonka alkua emme muista eikä loppua
tunne.
Jotkut
uskon lahkot sanovat että maailmassa ei ole mitään kaunista,
kauneus alkaa vasta taivaaseen päästyämme. Minä taas ajattelen
että täällä on paljonkin kaunista sillä onhan se Jumalan luomaa,
mutta meidän ihmisten tekemiset ei täällä maapallolla ole aina
kaunista.
Tarinamme
on osa maailmankaikkeutta.
Sinulla
on oikeus onnistua tai epäonnistua, mutta pidä hyvä tahto.
Henkesi
on heikko ja sinua pelottaa, usko silti, Jumalan valtakunta on
sydämissämme.
Jotkut
joskus miettivät ovatko he tehneet syntiä – kaikki me olemme
syntisiä, ei ole yhtään täydellistä maan päällä.
Jumala
pelastaa ihmisen, muttei ilman ihmisen omaa osuuttaan.
On
hyvä välillä tutkia sisintään. Kun katsot sydämeesi, mitä näet
sisimmässäsi?
Kun
rohkeutenne pettää, älkää olko itsellenne ankaria.
Jos
yrität hallita elämääsi - kadotat sen.
Usko
Jumalaan, niin löydät hänet.
-
Ole luja uskossasi!
Ajattelemme
kuin veronkantajat, mutta uskolla ei tehdä kauppaa.
Huominen
hoitakoon itsensä, luottakaa Jumalaan kuin lapsi joka pitää
Isäänsä kädestä.
Jumalan
laki on puhtaampi ja yksinkertaisempi kuin ihmisen laki.
Jotkut
sanovat että uskovat elävät nyt parhainta aikaa, muutoksen
tullessa.
On
hienoa saada olla kokemassa tässä maailmassa tämä tärkeä
muutoksen aika.
On
ihanaa uskoa, rakastaa ja antaa anteeksi.
Niin
minäkin eräänä 2009, huhtikuun iltana yllätin mieheni ja pyysin
anteeksi kaikki tyhmät tekoni joita olin tehnyt yhteisen elomme
aikana.
Annoin
myös miehelleni anteeksi kaikki tämän tekemät pahuudet minua
kohtaan, tässä sen enempää niistä kertomatta, ne kuitenkin
varjostivat ikävästi elämäämme.
Usein
ajattelin että kun pystyisin antamaan anteeksi, pääsemään kaiken
sen yläpuolelle. Tietoisuuteni kasvaessa, tein päätökseni antaa
anteeksi - hyvä niin.
Olisi
ehkä ollut mahdotonta kasvaa henkisesti jos en olisi pystynyt antaa
anteeksi.
Nyt
tuntuu mieli kevyemmältä, olen päässyt niiden syntien
yläpuolelle, niiden pahojen ajatusten ja tekojen yläpuolelle. Etsi
se ihminen sieltä tekojen takaa ja anna anteeksi sille ihmiselle,
tekoja ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä. Anna rakkaallesi vapaus
olla oma itsensä mutta jos liittoa piinaavat teot ei kuitenkaan
lopu, ei sinun pidä siinä itseäsi kiusata, vaan aseta itsellesi
rajat, koska mittasi on täysi, emme omista toista ihmistä. Suurin
rakkaus antaa kuitenkin toiselle anteeksi vaikka liitto loppuisikin
ja jatkaa oman elämänsä etsintää. Ihmisten eri
sairaudetkin
voivat johtua rakkauden puutteesta, esim. mielenterveys sairaudet.
Ihminen ei ole koskaan saanut rakkautta ja mieli sairastuu, mutta on
myös yhtä tärkeää oppia antamaan rakkautta. Sekin opettaa
ihmiselle tärkeitä asioita, oppii huomaamaan kuinka ihana olo tulee
kun voi antaa rakkauttaan eikä vain olla saajan paikalla. Samalla
kun antaa, saa myös itse.
Kaikki
näyttää nyt vieläkin kirkkaammalta.
Jeesus
sanoi että haluaa sytyttää ihmisten sydämet. Opetuslapset
ihmettelivät mitähän se tarkoittaa.
Minusta
se selkeästi tarkoittaa lujaa uskoa rakkaudessa. Rakkaus on
uhrauksista suurin.
Minunkin
sydämeni pulppuaa rakkautta, rakkautta perheeseeni ja mieheeni,
mutta ennen tätä kaikkea, rakkauteni uskoon, Jeesukseen ja
Jumalaan, on kaikista suurinta, se on ollut sydämessäni sieltä
pienestä tytöstä asti, kun silloin pääsiäis- aamuna sain kuulla
vanhemmiltani kertomuksen Jeesuksesta. Se on seurannut läpi elämäni,
koko ajan vahvistuen ja tietoisuuteni lisääntyen. Koskaan en ole
epäillyt Jumalan olemassa oloa, se on aina ollut täyttä totta
minulle.
Olen
etsinyt ja minulle on avattu. Joku voi kysyä onko löytämäni tieto
totta. Olen itsekin joskus rukoillut Jeesusta ja pyytänyt häntä
osoittamaan olenko oikealla tiellä.
Olen
saanut myöntäviä vastauksia ja ole tiennyt että ne ovat tulleet
Jeesukselta, kun näiden viestien jälkeen oloni on ollut mahtava.
Jos
en ole saanut vastausta on minulle jäänyt epävarma, pelokas olo,
silloin tietää että asia ei ollut hyvä.
Rakkaus
pulppuaa silloin valtavalla teholla kun on saanut positiivisen rukous
vastauksen.
Siihen
vain yksinkertaisesti uskoo, lapsen lailla, että niin hyvä tunne
tulee vain Jeesukselta.
Välillä
rukoilen että olisi suuri kunnia nähdä Jeesus ilmielävänä,
mutta ei se ole tärkeintä, kyllä minä uskon muutenkin.
Jeesus
sanoi opetuslapsilleen ylösnousemuksen jälkeen, kun
tapasi
heidät:
-
“Uskotte kun näitte minut mutta kuinka autuaita he jotka uskovat
vaikkei näe!”
Opetuslapset
eivät alussa uskoneet että Jeesus on ylösnoussut, ettei se voi
olla mahdollista.
-
“Jumalalle on kaikki mahdollista!”
Jotkut
pelkäävät tulevansa pilkatuiksi, olevansa jotain nynnyjä jos
uskovat tällaiseen hölynpölyyn, siis heidän mielestään
hölynpölyyn - ei minun.
Se
vasta suurta rohkeutta vaatii, tunnustaa uskovansa Jeesukseen, siihen
rakkauteen - Jumalaan.
Ei
se todellakaan ole nynnyä. Siinä mitataan meidän uskoamme ja sitä
mitä palvomme kun mietimme esim. pystyisimmekö olemaan Jumalan
läheisyydessä, yksin hiljaa miettien, juomatta ja syömättä,
paastoten, ehdoitta, tietyn pitkän ajan. Moni sanoisi:
-
“En pysty!”
Sitten
pystyisimmekö samaan isolla rahalla, meille tarjottaisiin täyttä
pottia, moni vastaisi heti:
- “Totta kai pystyn,
kokeillaanko heti?”
Uskommeko
Jumalaan vai mammonan henkeen? Onnekkaita ne jotka tekevät tämän
ehdoitta, heidän täyspottinsa odottaa Jumalan valtakunnassa. Se on
paljon suurempaa kuin palvoa rahaa ja sillä saamaa valtaa, se ei ole
pysyvää valtaa. Valta on vain Jumalalla ja me voimme kylpeä Hänen
lempeydessään.
Nykyihmiset
arvostavat niin erilaisia asioita, kaikki arvot on romutettu, millään
muulla ei ole väliä kuin sillä mitä omistaa.
Tuijotetaan
vain omaan napaan, ihmisiltä puuttuu leikkimielisyys ja ilo.
Ei
ole puhdasta hyväntahtoisuutta, kaikesta täytyy saada palkka, ei
voi mitään tehdä pelkästä hyvästä tahdosta. Asiaan kuin asiaan
täytyy kuulua jokin hyöty.
Voi
kuinka hyvältä tuntuukaan kun on saanut auttaa lähimmäistä,
joskus pelkkä läsnäolo on antanut toiselle hyvän mielen.
Toisen
ihmisen kiitollinen hymy on ollut minulle parasta antia,
mitä
on saanut omista teoistaan ja se riittää.
Joskus
olen antanut omastani vaikkei sitä ole aina paljon ollut
itsellänikään., aina ei resurssit riitä niin paljoon kuin
haluaisi, mutta ilman rahaakin voi tehdä paljon - rakastaa
lähimmäistä!
Kaikki
on nyt niin kaunista, on kuin olisi saavuttanut jonkin päämäärän,
tullut perille.
Olo
on niin valoisa mutta kuitenkin rauhaisa. Haluaisin kaikkien ihmisten
saavuttavan tämän tunteen, uskaltaa rohkeasti luottaa Jumalaan.
Ei
ole mitään tämän kauniimpaa.
Olen
valmis, mitä se sitten tarkoittaakaan, mitä tuo tullessaan.
Kunpa
voisin siirtää tämän uskon ja rakkauden tunteen lähimmäisilleni,
että he haluaisivat ottaa sen sydämeensä vastaan. Että he
saisivat kokea tämän saman hyvän.
Tämä
on suurin rikkaus minkä voin perinnöksi jättää, kaikkea
maallista mammonaa arvokkaampaa.
Jumala
puhuu jokaiselle koko ajan. Kyse ei ole siitä, ketä Jumala
puhuttelee vaan siitä kuka kuuntelee. Kyse ei ole uskonnosta johon
meidän pitää jäseninä liittyä ja kouluttautua että saisimme
olla Herrassa, ei, vaan kyse on puhtaasta uskosta jota saa käyttää
heti ilman liittymismaksuja. Me olemme valmiita heti Jumalalle kun
vain itse sydämemme hänelle aukaisemme, rakkaudella.
Me
voimme mennä Jumalan eteen pyytämään parannusta ilman että
kuulumme johonkin uskonlahkoon, Jumala ei ole lahko.
Jumala
rakastaa mielettömästi ylistystä joka kirkastaa Hänet. Demonit
taas pelkäävät ylistystä ja poistuvat paikoista joissa ylistetään
Jumalaa täydessä rakkaudessa.
On
tärkeää ylistää Jumalan kirkkautta, antaa anteeksi niin kuin
rukouksessakin sanotaan, antaa anteeksi itsellemme ja toisillemme,
laittaa oikeasti synnit Jeesuksen Kristuksen ristille.
On
myös tärkeää opetella siunaamaan ihmisiä ja asioita, hyviä ja
pahoja. Ei kirota niitä sillä niin ne menevät vain pahemmaksi.
Siunaa, vaikka asia olisi pahakin sillä siunaus auttaa asian
paranemista. Siunaa vaikka joka päivä asiasi, niin se alkaa
paranemaan.
Tärkeää
on uskoa että se mitä pyydät on jo tapahtunut, siihen usko
perustuu. Nämä ovat tärkeitä asioita kun haluaa Jumalan
täyteistä, parantavaa elämää:
-
USKO
-
RAKKAUS
-
ANTEEKSIANTO
-
SIUNAUS
-
YLISTYS
-
KIITOS
Kun
olet pyytänyt anteeksi antoa ja parannusta, älä enää palaa
niihin synteihisi sillä paha palaa myös takaisin, ne on demoneita,
pelon demoneita, älkää päästäkö niitä enää sisäänne.
Jumala ja Jeesus Kristus ovat niitä suurempia, voimakkaampia, ei
meillä ole mitään hätää. Luotetaan Jumalaan ja Jeesukseen,
lakkaamatta, iloitse ja hymyile, ylistä Jumalaa saamastasi hyvästä!
Kun
masennus ja synkkyys alkavat vallata mieltä, ala hyräilemään tai
laulamaan jotain iloista laulua se voi olla myös ylistyslaulu, sillä
Jumala rakastaa musiikkia ja demonit heikkenee. Näin minäkin olen
nykyään tehnyt ja masennus ja synkät ajatukset katoavat. Synkkiin
ajatuksiin auttaa myös se kun heti alkaa ajatella jotain
rakkaudellista ajatusta, ei päästä sitä tulevaa negatiivista
ajatusta eli demonia valtaan. Ylistää sanoin Jumalaa ja Jeesusta,
nostaa heidät korokkeelle. Nämä synkät ajatukset, masennukset ja
muut pahat asiat ovat todellakin demoneita, ei anneta niille valtaa,
kun tiedostamme tämän uskomme vahvistuu vahvistumistaan. Yksi
demoneista on kivunhenki, kun ihminen ensin hyväkyy kivun, antaa hän
samalla vallan ja jalansijan viholliselle.
Sitä
kautta ovi avautuu ja demoni pääsee sisäämme ja sairastuttaa
meidät.
RUKOUS
Kiitos
Jumala, että autat minua ymmärtämään, että tämä ongelma on jo
ratkaistu puolestani.
(
Muista aina siunata ongelma, kun viet sen Jumalalle, vaikka se olisi
kuinka ikävä.)
ELÄMÄN
OPPI
Elämämme
kultaiset vuodet, muodostaa arvot uudet.
Ne
kulkee ilosta suruun, takertuen jokaiseen opinmuruun.
Tärkein
oppi on kuitenkin yksi sana vaan.
Sen
kun ymmärrämme, sen tasot tiedostamme.
Pelastamme
ihmiset ja maan.
Se
on meidän suurin rikkaus.
Tämä
ihmeellinen sana on - RAKKAUS.
31.10.1996.
(oma)
ISÄ
Sä
turvan meille annat, hiljaa huolta mielessäsi kannat.
Uskoa
annat meille huomiseen.
Isä
- maallinen.
Isä
- taivainen.
Rukoilemme.
-
Sinulle turvaa, uskoa ja voimaa, Isä maallinen.
Kiitämme.
-
Rukouksessa sinua turvasta, uskosta ja voimasta, Isä taivainen.
Molemmat
samalla asialla on, siks olomme ei ole turvaton.
Isä,
meidän perheen kultainen.
Isä,
maailman lasten, kaikki voimainen.
Yhdessä
siis päätimme, meidän perhe ja maailman lapset.
Värssyyn
tähän tarvitaan vielä pieni lisä, se kuuluu että:
-
KIITOS ISÄ!
6.11.
1991. (oma)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti