lauantai 20. huhtikuuta 2024

ESTERIN RUKOUS

 



Mordokai pyytää apua Esteriltä

1Saatuaan tietää, mitä oli tapahtunut, Mordokai repäisi vaatteensa, pukeutui säkkikankaaseen ja sirotteli tuhkaa hiuksiinsa. Hän meni kaupungin pääkadulle, kulki sitä pitkin ja huusi kovalla äänellä: »He tuhoavat kansan, joka ei ole tehnyt mitään väärää!» 2Kuninkaan palatsin portille tultuaan hän seisahtui, sillä säkkivaate yllään ja tuhkaa hiuksissaan hän ei saanut mennä sisälle palatsiin. 3Kaikkialla maakunnissa, missä kirjeet asetettiin nähtäväksi, juutalaiset surivat, valittivat ja itkivät suureen ääneen, ja he nukkuivat säkkikankaiden ja tuhkan päällä.

4Palvelijattaret ja eunukit tulivat kuningattaren luo ja kertoivat Mordokaista. Kun Ester kuuli, mitä oli tapahtunut, hän säikähti. Hän lähetti vaatteita, jotta Mordokai pukisi ne ylleen säkkivaatteen sijaan, mutta Mordokai ei ottanut niitä vastaan. 5Silloin Ester kutsui eunukkinsa Akrataioksen, joka hänellä oli apunaan, ja lähetti tämän Mordokain luo, jotta saisi asiasta tarkan selon.

7Mordokai kertoi eunukille, mitä oli tapahtunut ja miten Haman oli luvannut antaa kymmenentuhatta talenttia kuninkaan aarrekammioon korvaukseksi juutalaisten hävittämisestä. 8Hän antoi eunukille myös jäljennöksen Susassa julkaistusta kirjeestä, joka koski juutalaisten tuhoamista, ja käski näyttää sen Esterille. Mordokai pyysi vielä, että eunukki kehottaisi kuningatarta menemään kuninkaan luo ja anomaan armoa kansalleen. »Muista, Ester, kuinka ennen elit vaatimattomissa oloissa ja minä pidin sinusta huolta», Mordokai pyysi sanomaan. »Haman, kuninkaasta seuraava, on puhunut meistä pahaa ja aikoo tappaa meidät. Rukoile Herraa! Puhu puolestamme kuninkaalle ja pelasta meidät perikadosta!»

9Akrataios palasi ja kertoi Esterille kaiken, mitä Mordokai oli sanonut. 10Ester käski hänen viedä Mordokaille tämän vastauksen: 11»Kaikki valtakunnan kansat tietävät, että se mies tai nainen, joka kutsumatta menee kuninkaan luo palatsin sisäpihaan, on kuoleman oma. Vain jos kuningas ojentaa häntä kohden kultavaltikkansa, hän saa jäädä eloon. Eikä minua itseäni ole kolmeenkymmeneen päivään kutsuttu kuninkaan luo.»

12Kun Akrataios kertoi, mitä Ester oli sanonut, 13Mordokai lähetti hänet takaisin Esterin luo ja käski hänen sanoa: »Älä kuvittele, että sinä ainoana valtakunnan juutalaisista pelastat henkesi. 14Jos sinä nyt tässä tilanteessa et tee niin kuin pyysin, niin juutalaiset saavat kyllä avun ja turvan muualta, mutta sinua ja isäsi sukua kohtaa tuho. Kukaties sinusta tulikin kuningatar tätä aikaa varten.»

15Ester lähetti sanantuojan takaisin Mordokain luo ja käski hänen sanoa: 16»Kutsu koolle kaikki Susan juutalaiset paastoamaan minun puolestani. Älkää syökö älkääkä juoko mitään kolmeen päivään ja kolmeen yöhön. Myös minä ja kaikki palvelijattareni pidättäydymme ruoasta, ja sitten lähden vastoin lakia kuninkaan luo. Kun minun kerran on kuoltava, niin kuolen.» 17Mordokai meni pois ja teki niin kuin Ester oli käskenyt tehdä.

C
Mordokain rukous

1 Mordokaille palautuivat mieleen kaikki Herran teot, ja hän rukoili Herraa näin:

2 – Herra, Herra, kaikkien valtojen kuningas!

Sinun vallassasi on kaikki,

eikä kukaan voi asettua sinua vastaan,

jos tahdot pelastaa Israelin.

3 Sinä olet tehnyt taivaan ja maan

ja kaiken sen ihmeellisen, mitä on taivaan alla.

4 Sinä olet kaikkien valtias,

eikä kukaan voi vastustaa sinua, Herraa.

5 Sinä tiedät kaiken.

Sinä tiedät, Herra,

ettei ylpeys, kopeus eikä kunnianhimo

saanut minua tekemään minkä tein,

kun kieltäydyin kumartamasta korskeaa Hamania.

6 Minä olisin valmis suutelemaan hänen jalkapohjiaan,

jos siten voisin pelastaa Israelin.

7 Minkä tein, tein siksi,

etten kunnioittaisi ihmistä enemmän kuin Jumalaa.

