MINÄ OLEN HEIDÄN KESKELLÄÄN

Rauhaa teille siskoni ja veljeni, te rakkaat ystäväni.

Eilen, minulla oli taas tuo "työpäivä". Rukoilin tapani mukaan aamulla, ennen ylösnousuani, että Herra antaisi taas tähänkin päivään sen meidän yhteisen "keskiviikko yllätyksen".
Työpäivä sujui oikein hyvin ja meillä oli ihanaa yhdessä oloa. Sain kertoa siellä muutamille lauantaisesta Rukousyhteys kokouksesta, jossa minulla oli vieraana Robert Dembe. Puoliltapäivin kun työni päättyi, ystäväni oli minua vastassa. Kävimme ennen kotiin menoa paikallisessa K-kaupassa.
Siinä kaupan pihalla eräs mies alkoi jututtamaan meitä ja katsoi minun ristiäni:
- "onko tuo ristisi puuta vaiko metallia?" Ei taida olla ihan tavallinen koruristi? Käyttääkö ordoksipapit ristejä?"
Vastasin:
- " ihan jotain metallia tämä risti on. Uskoisin, että isäni on joskus tuonut sen Israelista äidilleni. Ja kyllä, ymmärrän että ordodoksipapit käyttävät ristejä. Eikä tämä minun ristini todellakaan ole aivan tavallinen, vaan risti jota Jumala on käyttänyt työvälineenä."
Hän alkoi varoen puhumaan kanssamme uskon asioista. Sodista ja avaruudesta. Jos sodat saisi loppumaan, loppuisi pahuus. Mistä pahuus olikaan peräisin? Johon vastasin että se on alkuperältään saatanan valhe, joka tämän kaiken on saanut aikaan, sotineen päivineen.
Sitten hän mietti avaruutta, kuinka tiedemiehet yrittävät löytää Jumalaa avaruudesta ja tuohon vastasin:
- " Niin sekin on niin turhaa, sillä ihminen joka on ottanut Jeesuksen vastaan, löytää Jumalan sydämestään, niin lähellä Hän on meitä."
Meillä oli pitkä ja hyvä keskustelu. Joka laajeni laajenemistaan. Huomasin ja sanoinkin hänelle:
- " Sinullahan näkyy lötyvänkin paljon tietoa, vaikka ensin esitit että et tiedä juuri mitään."
Hän sanoi, että näissä asioissa piti olla aina hieman varuillaan.
Sitten hän ilmoitti että nyt kyllä pitää jatkaa matkaa, vaikka kovin mielenkiintoinen keskustelu meillä olikin. Nauroin, että totta, kohta pitää järjestää oma kokous että saamme kaikki asiat puitua. Niin laaja asia tämä usko oli.
Mies kiitti meitä molempia hyvästä keskustelusta ja minulle hän sanoi eritoten:
- " Sinun kanssasi oli hauska jutella, meillä kävi juttu hyvin yhteen ja sinä osasit niin hyvin puhua.
Kiitin häntä ja kerroin vielä tästä Jeesuksen ja minun keskiviikko päivän yllätyksestä ja tänään tämä mies oli mitä selvimmin tämä yllätys. Silläkin oli jokin tarkoitus. Jotain, joka ehkä avasi tälle miehelle jotain uskon asioista. Herra yksin tietää, miksi toi juuri tämän miehen eteeni, tuossa iltapäivässä.
Kiitos Jeesus taas siitä yllätyksestä, se oli vahvistavaa myös minulle. Jäin miettimään sitä kun hän sanoi: " .. osasit puhua niin hyvin"
Tämän asian kanssa olen taistellut, omassa pienessä mielessäni. Olihan minulle kolmasti profetoitu, että minusta oli tulossa evankelista, vaikka itse en sitä itessäni miellä. Mutta jos se on Jumalan tahto niin olkoon. Ehkä tämä oli myös osa koulutustani siihen suuntaan.

 ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Matt. 18:20.)

Siunausta päiväänne.