Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelkästä armosta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelkästä armosta. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. heinäkuuta 2022

PELKÄSTÄ ARMOSTA

 



 Rauhaa ....

 Tuo edellisen blogi tekstin näkyni oli lohduttava. Näky tuosta vuoren huipusta, jota ei ollut enää pitkästi laelle. En ole pitkään aikaan päässyt mihinkään seurakuntaan. Kotona olen joutunut olemaan kuin vanki. Tarkoitan tuolla vangilla, hengellisen yhteyden puuttumista. Juuri äsken mietin, että mitä tämä kaikki tarkoittaa? Tuntuu että tämä some on tällä hetkellä minun ainoa seurakunta. Eikä täälläkään juuri ole ketään. Voi Herra, nyt olisi jo aika tulla. Minua väsyttää niin kuin siinä laulussa; Kirkossa.

https://youtu.be/aVUvCIEo66I

Tässä erään rakkaan siskon saama näky, kuin vahvistukseksi tuohon omaani:

 Haluan vahvistaa kuvasi, siskoni.

Paljoa ei ole ollut viimeaikoina sanottavaa, itsekin viihdyn tuolla kesälaitumilla, mutta tänään rukouksessa pyysin jotain lohdun sanaa tänne sivustolle.

Näin (ehkä saman) mäen ja edessäni näin ihmisen kävelevän mäkeä ylös, hän oli jo lähes ylhäällä, sen verta että alhaalla näkyi todella kaunis laakso, kuin Jerusalem joka hehkui. Kävelijällä oli liian suuret mustat saappaat jalassaan. Hyvin raskaan näköiset ja jo ravasta kuraantuneet. Matka meillä kaikilla on ollut raskas mutta enää pieni hetki niin olemme perillä.


-Omaa tulkintaa. Jos matkaamme tuonne laaksoon asti ja mäki mennään vielä alas jonka huippu on lähellä, niin se on varmaa, että se menee nopeaa. Pitäkää siis huiveistanne ja kauluksistanne kiinni, rakkaat uskonsiskot- ja veljet.

Koetteluun siis. Sinä yleensä koet samat asiat hengessäsi jos ne Herralta ovat.


********


Minulle on tärkeää saada olla Herran läsnäolossa ennen kuin nousen ylös. Siinä saattaa mennä puolikin tuntia. Illalla nukkumaan mennessä sama.
Ollaan nyt saatu muutamana viikkona hälytyksen Askolaan Tallikirkolle. Niillä on ollut niin paljon ruokaa etteivät ole tienneet mihin sitä kaikkea laittaa. Saan aina hälytyksen watsapp ryhmässäni.
Sain mieheni lähtemään ja ollaan jaettu ruokaa. Viime viikolla nauroin miehelleni, että onko Jumala tekemässä meistä ruuan jakajia? .. kukapa tietää.

Tuota nyt olen rukoillut sydän kyynelissä, että mitä on tapahtumassa? Miksi nuo kaikki esteet seurakuntiin pääsyyn? Pitäisikö aloittaa koti kokoukset uudelleen? Ym.ym. kysymyksiä riittää.

Tänään näin näkynä ulkopuolelta talon, joka näytti meidän talolle. Näin ikkunasta kuinka sisällä oli pöydän ääressä ihmisiä. Kysyin, oliko tuo kokous? Ehkä sittenkin .. mutta siinä kysellessä huomasin ja ymmärsin, että katselin tuota kuvaa ulkopuolelta, eli aika silläkin taholla olisi kohdaltani ohi?
Pyysin tuota vastausta ilta rukouksessa ja tuon sain aamulla. Ennen tuota kuvaa näin vihreän köynnös kasvin. Siinä ei ollut kukkia mutta se oli terveen vihreä. Tuolle en ole vielä saanut selitystä. Ehkä jotain uutta on kasvamassa Jumalan pellolla? Ehkä Jumala todella asettaa minut ja mieheni tehtävään jota saamme yhdessä tehdä ja samalla alkaa orastaamaan myös mieheni usko, joka jo pienellä taimella on. Tuo köynnös liittäköön meidät yhteiseen Jumalan työhön. Sitä olen rukoillut kauan.
Anna Herra näin olla, jollei sitten kohta perillä olla ... ole meille armollinen.

Armolaulu:  https://youtu.be/8Coy5eYeqyU

Amen.