Minä kumarran vain sinua, Herrani,

en ketään muuta,

eikä se johdu ylpeydestä.

8 Herra, Jumala ja kuningas,

pelasta nyt kansasi, Abrahamin Jumala!

Ahnein silmin he odottavat meidän tuhoamme,

he palavat halusta hävittää kansamme,

joka on ollut sinun omasi alusta asti.

9 Älä väheksy omaa kansaasi,

jonka lunastit itsellesi Egyptistä.

10 Kuule rukoukseni!

Armahda omaa kansaasi

ja muuta meidän murheemme iloksi,

anna meidän elää ja ylistää sinua, Herra,

älä sulje niiden suuta, jotka kiittävät sinua.

11 Israelilaiset huusivat kaikin voimin Herraa, sillä he näkivät kuoleman silmiensä edessä.


Esterin rukous

12 Kuningatar Ester pakeni kuolemantuskassaan Herran eteen. 13 Hän riisui kuninkaalliset vaatteensa ja pukeutui ahdingon ja murheen pukuun. Hienojen tuoksuöljyjen sijasta hän hieroi päähänsä tuhkaa ja lantaa ja kuritti ruumistaan. Sotkuiset hiukset peittivät nyt kaiken sen, mitä korut olivat ilon päivinä kaunistaneet.

14 Ester rukoili Herraa, Israelin Jumalaa. Hän sanoi:

– Herrani, kuninkaamme, sinä olet ainoa!

Auta minua! Minä olen yksin,

ei minulla ole muuta auttajaa kuin sinä.

15 Olen suuressa vaarassa.

16 Syntymästäni asti olen isäni heimolta kuullut,

että sinä, Herra, valitsit kaikista kansoista Israelin

ja kaikista esi-isistämme meidän kantaisämme

omiksesi ikiajoiksi

ja teit kaiken, minkä olit heille luvannut.

17 Mutta me olemme rikkoneet sinua vastaan,

ja sinä annoit meidät vihollistemme käsiin,

18 koska me kumarsimme heidän jumaliaan.

Sinä olet oikeamielinen, Herra!

19 Katkera orjuutemmekaan ei ole riittänyt heille,

vaan he ovat tarttuneet epäjumaliaan kädestä

20 tehdäkseen tyhjiksi sinun lupauksesi,

hävittääkseen oman kansasi,

sulkeakseen niiden suun, jotka sinua ylistävät,

ja sammuttaakseen pyhäkkösi kirkkauden ja alttarisi hehkun.

21 He panevat kansat ihastelemaan tyhjiä jumalia,

palvomaan ajallista kuningasta ikuisena.

22 Herra, älä luovuta valtikkaasi

niille, joita ei ole olemassa,

älä päästä heitä ilkkumaan meidän tuhoamme.

Käännä heidän aikeensa heitä itseään vastaan

ja tee varoittava esimerkki

tuosta miehestä, joka ryhtyi vainoamaan meitä.

23 Muista meitä, Herra,

anna meidän ahdingossamme nähdä voimasi.

Anna minulle rohkeutta,

jumalien kuningas, kaikkien valtojen valtias!

24 Anna suuhuni sopivat sanat,

kun astun leijonan eteen.

Käännä hänen sydämensä vihollistamme vastaan,

aja tuhoon Haman ja hänen hengenheimolaisensa.

25 Mutta ojenna meille kätesi, pelasta meidät!

Auta minua! Minä olen yksin,

ei minulla ole muita kuin sinut, Herra.

Sinä tiedät kaiken.

26 Sinä tiedät, kuinka inhoan noita liehittelijöitä,

jotka eivät noudata lakiasi,

kuinka kammoksun ympärileikkaamattoman

ja vierasheimoisen vuodetta.

27 Sinä tiedät, mihin joudun alistumaan.

Minä inhoan valta-asemani tunnusta,

jota hovissa käydessäni kannan päässäni.

Minä inhoan kruunuani kuin kuukautisriepua,

vapaina hetkinäni en sitä kanna.

28 Koskaan ei palvelijasi ole syönyt Hamanin pöydässä,

ei ottanut osaa kuninkaan pitoihin

eikä nauttinut juomauhrien viiniä.

29 Mikään muu ei ole ilahduttanut palvelijaasi

kruunajaispäivästä tähän päivään asti

kuin sinä, Herra, Abrahamin Jumala.

30 Jumala, sinä kaikkia väkevämpi!

Kuule epätoivoisten huuto,

vapauta meidät pahantekijöiden käsistä

ja päästä minut pelostani.


Kreikkalainen Ester (apokr.) 4


.....   .......


Nouse korkeuksiin   https://youtu.be/lifBQD0saIM?si=IXq4moaL2Q03_99d



Esteri on minulle tullut elämääni tärkeäksi koska Esteri on minulle vahvasti profetoitu ja tämä teksti tuli juuri minun eteeni ja koen tämän tähän hetkeen, niin itselle kuin maailmaan. Jumala Kuule rukouksemme, kuin Esterin sydämeltä.


Amen.  🙏

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti