lauantai 9. toukokuuta 2020

KATSO, MINÄ OLEN AVANNUT SINUN ETEESI OVEN

Kuva


Rauhaa teille.

Tätä en teille eilen muistanut kertoa, piti kyllä mutta sitten se vain jäi .. ja jäi.
Siinä aamuisessa rukous hetkessä, kuulin kun mies ääni alkoi rauhallisesti puhumaan.
Ensin häkellyin niin etten saanut aluksi selvää, mutta viimeiset sanat kuulin ja ne jäi mieleen.
Nyt ne teille jaan, tiedä tarkoittaako mitään?
Ääni sanoi:
- " ...... .... .. ovi aukeaa 1.6. "
Jos tuolla on merkitystä, niin tuo ovi täytyy olla joku hengellinen ovi. Mitä sitten tarkoittaakaan?
Vaihtoehtoja on monia .. mutta voimme olla tuolle avoimia ja tarkata tilannetta ja olla sydämeltä valmiita.






 7. Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa:

8. Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.
9. Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.
10. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.
11. Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
12. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.
13. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'
Ilm.3.


Tämä Jarmo Eklundin unen  joka nousi myös tuosta avoimesta ovesta sydämelleni:

Jarmon uni 10.4.2014

Olin juuri tullut Jäämereltä käsivarren kautta Norjasta jonkun tutun helsinkiläisporukan kanssa ja palasimme Suomen puolelle. Tulimme pikkubussilla tai sen tapaisella jonnekin sinne ylälappiin, koin että varmaan Ivalon seudulle. Saavuimme jollekin portille, johon meillä oli avaimet mutta portin eteen kasatun jäätyneen lumen takia me ei päästy etenemään portista läpi ja sitten tuli ilta. Minut määrättiin vartioimaan avaimet kädessä tuota porttia, pääsin siitä sisälle ja ulos, mutta lumi esti portista kulkemasta suuremmilla ajoneuvoilla, koska lumikasa oli jäässä, eikä mikään lapio pystynyt jäiseen lumeen. Oli pakko odottaa. Muu porukka lähti jonnekin kaupunkiin nukkumaan yöksi ja minä jäin vartioon. Tunsin kuitenkin olevani paljon vartijana unessa, vaikka kyseessä oli vain portti ja jäätynyt lumikasa.

Aamu varhaisella lumi alkoi sulaa ja pehmetä, saatoin jollain lapion tapaisella auttaa kasaa pienemmäksi lapioimalla sitä pois portin edestä reunoilta alkaen. Keskeltä lumi oli vielä ihan jäässä, eikä siihen pystynyt. Kevät lunta oli kuitenkin melkein rinnan korkeudelle.

Sitten paikalle tuli joku paikallinen vanha mies, joka ihmetteli kun olen edistänyt kevään tuloa lapiolla ja sitten hän alkoi auttaa minua. Aamu oli jo tullut ja lumi oli tosi pehmeää. Sitten katsoin isoa kasaa portin edessä ja kokosin kaikki voimani ja kaadoin reunoilta jo täysin sulaneen korkean lumikasan joka ikään kuin pirstaloitui märälle asfaltille ja suli hetkessä pois kokonaan. Sitten sain portin kokonaan auki ja ajoneuvot mahtuivat kulkemaan.

Kun lumi oli sula, niin oikeastaan saman tien kun sain portin auki, saapuivat ystäväni takaisin suuria venäjän lippuja heilutellen ja venäjänkielisiä tervehdyksiä ja iskulauseita toistellen.

Siihen uni päättyi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti