Tänä aamuna herättyäni, rukoilin Herran edessä ennen ylösnousua ja rukouksen lopussa näin kuvan silmästä 👁 ja kohta sen viereen tuli toinen silmä 👁 joka oli kovin rikkinäinen silmä, sen ympärillä oli kuin haavaisia juonteita. Se ei ollut terve. Pelästyin tuota näky kuvaa. Oliko se minulle? Menetänkö näkökykyni? Olinhan pitkään saanut näitä näkyjä ja unia, olisiko tämän aika ohi? Vai puhutaanko tässä laajemmasta ongelmasta. Maallinen näkökyky? Hengellinen näkökyky? Seurakunnan näkökyky? Tutkin tätä asiaa ja löysin tämän hyvän tekstin hengellisestä näkökyvystä:
TOINEN OLEN MINÄ
Minulle tuli tämä Herran* sana: ”Mitä sinä näet, Jeremia?” Minä vastasin: ”Minä näen mantelipuun oksan.” Herra* sanoi minulle: ”Sinä olet nähnyt oikein, sillä minä valvon, että minun sanani toteutuu.” Jer.1:11-12.
Jeremialla oli profeetalle ominainen hengellinen näkökyky. Hän kykeni näkemään sisäisin silmin asioita, joita ei voinut nähdä luonnollisin silmin. Mekin voimme saada ”viisauden ja ilmestyksen hengen” ja nähdä vilauksia hengellisestä todellisuudesta. Joskus se tapahtuu unien kautta, joskus Pyhä Henki innoittaa ajatuksia ja profetioita, jotka tuovat esiin Jumalan näkökannan. Uniin ja vertauskuviin on hyvä soveltaa hengellistä viisautta, joka tulkitsee nähtyä oikein. Oikea johtopäätös ei ole automaattinen – tarvitsemme Jumalan henkeä selittämään meille, mitä Herra haluaa meille sanoa. Joosef tiesi: Eiköhän Jumalalla ole selitykset! 1.Moos.40:8. Ja Pietari valaisee asiaa lisää: ..mitään profetiaa ei ole koskaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta. 2.Piet.1:21.
Suurin osa ihmisistä näkee vain tämän näkyvän todellisuuden. Heidän mielensä askartelee koko ajan tämän maailman näkyvissä asioissa. He hoitavat hyvin käytännön asioita ja päätyvät joskus politiikkaan. Heidän päätelmänsä keskittyvät usein siihen, mihin tarvitaan lisää rahaa. Tiedämme, että ihmisen elämänasenne voi radikaalisti muuttua, kun hän alkaa nähdä hengellistä todellisuutta, näkymättömiä asioita näkyvien takaa. Profeetta Elisa rukoili, että hänen palvelijansa näkisi heidän tukalan tilanteensa oikeassa valossa. Kerrotaan: Silloin Herra* avasi palvelijan silmät, ja tämä näki, että vuori oli täynnä tulisia hevosia ja vaunuja joka puolella Elisan ympärillä. 2.Kun.6.17.
Haluan rohkaista sinua tavoittelemaan parempaa hengellistä näkökykyä ja pyytämään silmävoidetta nähdä näkyvien ohi. Itsekin tarvitsen sitä. Haluan nähdä ihmisten läpi, kuten Jeesus. ..ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra* näkee sydämen. 1.Sam.16:7. En halua sitä pahassa tarkoituksessa, haluan vain tietää, mikä on Jumalan tahto. Minulla on paremmat edellytykset ymmärtää se, jos näen asiat ympärilläni oikein, myös pinnan alla olevat asiat. Hengen voitelemat korvatkin kuulevat paremmin kuin luonnolliset korvat. Haluan kuulla, missä hengessä asioita puhutaan ja erottaa eri henget toisistaan.
Markus kertoo sokeasta kerjäläisestä, joka istui Jeesuksen kulkureitillä Jerikon tien varressa. Kun hän kuuli, että tulija oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan, mutta hän huusi vielä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Mark.10:47-48.
Tässä on kaksi asiaa, jotka minunkin pitää tehdä, jos mielin saada paremman näön. Ensiksikin minun pitää tunnustaa, että tämä Jeesus, jota luonnollisen syntyperän mukaan kutsutaan Nasaretilaiseksi, on Messias, kirkkauden Kuningas, Kristus, Voideltu – sitä juuri merkitsi kerjäläisen puhuttelu ”Daavidin Poika”. Hän oli enemmän kuin ihminen, Jumalan Poika. Hän on se, jonka kautta on kaikki luotu (Kol.1.16), myös silmät ja korvat, kaikki aistit. Hän kykenee tekemään luomistekoja edelleen ja korjaamaan aistivikoja. Toiseksi minun pitää tunnustaa, että minulla on näössä vikaa. Jos kerjäläinen Jerikon tien varressa oli sokea eikä nähnyt luonnollisilla silmillään, minä olen sokea tai puolisokea hengellisesti ja tarvitsen hengellistä näkökykyä, jota Jeesus yksin voi antaa. Minun pitää tunnustaa, että kaikki valo minun silmiini tulee Herralta Jeesukselta, sekä luonnollinen että hengellinen näkökyky, jotka ovat molemmat hänen luomistekojaan.
Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: ”Kutsukaa hänet.” He sanoivat sokealle: ”Ole turvallisella mielellä. Nouse, hän kutsuu sinua.” Mark.10:49.
Valitsin kohdan Markuksesta, koska hän on ainoa evankelista, joka kertoo tämän yksityiskohdan. ”Älä pelkää, hän kutsuu sinua”. Mutta miksi Matteus puhuu kahdesta sokeasta (Matt.20:29-34)?
Olisiko minulla uskallusta sanoa: ”Toinen olen minä!”
.... ...... .......
Joka janoaa https://youtu.be/AnImCFGdn_o?si=kLKA7akxVm42LkyG
Ja todellakin, elämme aikaa vuodesta kun mantelipuu alkaa ja kukkii jo 🙏😇
Amen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti