MINÄ OLEN TIE, TOTUUS JA ELÄMÄ

 

 Rauhaa teille rakkaat ...

Tänään, herätessä näin kuvan, liikkuvan kuvan, jossa henkilö auto kulki todella lumisella tiellä ja auton takaluukku oli auki. Sen perässä näytti tulevan joku pakettiauto. Lumi vain pöllysi kun tuo pikku auto yritti aurata itseään tuon lumen läpi.

En tiedä liekö tällä mitään merkitystä mutta tämän näin ja siitä nousi mieleen että jollain on paljon vaikeuksia ja yrittää puskea eteenpäin omissa voimissaan. Tuo pakettiauto perässä oli isompi ja voimakkaampi ja kuvastasi mielestäni Kristusta. Hänen kuuluisi olla elämässämme se edellä kulkija ja Hänen voimassaan ja tahdossa meidän tulisi kulkea. Tuossa kuvassa se järjestys oli juuri väärinpäin ja siksi se eteneminen oli hyvin epätoivoista.

 Olemme hyvin jääräpäisiä luottaaksemme Jeesuksen apuun! Huutaaksemme Häntä turvaksemme hädän päivänä. Jos koet että sinun elämä on tällä hetkellä kuin tuolla pikku autolla, niin nöyrry Jumalan eteen ja ota Jeesus Kristus elämääsi. Anna Hänen olla se joka johdattaa. Nuo kulkuneuvot näyssäni olivat hengellisiä kulkuneuvoja. Näin Jumala meille viestittää monasti vertauskuvallisesti.

 Tiedän että tässä ajassa on paljon niitä jotka yrittävät omissa voimissaan aurata itseään eteenpäin ja se on kylmää kyytiä. Siinä ei ole Rakkauden häivää, mutta Jumala on Rakkaus ja voit ottaa tuon Rakkauden vastaan. Tämä on tärkeä näky ja viesti Herralta meille ja sinulle joka tämän luet ja otat vastaan ja ehkä niitä viimeisiä hetkiä tarttua tähän mahdollisuuteen. Uskon vahvasti, että Jeesus Kristus tulee pian, siis HYVIN PIAN! Silloin on tuo mahdollisuus käytetty, sillä siinä hetkessä Herra hakee pois omansa ja tämä on totuus. Me jotka Häntä seuraamme, Hänen ominaan, tiedämme Raamattua lukeneina, että sen Todet Sanat ovat toteumassa kovaa vauhtia. Raatatun ennustukset ovat käymässä toteen viimeistä piirtoaan myöten. Älä siis enää aikaile.

Rakas Jumala opeta meidät asettamaan Jeesus Kristus meidän  edellä kulkijaksi kaikessa. Jeesus sanoi: " Minä olen tie, totuus ja elämä."

Käänny Jumalan puoleen rukoillen. Viime kädessä rukouksen sanamuoto tai sen lausuminen ei ole ratkaisevaa vaan aito sydämen suostumus Jumalan edessä. Silloin Jumala voi synnyttää pelastavan uskon sydämeesi Pyhän Hengen ja Sanan voimalla.

 

Uskonrukous

Voit rukoilla näillä sanoilla. Paina pääsi Jumalan edessä ja sano hänelle sydämestäsi ja mielestäsi:

Pyhä Jumala, rakas Taivaallinen Isä.

Pyydän, että sinun tahtosi tapahtuu elämässäni.
Annan itseni kokonaan sinun käsiisi. Ota minut ja elämäni sinun haltuusi.

Tunnustan, että olen elänyt itsekkäästi ja tehnyt monin tavoin syntiä.
Anna minulle anteeksi. Kiitos, että olet sovittanut ja armahtanut minut Jeesuksen ristinkuolemassa. Tule Jeesus minulle Vapahtajaksi ja Herraksi.

Ole aina kanssani, johdata ja varjele minua.
Ota käyttöösi ja anna elämälleni syvä tarkoitus.

Auta vaikeina aikoina ja pidä minusta huolta.
Vie minut taivaan kotiin.

Jeesuksen Kristuksen nimessä,
aamen.

 

 Vahvistus

Sinä saat olla armahdettu Jumalan lapsi ja uskoa kaikki syntisi anteeksi
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Amen.

 

Kiitos Jeesus että saan Sinut elämääni. Saat johdattaa ja ohjata minua kaikessa tekemisessäni. Saan olla lammas ja taimi Sinun tarhassa ( psalmi 23) ja Sinä suojelet minua kaikelta pahalta. Pimeys yrittää pyörittää minua mutta Sinä olet minun apuni ja suojani  (psalmi 91).

 

Johannes 14:6 Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Tie, Totuus ja Elämä:  https://youtu.be/aLC9EcA_xeg

Päättänyt olen seurata Herraa:  https://youtu.be/7qBd9wTuAWg

Ota Raamattu joka päiväkseen käyttöön se on paras ohjekirja joka päiväisessä elämässä. Se on Jumalan Sana ja Totuus!

Amen.

ELÄMÄ ON JUMALAN LAHJA

Minulle nousi tämä Sana, kun jostain syystä aloin miettimään viime päivien uutisointia Timo Soinista ja abortista. Oli pakko tuoda tämä tänne jakoon.
Elämme viimeisiä aikoja ja tuo abortti kysymys on siitä vahva merkki, ehkäpä tuo Sana kertoo juuri Jumalan tuomiosta, aborttia vastaan:

Mark. 13:12
Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
Rinnakkaisviitteet
Hes. 38:21 Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan.
Miika 7:5 Älkää uskoko ystävää, älkää luottako uskottuun; vaimolta, joka sylissäsi lepää, varo suusi ovet.
Miika 7:6 Sillä poika halveksii isää, tytär nousee äitiänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan; ihmisen vihamiehiä ovat hänen omat perhekuntalaisensa.
Matt. 10:21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
Matt. 10:35 Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
Matt. 10:36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.'

Biblia (1776)
Mark. 13:12 Niin on veli antava ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan; ja lapset nousevat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä.

Älä tee aborttia : http://www.paula1.com/Abortti.htm

Murskaatko alkavan elämän ennen kuin se on alkanutkaan?

Älä tapa syntymätöntä lastasi.
Kymmenessä käskyssä on selkeästi sanottu:
2. Moos. 20:13 Älä tapa.

... eutanasia, homous ja abortti, kauheita lopunajan merkkejä, joissa ei enää kunnioiteta elämän lahjaa ja tehdään elämän lahjasta likaista.

  Itselläni on ollut kolme keskenmenoa, (ei siis aborttia) joten ymmärrän tuon tuskan jota asiassa kokee. Nykyään olen lohduttanut itseäni sillä, että nuo keskenmenneet, odottavat minua siellä taivaassa. Ajatella, en ole koskaan saanut nähdä heitä, olivatko tyttöjä vaiko poikia jne. kysymyksiä riittää. Uskon, että kun tapaamme, voin kuitenkin heidät ensitapaamisella tunnistaa, sillä se kuuluu siihen taivaalliseen ihmeeseen. Tätä olen yrittänyt puhua miehellenikin ja kahdelle täällä olevalle lapselleni, että se auttaisi heitä uskon tielle. Miehelläni on jo pieni siemen tuohon uskoon, mutta lapsilleni toivoisin sen myös heräävän, ennenkuin on myöhäistä.
 ... olen monesti ajatellut ja sanonut ääneen miehellenikin, että kun olemme uskossa Jeesukseen, niin kerran, kun meidän aikamme tulee lähteä, saamme nähdä taivaassa, nuo kolme lastamme, odottamassa, niin lohduttavaa ...

Äidin kyyneleet : https://www.youtube.com/watch?v=ZjdoMgZXJ-4

Elämä on Jumalan Lahja : https://luominen.fi/elama-on-jumalan-lahja

”En tule antamaan kenellekään mitään kuolettavaa myrkkyä, jos minulta sellaista pyydetään, enkä mitään neuvoa sellaisen valmistamiseen. Samoin en tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita.” Hippokrateen vala1

Taivaan Isä Pitää Huolta Lapsistaan : https://www.youtube.com/watch?v=EC-DC3U1C5A

Lapset - Herran lahja

”Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. Niinkuin nuolet sankarin kädessä, ovat nuoruudessa synnytetyt pojat" (Ps.127:3-4).

"Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus - 'että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä'. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvatta­kaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa" (Efes.6:1-4).

"Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa. Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi" (Kol.3:20-21).

"Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban - se on uhrilahja - ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen. Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöillänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette" (Mark.7:10-13).

"Mutta jos jollakin leskellä on lapsia tai lapsenlapsia, oppikoot nämä ensin hurskaasti hoitamaan omaa perhekuntaansa ja maksamaan, mitä ovat velkaa vanhemmilleen, sillä se on otollista Jumalan edessä" (1.Tim.5:4).

"Joka vitsaa (hepr. שבט shevet = keppi, piiska, vitsa, valtikka, heimo, suku) säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa" (Snl.13:24).

"Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea" (Snl.22:6).

Raamattu ei tunne ei toivottuja lapsia. Kaikki lapset, jotka Jumala suo, ovat Herran lahja. Lasten tulee Jumalan Sanan ohjeiden mukaan kunnioittaa vanhempiaan ja olla heille kaikessa kuuliaiset (Paitsi tietenkin silloin, jos jumalattomat vanhemmat käskevät heitä tekemään syntiä. Silloin tulee totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä; Ap.t.5:29). Nykyisessä pahassa maailmanajassa yksi lopun ajan merkki on se, että lapset eivät kunnioita vanhempiaan eikä mitään muitakaan auktoriteettejä ja ovat tottelemattomia vanhemmilleen (2.Tim.3:1-5). Vanhempien kunnioittaminen tuo elämään siunauksen ja menestyksen, mutta sen puuttuminen kirouksen, niinkuin lopun ajassa monien tottele­mattomien kohdalla on käynytkin. Jeshuan opetuksen mukaan yksi keskeinen osa vanhempien kunnioittamisessa on se, että pidämme heistä hyvää huolta heidän vanhuu­dessaan, tultuamme itse aikuisikään. Se on raamatullinen lasten velvollisuus ja samalla etuoikeus vanhempiaan kohtaan. Korkean elintason maissa tosin yhteiskunnan sosiaali­turva pitää suuressa määrin huolta myös vanhuksista, mutta siitä huolimatta lapsilla on monia mahdollisuuksia huolehtia vanhemmistaan ja auttaa heitä, aina kun he apua tarvitsevat. Se on siunauksen ja menestyksen lähde.

Vanhempien velvollisuus lapsiaan kohtaan on kasvattaa heitä rakkaudessa Herran pelkoon ja Jumalan Sanan tuntemukseen. Vanhemmat eivät luonnollisesti voi tehdä uskonratkaisua lastensa puolesta, se heidän itsensä on aikanaan tehtävä henkilökohtai­sesti, mutta jos annamme lapsillemme opetuksen Jumalan Sanan totuuksiin jo lapsuu­desta saakka ja olemme itse eläviä esimerkkejä uskosta, se antaa lapsille kestävän kasvatusperustan, joka helposti myöhemmin kantaa uskon hedelmää lasten aikuistut­tua. Vanhempien velvollisuutena on myös tarvittaessa rakkaudessa ja lempeydessä kurittaa lapsiaan, jos se on tarpeellista eikä puhuminen auta. Raamatun tarkoitta­ma kuritus, vitsan antaminen, ei missään tapauksessa tarkoita pahoinpitelyä, vaan rak­kaudessa tapahtuvaa lempeää ojentamista (Snl.3:12; 19:18; 22:15; 23:13; 29:15). Lasten kasvattaminen ei saa missään tapauksessa olla rakkaudetonta ja vihamielistä kohtelua, sillä se saa aikaan vain arkuutta, turvattomuutta ja vastavihaa lapsissa. Rak­kaus, hyvä huolenpito ja vanhurskas kasvatus antavat turvalliset lahtökohdat nuorille aikuiselämää varten. (Monissa maissa nykyään ruumiillisen kurituksen antaminen on yhteiskunnan lainsää­dännössä kielletty, mutta sellaiset lait ovat Jumalan Sanan vastai­sia, kuten aborttilakikin. Uskova joutuu tässä tilanteessa käyttämään muita kasvatuskeinoja kuin vitsaa).

lue lisää: http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk15.html

HÄNESSÄ OLI ELÄMÄ ...... 🌼🌼🌼

HÄNESSÄ OLI ELÄMÄ ...... 🌼🌼🌼


30.12.2011. vuoden lopulla, kun läksimme mieheni kanssa ostoksille,

erään kaupan parkkipaikalla näin pikkuauton, jonka rekisterinumero oli: JAE 79. Nauroin miehelleni, olikohan tämä jokin viesti minulle. 

Olisiko Raamatussa kohtaa josta tämä löytyisi? Siinä ei ilmoitettu lukua, vain jae. Ajattelin ensin että kaikissa oli luvut ja perässä jakeet, eli olisi vaikeaa löytää tätä. Mutta sitten, aika nopeasti tajusin, että;

Psalmi 119, siinä on 176 jaetta ja tämä jae 79 kuuluu näin:

- Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.”

Hauska viesti taas tuolta ylhäältä, mieheni kiusoitteli minua, ettei se mikään viesti ole. Sanoin että hyvinkin oli, kun muistaa Jumalan huumorintajun, silloinkin kun sain unessa sanat aprikoosipuuro - Jeesus. 

Senkin viestin takaa löytyi lopulta viesti, profetia Suomen kansalle. (Ed. kirjoituksissani) 

Tiedä oliko auton omistaja tietoinen autonsa viestistä, oliko se tarkoituksellinen numero? Elämän hauraus koskettaa. Yksi päivä voi muuttaa koko elämän. Asioita ei pidä unohtaa, vaan oppia elämään niiden kanssa. Meidän pitää oppia olemaan uteliaita ja oppia puhumaan tunteista. Meidän täytyy löytää elämään raamit jotta voimme keskittyä elämämme rakentamiseen. Elää tiettyjen arvojen mukaan ja puhua niistä. Ollaan puheissamme rehellisiä. Sananlasku sanoo:

- Rehellisyys maan perii…”

Olen kuitenkin kokenut että tämä sanonta ei pidä paikkansa, niin monesti olen sen karusti saanut kokea, mutta silti, haluan itse olla rehellinen. Joskus pienikin valkeavalhe saa olon todella epämukavaksi, koska olen aina ollut rehellisyyden puolella. 

Tänä päivänä käydäänkin maailmassa valheen ja totuuden sotaa. Valheellisuus tulee joka puolelta vastaan, se on hyvin ikävää.

                                              
                                                              2012

2.1.2012. veljeni soitti että hänet oli valittu Perheniemen opistolle evankelista koulutukseen. Mutta rahoitus oli pielessä.

Opiston esitteessä sanottiin että työvoimatoimistolta olisi mahdollista hakea tukea, mutta todellisuus oli muuta. Työvoimatoimisto tyssäsi tuen saannin tällaisiin koulutuksiin. 

Rukoilin Jumalaa, että auttaa nyt jos koskaan, sillä nyt oli kyse Jumalan työstä. Paholainen taas yrittää estää Jumalan työtä etenemästä. Nyt kysytään taas uskon lujuutta. Siunaan kuitenkin veljeni tälle matkalle. Siunaus on voimallisempaa kuin kirous. Siksi meidän pitäisi siunata toisiamme. Jumalan ohjeistus Moosekselle, jolla Mooses siunasi juutalaisia:

“ Siunaan juutalaisia, asetan nimeni juutalaisiin,

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua,

Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen,

Herra myöntäköön sinulle Shalominsa, täyteytensä, henkeesi,sieluusi ja ruumiiseesi Sar Shalomin, Rauhan Ruhtinaan, Yeshua Ha’Mashiachin, Jeesuksen Messiaan, oikeamielisyytemme nimessä.”

Elämme rikkaiden tapahtumien vaihetta. Mieltämme polttaa uteliaisuus: mitä merkitsee monet uudet ilmiöt, joita aika vyöryttää eteemme, mikä on niiden syy, niiden vaikutus?

 Michelangelo antaa meille vahvan näyn vatikaanin sixtuksen kappelin freskoissa. Kuva kertoo Jumalan valosta kaiken elämän ehtona. Rajulla voimalla Jumala liitää äärettömien avaruuksien halki. Hän synnyttää käden ojennuksellaan auringon ja kuun ja samalla siunaa myös elämän. Hän on kaikkialla oleva iankaikkinen, läsnä oleva henki. Kuinka vahvasti taiteilija onkaan Hänet tuonut esiin. 

Tämä on meidän Jumalamme. Joulun aikaan poltamme kynttilöitä, se kertoo meille siitä että joulua vietetään valonjuhlana.

- Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”

Näin sanoo Johannes evankeliumissaan. Alkukantaiset kansat pitivät tulta Jumalan lahjana. Aina kun haluamme juhlistaa jotain

juhlaa, teemme sen tunnelman kynttilöin. Pyhitämme kirkkojen alttarit kynttilöillä. Jumalan valo on läsnä. 

Inhimillistä on että ihmiset ovat palvoneet myös aurinkoa, valon tuojana ja lämmön antajana kaikelle elolliselle. Ehkä pian käy toteen Raamatun alun sanat siitä, että ihmisten “silmät aukenisivat” ja he tulisivat Jumalan kaltaisiksi. 

Tämä on esivalmistelua kaikelle sille. Ensin on käytävä raskas puhdistautuminen. On hyvä tarkata ajan kehitystä. *Niille, jotka sitä noudattavat, niille, jotka tietävät tunnussanan ja osaavat “ laskea hänen lukunsa,” ymmärtävät että pian koittaa se odotettu valon valtakunta.

- “ei ole ilta eikä aamu, vaan tapahtuu, että illalla on valoisaa.”*

Rakkaus kuuluu jokaisen ihmisen elämään tärkeänä tekijänä. Joillekin se voi merkitä enemmän kuin jollekin toiselle. Ilman rakkautta herkemmän ihmisen mielikin voi sairastua. 

Meidän hyvä tahto voi rakentaa ehjäksi sen, minkä pahat voimat repivät ja sortavat. Ihminen tuhoaa ympärillään olevaa, saadakseen vain rahallista hyötyä. Luontokin huutaa jo apua, että pysähtyisimme, emme tekisi maapallolla riistoa. 

“ Napapaholainen”, mikä se on? Se on samantapainen ilmiö kuin aavikkokauhu, jolla tarkoitetaan sitä, että autiot maat, aavikot leviävät ja asutus pakenee niiden tieltä. Tällaista on tapahtunut aikojen kuluessa hyvinkin laajassa mittakaavassa, siitähän on todistuksena mm. Syyrian rauniokaupungit, Tiibetissä suoritetut kaivaukset, intiaanien rauniokaupungit Amerikassa. Amerikan hiekkamyrskyt (Mustasunnuntai) jne.

 Me tuhoamme luontoa voiton kiilto silmissä, sokeana. Emme näe että meidän asuinpaikkamme tuhoutuu. Luonto vastaa jo tekemiimme, erilaisin katastrofein. Ne alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi. 

Onko tällainen ihmisen valta todella kaiken tämän arvoista? Ihmisen pitää oppia että luonto itsessään on arvokasta, niin kuin kaikki elämä. Näin me selviydymme hengissä. Valo pääsee taas maailmaamme ja synnyttää uutta elämää.

- Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.” Joh. 1:4

Tänään kaikki loukkaantuvat toisiinsa, se on kuin muotia. Sitten kun olemme loukkaantuneita, syytämme ja heitämme lokaa toistemme päälle. Olemme mielenpahoittajia. Heittäydymme uhreiksi että saamme oikeuden syyttää ja osoitella muita. Emme halua ottaa vastuuta omista tekemisistämme. Tämä on ollut tahti tämän päivän Suomalaisilla. Kansa on ahdistunut ja moni on kohta kadulla. Olemme kaikki velkaa johonkin. Valtiot ovat velkaa kaikki toisilleen, eikä kukaan ole saava osapuoli. Ihmisistä on tullut ahneita ja heikot jäävät pahasti jalkoihin. Hyvä valopilkku tulevaan olisi paluu takaisin luontoon.

 Suomen uusi kansalliskukka voisi olla vaikka perunankukka. Istutamme perunan taas maahan ja saamme ruokaa varastoon. Tämä on monelta päässyt unohtumaan, tai ehkä se on laiskuutta. On asioita joita ennen teimme itse, nykyään haluamme ostaa kaiken; mihin olemme menossa?

🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼🌼

ELÄMÄ JATKUU….

ELÄMÄ JATKUU….

Toukokuussa, 2010, pääsin hetkeksi töihin semmoiseen työttömienpaja tapaiseen toimintaan, työhön. Tiesin jo mennessäni ettei se tulisi olemaan mitään pysyvää, mutta saisinhan taas uutta kokemusta. Sanoinkin serkulleni, että olin alkanut keräämään ihmisiä. Tarkkailin heitä hieman sivusta, mutta kuitenkin mukana olevana. Ihaillen kuinka erilaisia yksilöinä olemme, ei yhtään samanlaista. Niin monenlaisia elämän kokemuksia. Kuka missäkin työssä olleita. Joillain mielenterveys ongelmia, joillain taas kuningas alkoholin kanssa, mutta he olivat ihmisinä herkkiä ja niin satutettuja. Jotkut halusivat olla määräileviä “pikku pomoja” ja se oli niin vahvana että ymmärsin näiden oikkujen olevan syynä monenkin työttömyyteen. Ihminen itse ei aina tunnista ja huomaa heikkouksiaan tai liian vahvaa luonteen piirrettä joka ajaa muut pois läheltä ja nostaa äkkiä seiniä vastaan.

Kesäkuun lopulla työ jo loppuikin kun tämä työpaja lopetettiin kokonaan, harmi. Näin sitä hoidetaan meidän työttömyyttä. Huomasin että tämä työ oli monellekin turvapaikka, saada jonkunlaista elantoa ja tunne kuulua johonkin. Työ oli raskasta, mutta kuitenkin antoisaa. Oli siivousta, pihojen siivoamista ym. mihin vain tehtiin tilauksia. Kaupunki osti työttömiä töihin ja myös yksityishenkilöt. Vanhuksillekin siitä oli hyvä lisäapu. 25.5. ei sitten tapahtunut mitään mullistavaa, vaikka uneni sanoi että se oli minun laskettu aika. Ehkä niin olikin. Ehkä siitä alkoi uuden muutoksen aika. Ensin näytti että unenikin vähenivät ja niin olikin, mutta kyllä niitä alkoi sitten uudelleen hiljakseen tulla. Ehkei niin voimallisina kuin ennen, mutta aloin nähdä asioita kokonaisvaltaisemmin. Asioita lomittui yhteen ja Raamatun kuvaus alkoi laajeta ajatuksissani. Kyllä, kyllä jotain oli kuitenkin tapahtunut, vaikkei sitä heti huomaa. Ilmestyskirjan sanatkin alkavat näkyä maailmassa selvinä merkkeinä, olemme kulkemassa kohti lopunalkua. Tunnen kuinka henkivallat taistelevat meidän ihmisten sieluista. Se kaikki näkyy myös ihmisten tyhmistä tempauksista ja väkivaltaisuuksista.

Elokuu, 2010. lähestyi, myös 50-vuotis päiväni. Ensin ajattelin vakaasti etten niitä pidä. Muutin sitten mieleni, sillä ajattelin että nyt on pidetty tarpeeksi hautajaisia, että sitä putkea pitää hieman katkaista. Olin päättänyt niin mökillä kuin kotona juhlistaa

vuosikymmeniäni, ystävien ja sukulaisten kanssa, jotka olivat pysyneet lähellämme. Halusin nauttia näistä hetkistä vielä kun voin. Ottaa vastaan kaikki ihanina kokemuksina ja muistoiksi loppu elämälle.

Työpajalla ollessani huomasin, että kuljin kuolleen vanhemman veljeni jalanjäljissä, hänkin oli loppuaikanaan siellä työssä. Museota siivotessa selvisi ettei siellä oltu siivottu pihoja sitten veljeni kuoleman jälkeen, josta oli kaksi vuotta. Joten todella koin kulkevani hänen jäljissään. Huomasin joskus kuiskailevani veljelleni pilviin:

- Täällä minäkin nyt siivoilen näitä pihoja.

Olin iltaisin väsynyt, mutta tyytyväinen. Ainoa harmi oli etten voinut pitää Jumalaan yhteyttä niin paljon kuin olin tottunut, mutta eiköhän Jumala sen ymmärtänyt, eihän uskoni määrä siitä kuitenkaan laskenut.

Sen kaiken otin kuitenkin heti takaisin kun jäin taas heinäkuulla työttömäksi. Minulla oli ollut Jumalaa kova ikävä. Rukoilen päivittäin Jumalan kanssa, Raamattua apuna käyttäen. Luen ääneen, sillä se voimistaa sanan rukoukseksi. Minä luen Jumalalle ja näin tunnen keskustelevani Hänen kanssaan.

Olen kokeillut ihmisten perustuksia, voiko niille alkaa rakentaa. Harva on vastaanottavainen ja jätän heti asian sikseen. En halua kenellekään väkisin tuputtaa uskoani eikä se niin onnistuisikaan. Tuntuu vain pahalta nähdä ja tuntea kuinka paljon hengellistä köyhyyttä meillä ihmisillä onkaan. Kaikesta muusta saa vapaasti puhua mutta jos uskallat puhua uskosta, tulee äkkiä huudahduksia:

- “Hullu!”

Harvoin tulee ihminen vastaan joka sanoo:

- “Kuinka ihanaa!!”

Ne ovat todella vähissä. Minua se ei häiritse sen enempää, uskoni on luja eikä nämä sitä muuta, mutta harmittaa kuitenkin se tie jonka tämä ihminen on valinnut. Tunnen että itselläni on muutoksen aika käynnissä, asiat ovat kokonaisvaltaisempia, mitä elämä tuokaan tullessaan?

Valmistauduin syntymäpäivieni viettoon ensin mökillä ja ne menivät hyvin, tunsin että sain ihmisiä lähemmäksi ainakin juhlien ajaksi. Sain olla nyt heitä yhdistävä tekijä, sekin oli yksi tärkeä syy miksi kuitenkin päätin pitää syntymäpäiväni. Kotia paluu matkalla automme hajosi, mieheni oli tietenkin harmissaan ja harmittihan se itseäkin. Sanoin hänelle kuitenkin että ei pidä pelätä kyllä se siitä sutviintuu. Tiesin että paholainen oli alkanut taas pelotella meitä mutta luotin että Jumala pitää meistä huolen ja niin pitikin. Hinaukset saatiin vakuutuksen piikkiin ja auton korjaus meni takuuseen, kaikki hyvin sillä rintamalla. Heinäkuussa olin käynyt mammografiassa, joukkoseulonnassa ja mökiltä tulessa oli kirje pöydällä lisä tutkimuksiin. Ajattelin heti että niinpä tietenkin, mutten antanut pelolle valtaa sillä tiedän sen tulevan paholaiselta. Tuhahdin vain ääneen ettei tarvitse pelotella sillä Jumala on luvannut pitää huolen meistä. Miehellänikin oli leikkaukseen meno syyskuussa. Tyvisolusyöpä selässä. Se on kraatteri joka ei mene kiinni ja vuotaa koko ajan. Ainoa 100% parannus siihen on puukko. Syövän kanssa sillä ei kuulemma ole mitään tekemistä vaikka onkin sellainen nimi. Mutta olin vakaasti päättänyt ja sanonut miehellenikin että ei tarvitse pelätä kyllä meistä pidetään huolta tuolta ylhäältä. Menin lisä tutkimuksiin ja se osoittautui vaarattomaksi kystaksi. Kotimatkalla linja-autossa hymyilin itsekseni että ähäkutti, minähän sanoin että ei tarvitse pelotella, Jumala pitää huolen. Kaikki kääntyi hyväksi kun luotin Jumalaan enkä antanut pelolle valtaa, mikä ei ole Jumalasta. Aloin valmistella 50-vuotis juhliani, juhlaa edeltävänä hetkenä tein voileipiä juhlapöytään. Salaatti oli todella vähissä ja leipiä oli vielä paljon. Silmä määräisesti katsottuna oli aivan varmaa että ne eivät riittäisi. Heilautin kättäni pöydän alla ja sanoin että

älä taas yritä… Kohotin itseni Jumalan puoleen ja pyysin että tee se leipä ja kala temppu ja ihmeeksi salaatit venyivät niin että lopulta kaikkien leipien päällä oli salaattia. Kiitin Jumalaa, että Hän taas teki sen ja Hänen ihanuudestaan. Itse myös koko ajan luotin että Jumala pitää huolen, pelolle, ettei ne olisi riittäneet, en antanut sijaa vaan hoin, että nehän riittää, me yhdessä Jumalan kanssa valmistimme ne leivät. Muulloinkin käyn Jumalan kanssa tai Jeesuksen kanssa tällaista jutustelua, se on kivaa läsnä olevaa.

Veljeni laittoi minulle juhlien jälkeen sähköpostia. Olisi tiedossa tilaisuus johon tulisi Veijo Piipponen ja Aulikki Hartikainen. Veijo on Polvijärven pastori ja molemmat tuttuja tv7:ltä, Polvijärven pastori ohjelmasta.

Veljeni kirjoitti ettei itse pääse kun ei ole rahaa mutta laittoi vinkiksi minulle jos minä haluan ja pääsen menemään tilaisuuteen. Aloin heti miettiä että kuinka pääsisin sinne? Olin katsellut heidän ohjelmiaan ja nähnyt kuinka Jumala toimi näissä kahdessa ihmisessä. Se oli ihailtavaa. Laitoin eräälle ystävälleni viestin tästä tilaisuudesta, tiesin että hänkin saattaisi olla kiinnostunut. Kiireittensä vuoksi hän ei kuitenkaan päässyt lähtemään. En kuitenkaan halunnut antaa periksi, tavalla tai toisella sinne on päästävä. Tuli tunne että siellä on nyt jotain minulle kun minulla oli niin suuri tarve päästä lähtemään. Itsellä ei ollut ajokorttia ja linja-autot eivät täältä kulje. Miehelläni oli sille päivälle sovittu puunteko talkoot, ettei sieltäkään löytynyt aikaa. Mitä, mitä, mitä??? Pitäisikö minun lähteä polkupyörällä? Tässä kunnossa, n. 20km. yhteen suuntaan. Enhän minä uskalla sen liikenteenkään vuoksi sinne kapealle maantielle. Mikä eteen? Päätin että en anna periksi ennen kuin viime metreillä. Lopulta laitoin viestin veljelleni etten pääse minäkään, mutten silti anna sen musertaa itseäni, ehkä joskus toiste. Ei mennyt kauaa kun veli soitti että oli saanut jostain juuri sen verran rahaa että saa ostettua lisää bensaa. Lupasi tulla hakemaan, mentäisiin yhdessä. Ja mikäs sen mukavampaa mennä oman veljen kanssa. Taas se onnistui, Jumala piti huolen. Sanoin Jumalalle että jos siellä on jotain tärkeää minulle, anna sinne pääsyn onnistua ja niin kävi.

Pastori puhui ensin kaikille yleisesti että joku saattoi parantua ja kuka mihinkin saada apua, minua huimasi. Sitten tuli Aulikin puheenvuoro. Hän kertoi että täällä oli naisia jotka olivat sukunsa edessä aallonmurtajia. He ottavat vastaan kaiken

pahan mitä suvun ympärillä pyörii. Mutta se tulee muuttumaan yleismaailmallisemmaksi ja he alkavat taistella laajasti pahuutta vastaan, osa heistä on parantajia ja osa profeettoja. Minua huimasi ja tuli sellainen olo että taju menee. Tämän kesän oppiläksy minulla on ollut juuri pelon kanssa taistelu, ettei sille saa antaa valtaa koska se on demoni. Pitää vain tiukasti luottaa Jumalaan, tätä olen yrittänyt myös tuoda muille julki. Tässä oli ensimmäinen viesti minulle. Sitten menin eteen Veijon siunattavaksi, mitä Jumala minulle antaisi? Hän siunasi minulle terveyttä ja että astiani täyttyisi öljyllä ylitse vuotavasti. Seuraavaksi hän alkoi puhumaan Jumalalta minulle sanoja.

- Olet Jumalan lempilapsi, Jumala on kuullut kaikki rukouksesi. Olet hänelle riittävä, sinä riität! Sinä tulet olemaan vahva sanan saattaja ihmisten keskuudessa, sinun kirjeesi tulee vaikuttamaan vahvasti moniin ihmisiin. Aamen!

Itsekin toistin Aamenen ja kiitin, poistuin. Olin niin iloinen. Jumala oli antanut minulle hyvän viestin. Jumalan lempilapsi! Kiitos! Kirje? Ei kirja? Kirjoitin tätä tekstiä tietokoneelle, tulisiko siitä joskus kirja vai mikä? Perintö lapsille? Olinhan sanonut että tämä teksti tulee lukea sitten joskus minun hautajaisissani, mutta nyt se on jo liian pitkä hautajaisiin luettavaksi. Kukaan muu siinä salissa ei tiennyt kirjoitelmistani paitsi veljeni joka ei ollut siitä puhunut kenellekään salissa olevalle. Jumala ilmoitti tämän pastorin kautta, kirjeestä joka tulee vaikuttamaan ihmisiin. Sanoin veljelleni että olin miettinyt mikä tästä tekstistäni tulee? Kirja? Nyt siinä oli n. 170 sivua, ylittääkö se kirjan kriteerit? Veljeni sanoi että olihan raamatussakin pitkiä kirjeitä. Niinpä olikin! Eli minun pitää valmistautua etsimään tälle kustantaja tai joku tie miten saan tämän tekstini kansan keskuuteen! HALLELUUJA! Jumala on

suuri, niin ihana kuin myös poikansa Jeesus Kristus, Hän on meidän yhdistävä tekijä Jumalan yhteyteen, sovittamalla syntimme ja antamalla parannuksen henkiverensä kautta! Aamen!

Veljelleni luvattiin myös parannusta terveyteen. Hän kertoi

minulle että oli kerran katsellut Polvijärven pastoria tv7:ltä. Siellä hän sai selkeän profetian Jumalalta paranemisestaan, siitä ahdingosta missä eli. Itse oli tulikastetta pyytänyt Jumalalta, muttei täysin ymmärtänyt mitä pyysi. Sen hän sai, mutta nyt se on läpi käyty. Se tiesi hänelle sairauden ja taloudellisten vaikeuksien aikaa ja niihin liittyvää lieve ilmiöitä. Sanoin että minun pitää etsiä se ohjelma, haluan nähdä sen myös, olinhan alkanut itse myös katsomaan arkistoista pastorin ohjelmia. Seuraavalla viikolla kun tuli joutilasta aikaa asetuin koneen ääreen. Ensin kuuntelin linkkiä Niilo Ylivainiosta jonka olin veljeltäni saanut, hyviä saarnoja. Tässä halukkaille linkki:

http://www.saarna.net/haku.php?hakulauseke=Niilo+Ylivainio

Sen jälkeen ajattelin että katsotaanpa vielä pastorin ohjelmia järjestyksessä sieltä vanhimmasta alkaen nykypäivää kohti. Kumminkin kun tulin sivustolle: katso arkistosta, huomasin että siellä oli tarjolla pastorin ohjelma - Profetallisuus 2. Ajattelin että katsotaan kuitenkin se ja sitten voi taas katsoa järjestelmällisesti. Avasin ohjelman ja kun tuli rukousten ja profetoiden vuoro, sieltä tulikin profetia Arille. Se oli juuri kuvaus veljeni koettelemuksista, aivan selkeä profetia hänelle. Minä itkin vuolaasti, ylistin ja kiitin Jumalaa ja Jeesusta. Olin aivan varma että veljeni nyt paranee ja parempi aika alkaa hänelle. Enhän ollut pyytänyt nähdä ohjelmaa, ajattelin että etsin sen sitten ajan kanssa. Mutta se tuotiin eteeni nähtäväksi, se on sitä jutustelua Jumalan kanssa, nyt puheen vuoron avasi Jumala, niin ihanalla tavalla, onhan huoleni veljestäni ollut kova. Uskon ja luotan että nyt kaikki kääntyy parempaan. Veljeni itsekin huomasi nyt kuinka oli ollut paholaisen riepoteltavana. Antanut pelon vallita elämäänsä. Unohtanut luottaa Jumalaan. Paholainen toi hänelle todeksi kaikki ne pelot joita hän ajatteli ja pelkäsi. Se on luvattu meille Raamatussakin:

- Se mitä pelkäätte sen te saatte….

Siis älä pelkää ja jos se tunne tuleekin, työnnä se pois tietäen mistä se tulee ja luota Jumalaan. Jumala pitää meistä huolen sen hän on luvannut, mutta älä valitse paholaista, älä luota sen

antamiin pelkoihin. Rukoile ja ylistä Jumalaa niin kauan että tunteesi muuttuu positiiviseksi ja häädä paholainen pois Jeesuksen Kristuksen nimeen. Se on meistä itsestä kiinni mitä valitsemme elämäämme, Jumala on antanut meille vapaan tahdon. Mutta jos annat sen paholaiselle, pelolle, et ole enää vapaa. Olet paholaisen orja, sitäkö haluat? Sinä teet valinnan. Jeesuksen Kristuksen kautta voimme murtaa sen pelon. Hänen nimessään ja veressään voimme olla turvassa. Päästä Jeesus Kristus sisimpääsi ja anna hänen rakkaudessaan ohjata tekojasi. Nojaa luottaen siihen mitä hän tekee rakkaudessa kauttasi.

Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan, ympäri käydään yhteen tullaan. Olen etsinyt ja löytänyt, kolkuttanut ja on avattu. Olen päätynyt yhteen totuuteen ja se löytyy sanasta, Jumalan sanasta, se on totuus, ainoa totuus! Jos joku sanoo tai kirjoittaa jossain jotain, se ei ole välttämättä totuus mutta Jumalan sana on sitä aina. Kaikki tieto löytyy lopulta Jumalan sanasta. Mitä enemmän sitä luet sitä enemmän se avautuu. Kun luet sitä ääneen se voimistuu ja muuttuu rukoukseksi ja kokemukseni mukaan myös Jumalan kanssa vuoropuheluksi. Ole siis nälkäinen sanasta ja täyty siitä! Se on sitä Jumalallista ravintoa. Pidä se alati ruokalistallasi, päivittäin niin kuin muukin ravinto, ettet näivettyisi ilman hengen ravintoa.

Ruoho kuihtuu ja lakastuu, mutta Jumalan sana säilyy aina ja iankaikkisesti. Aamen! 

( Tämä oli arkistoni ensimmäinen "kirja", teille ...)  💔👧👪 

Joh. 3:18-24

Siitä me ymmärrämme että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme, jos se meitä jostain syyttää.

Jumala on, meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken.

Voi Jumala…

Voi Rakkaus…

Jumala on…

Rakkaus on…

Jumala on Rakkaus!

Minun Rakkauteni!

16.2.2010. (oma)

- SE ON TÄYTETTY!