EI OLE MITÄÄN PEITETTYÄ

 

Heramme Jeesuksen Kristuksen Rauha olkoon kanssamme! ❤️‍🔥👑❤️‍🔥

Tänä aamuna rukouksessa näin kaksi kuvaa, mutta tuon toisen kuvan kadotin mielestäni, ehkä sitä ei ollut tarkoituskaan muistaa. Mutta tuo ensimmäinen kuva oli kuorma-autosta, joka oli todella vahvarakenteinen, ei siis mikään tavallinen vaan ehkä jopa panssaroitu, jos oikeaa sanastoa näistä osaan käyttää, kun ei ole alaani. Kuva oli hyvin musta ja pimeä. Näin että lavalla olevan kuorman päälle oli heitetty peite.  Peitettyä jotakin salattua? Ihettelin Herralle, miksi näitä nyt näyttää? Onko sodan mahdollisuus lähellä? Maallinen vaiko kuitenkin hengellinen sodankäynti, tai ehkäpä molemmat. Yhtäkaikki, tähän meidän tulee valmistautua myös ja  etenkin henkisellä tasolla. Tuo Kuorma-auto kuvastaa myös Jeesusta Kristusta, joka kantaa meidän taakkamme ja on meidän vahvuutemme. Hänessä olemme suojassa.

Luukas 12 Luku

1. Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.2. Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.3. Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.4. Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.5. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.6. Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.7. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.8. Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.9. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.10. Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.11. Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;12. sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."13. Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".14. Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"15. Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".16. Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.17. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'18. Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'21. Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."22. Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.23. Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.24. Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!25. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?26. Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?27. Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.28. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!29. Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.30. Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.31. Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.32. Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.33. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.34. Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.35. Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;36. ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.37. Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.38. Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.39. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.40. Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."41. Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"42. Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?43. Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!44. Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.45. Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,46. niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.47. Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.48. Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.49. Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!50. Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!51. Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.52. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,53. isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."54. Ja hän sanoi myöskin kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte kohta: 'Tulee sade'; ja niin tuleekin.55. Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tuleekin.56. Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te osaatte arvioida; mutta kuinka ette arvioitse tätä aikaa?57. Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?58. Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen.59. Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."
Amen 🙏✝️
Hengellisen sodankäynnin suhteen tehdään usein kaksi perusvirhettä: sitä ylikorostetaan tai sitä vähätellään. Jotkut syyttävät riivaajia jokaisesta synnistä, jokaisesta ristiriidasta ja kaikista ongelmista ja haluavat ajaa riivaajat ulos. Toiset taas vähät välittävät henkimaailman tapahtumista ja siitä, että Raamattu kertoo meidän taistelevan henkivoimia vastaan. Avain tulokselliseen hengelliseen sodankäyntiin on raamatullisen keskitien löytämisessä. Toisinaan Jeesus ajoi riivaajia ulos ihmisistä, toisinaan hän paransi ihmisiä viittaamatta sanallakaan riivaajiin. Apostoli Paavali neuvoo kristittyjä taistelemaan heissä itsessään olevaa syntiä vastaan (Room. 6) ja Paholaista vastaan (Ef. 6:10-18)
Ef. 6:10-12 sanoo, "Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan." Tämä raamatunkohta opettaa eräitä tuiki tärkeitä totuuksia: olemme vahvoja ainoastaan Herran voiman kautta, Jumalan taisteluvarustus suojelee meitä ja taistelumme on pahoja henkiä vastaan.Hyvä esimerkki Jumalan voimaan luottavasta olennosta on ylienkeli Mikael Juudan kirjan jakeessa 9. Mikael, ilmeisesti voimakkain Jumalan enkeleistä, ei nuhdellut Paholaista omiin voimiinsa luottaen vaan sanoi, "Nuhdelkoon Herra sinua!" Ilmestyskirjan 12:7-8 mukaan lopun aikoina Mikael kukistaa Paholaisen. Siitä huolimatta kiistellessään Paholaisen kanssa, Mikael nuhteli Paholaista Herran nimessä, eikä omissa nimissään ja omalla voimallaan. Ainoastaan suhteensa kautta Jeesukseen Kristukseen kristitty on Paholaisen ja riivaajien yläpuolella. Ainostaan Jeesuksen Kristuksen nimen avulla nuhteillamme on mitään voimaa.
Ef. 6:13-18 kuvaa Jumalan meille antamaa taisteluvarustusta. Meidän on luotettava totuuden vyöhön, vanhurskauden rintavarustukseen, evankeliumin jalkineisiin, uskon kilpeen, pelastuksen kypärään, Hengen miekkaan ja rukoilevaan mieleen. Mitä nämä varusteet tarkoittavat hengellisessä sodankäynnissä? Meidän on puhuttava totuus Paholaisen valheita vastaan. Meidän on luotettava vanhurskauttamiseemme Kristuksen uhrin tähden. Meidän on julistettava evankeliumia kaikesta kohtaamastamme vastarinnasta huolimatta. Meidän ei pidä horjuman uskossamme, vaikka kokisimme kuinka vahvoja hyökkäyksiä tahansa. Kaikkein tärkein puolustuksemme on luja luottamus pelastukseemme, jota mikään hengellinen voima ei voi meiltä ottaa pois. Hyökkäysaseenamme on Jumalan Sana, eivätkä mielipiteemme tai tunteemme. Meidän tulee seuraaman Jeesuksen esimerkkiä siinä, että jotkut hengelliset voitot ovat mahdollisia ainoastaan rukouksen kautta.
Jeesus on parhain esimerkkimme hengellisestä sodankäynnistä. Tutki tarkoin, kuinka Jeesus toimi joutuessaan Paholaisen suorien hyökkäysten kohteeksi ollessaan erämaassa kiusattavana (Matt. 4:1-11). Jokaiseen kiusaukseen hän vastasi samalla tavoin: sanoilla "on kirjoitettu". Jeesus tiesi, että elävän Jumalan Sana on kaikkein voimakkain ase Paholaisen kiusauksia vastaan. Jos Jeesus itse käytti Sanaa vastustaakseen Paholaista, kuinka me uskallamme turvautua mihinkään vähäisempään?
Paras esimerkki siitä, kuinka meidän ei pidä lähtemän hengelliseen sodankäyntiin on Skeuaksen seitsemän poikaa. "Myös jotkut kiertelevät juutalaiset henkienmanaajat alkoivat loitsiessaan lausua Herran Jeesuksen nimeä. Karkottaessaan sairaista pahoja henkiä he sanoivat: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen nimessä, jota Paavali julistaa. Juutalaisen ylipapin Skeuaan seitsemän poikaa harjoittivat tätä. Eräänä päivänä yksi pahoista hengistä sanoi heille, "Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?" Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta (Ap. t. 19:13-16). Skeuaksen seitsemän poikaa käyttivät Jeesuksen nimeä. Mutta se ei riittänyt. Skeuaksen seitsemällä pojalla ei ollut suhdetta Jeesukseen, siksi heidän sanansa olivat tyhjiä ja vailla auktoriteettia. Skeuaksen seitsemän poikaa luottivat metodiikkaan. He eivät luottaneet Jeesukseen Pelastajanaan ja Herranaan, niinpä he eivät käyttäneet Jumalan Sanaa hengellisessä sodankäynnissään. Sen johdosta he kokivat nöyryyttävän tappion. Me opimme heidän huonosta esimerkistään käymään hengellistä sodankäyntiä Raamatun neuvomalla tavalla.
Lopputoteamuksena kysymme, mitkä ovat avainkohdat menestykselliseen hengelliseen sodankäyntiin? Ensinnä, meidän on luotettava Jumalan voimaan, eikä omaan voimaamme. Toiseksi, me nuhtelemme Jeesuksen nimessä, emmekä omissa nimissämme. Kolmanneksi, me suojaudumme Jumalan täydellä sotavarustuksella. Neljänneksi, me käytämme sodankäynnissä Hengen miekkaa – Jumalan Sanaa. Lopuksi, vaikka muistaessamme hengellisen sodankäynnin olevan Paholaista ja hänen riivaajiaan vastaan, olemme myös tietoisia siitä, että jokainen synti tai ongelma ei ole riivaajan aiheuttama, jonka saamme karkotetuksi nuhtelemalla.
MEILLÄ OMPI VOITTO  https://youtu.be/XhrpR2b8pAY?si=_Xfm0tNXVzTkpA8e
By 💍Saa jakaa ...

KRISTITYN SOTA-ASU

Tänään näin kuvan tällaisesta armeijan talvilakista. Sitä esitettiin sivulta päin, joten en voinut nähdä olisiko etuläpässä ollut arvomerkkiä, esim. Upseerin merkki. Kädet kannatteli lakkia edessäni. 

Sitten näytettiin jotain kullan tai kuparin väristä nauhaa, kuin avointa rannekorua, mutta mietin, voisiko jossain sotilaan vaatteessa esim. ranteissa tai kauluksissa olla tuollaista nauhaa?

Tuossa lakissa voisi olla tuon kaltaista.Eli ainakin Upseerien koppalakkia on koristeltu eritavoin nauhoin.

 Tuota talvilakkia ei oltu päältä sidottu mutta läpät kyllä ylhäällä. Mietinkin että tuo ehkä tahtoi kertoa talviajasta? Haluttiinko tuossa kertoa minulle / meille jotain? Yritin etsiä mitä Raamattu kertoo meille sodasta, onhan niitä ollut paljon maailmassa ja tulee olemaan. Lähinnä nousee sydämelle valmistautuminen ja etenkin hengellinen valmistautuminen kristittyinä. 🙏✝️

Raamattu käsittelee sotaa sekä historiallisena todellisuutena (esim. 1. Sam. 13) että profetiana rauhan valtakunnasta, jossa sodat loppuvat (Jes. 2:4, Miika 4:3), ja kehottaa uskovia luottamaan Jumalaan, pukeutumaan "Jumalan sota-asuun" (esim. Ef. 6, vaikka viittaus puuttuu hakutuloksista) ja olemaan hengellisesti valveilla. Sotaan valmistautuminen Raamatun valossa tarkoittaa enemmän luottamusta Jumalaan, rukousta, Raamatun lukemista ja hengellistä valvomista kuin maallista sotilaallista valmistautumista, vaikka kehotus "takokaa auranne miekoiksi" (Joel 4:10) kääntyykin tässä kontekstissa päinvastaiseksi: rauhaisaksi ajaksi, jolloin aseet muuttuvat työkaluiksi. 

Raamatun näkökulmia sodasta:

• Rauhan profetiat: Jesajan ja Miikan kirjojen mukaan tulevaisuudessa kansat taovat miekkansa auranteriksi ja keihäänsä vesureiksi, eivätkä enää harjoittele sotataitoja (Jes. 2:4, Miika 4:3).
• Historialliset kuvaukset: Vanha Testamentti kuvaa myös fyysisiä sotia ja joukkojen valmistautumista niihin, kuten Kuningas Saulin ja filistealaisten välisessä taistelussa (1. Samuelin kirja 13).
• Hengellinen sota: Uudessa Testamentissa korostetaan hengellistä taistelua pahaa vastaan, johon liittyy "Jumalan sota-asu" (Ef. 6:10–18, mainitsematta tuloksissa) – totuuden, vanhurskauden, evankeliumin rauhan, uskon, pelastuksen ja Hengen miekan (Jumalan sana) käyttöä. 
• Uskovan valmistautuminen:
• Luottamus Jumalaan: Turvaa Herraan, tee hyvää ja asu maassa, niin saat iloita Herrassa (Psalmi 37).
• Hengellinen varustus: Lue Raamattua, rukoile, valvo ja ole aktiivinen seurakunnassa.
• Toiminta: Seuraa maailman tapahtumia, mutta älä mukaudu pahaan. Tue Jumalan valtakunnan työtä. Lyhyesti sanottuna Raamattu ei kehota maalliseen aseistautumiseen, vaan hengelliseen valmistautumiseen luottaen Jumalaan, vaikka se tunnustaakin sodan todellisuuden ja kuvaa tulevaisuuden rauhaa. 

Kristityn sota-asu ja kirjeen päätös

EFESOLAISKIRJEEN SANOMA: Viisi teemaa (5/5)

 

V   JUMALAN SOTA-ASU JA KIRJEEN PÄÄTÖS (6:10-24)

 

Jumalan antama sota-asu (6:10-18)

Jumalan täydellinen voitto
Pyhä Jumala taistelee paholaista ja syntiä vastaan. Taistelussa Jumala on suvereeni voittaja. Hän on tuonut voiton Jeesuksessa Kristuksessa, joka on elänyt synnittömän elämän, sovittanut meidän syntimme ristillä ja noussut kuolleista kirkkauteen. Tästä voitosta ja pyhästä elämästä kertoo Jumalan Sana, joka on Jumalan ase syntiä ja pimeyttä vastaan. Sana on Jumalan olemus ja luomistyön väline. Pyhä Henki jatkuvasti toteuttaa Jumalan voittoisaa missiota evankeliumin ja Sanan kautta. Jumala vie taistelun saatanan ja synnin lopulliseen tappioon saakka. Pyhä voittaa epäpyhän, rakkaus rakkaudettomuuden, hyvyys pahuuden, valo pimeyden, elämä kuoleman, täydellinen epätäydellisen, Luoja ja luodun. Jumalassa ei ole mitään pimeyttä eikä syntiä. Hän on pyhä, puhdas, vanhurskas, hyvä, rakkaus, täydellinen.

Ihmisen täydellinen tappio
Kun Jumala on suvereeni, absoluuttinen voittaja, me ihmiset emme ole sitä. Ihmiskunta hävisi taistelun jo syntiinlankeemuksessa. Siitä lähtien jokainen ihminen on ollut ja on syntinen. Se merkitsee kapinaa Luojaamme vastaan ja liittoutumista paholaisen kanssa. Meissä itsessämme ei ole mitään, millä voisimme tai edes haluaisimme taistella syntiä ja pimeyttä vastaan. Jokainen sellainen harhaluulo omista kyvyistä tai korkeasta moraalista on jo sokaistumista pimeydessä ja synnin vakavuuden käsittämisen puutetta. Ilman Jumalaa me olemme täydellisen heikkoja, kyvyttömiä ja aseettomia syntiä ja paholaista vastaan. Juuri syntisyytemme on avoin sillanpääasema sielunviholliselle hyökätä meitä vastaan sekä sitoa, orjuuttaa ja tuhota meidät.

Uskovan turva on yksinomaan Jumalassa
Paavali päättää Efesolaiskirjeen voimakkaaseen haasteeseen ja kehotukseen. Uskovina me olemme voittajan puolella ja siksi me voimme ja meidän tulee taistella etenkin paholaista vastaan. Tässä taistelussa emme voi vähentää omaa syntisyyttämme edes pisaran vertaa. Me olemme ja pysymme syntisinä kuolemaamme ja taivaaseen saakka. Kuitenkin voimme antautua Herrallamme ja Vapahtajallamme niin, että synti ei hallitse ja tuhoa meitä täydellisesti. Tämä heikentää ratkaisevasti paholaisen vaikutusmahdollisuuksia. Uskovan tulee irtisanoutua täydellisesti kaikesta yhteydestä pimeyden voimiin sen kaikissa muodoissaan. Etenkin meidän on muistettava, että saatana hyökkää erityisesti Jumalan Sanaa vastaan. Se yrittää kyseenalaistaa ja kieltää sen, jotta se voi tuoda oman valheensa tilalle ”totuutena”.

Jumalan antama sota-asun välttämättömyys
Paavali ottaa esimerkiksi roomalaisen sotilaan hyvän taisteluvarustuksen. Kun armeija lähtee sotaan, olisihan se aivan mieletöntä, jos sillä ei olisi kunnollista sota-asua. Usein juuri varustuksen ja aseistuksen taso hyvän strategian, taktiikan, motivaation ja rohkeuden ohella tuo voiton vihollisesta. Toisen maailmansodan alkumetreillä kovan sotakoneiston luonut natsisaksan armeija suorastaan jyräsi Puolan ikivanhan ratsuväen ja jalkaväen osastot parissa viikossa. Irakin sodassa Saddam Husseinia vastaan länsiliittoutuneiden ilmavoimat tuhosi Irakin armeijan pääjoukon muutamassa tunnissa päätien varrelle. Tuo armeija kuului maailman vahvimpiin, mutta oli silti täysin avuton ylivoimaisen hyökkääjän edessä.

Jotta me pärjäisimme kovan luokan viholliselle, meidän tulee pukeutua Jumalan sota-asuun päästä varpaisiin. Yksikään kohta ei saa jäädä avoimeksi ja alttiiksi. Vihollinen varmasti hyökkää juuri siitä kohtaa, minkä me laiminlyömme.

 

Jumalan sota-asu / taisteluvarustus
Jumala haluaa suojata meidät kokonaan ja täydellisesti, joka puolelta, kaikin tavoin. Jumalan antama sota-asu on hänen luomansa. Siinä ei ole mitään ihmisperäistä. Sota-asu ei perustu ihmisen viisauteen, voimaan, tekoihin tai hyvyyteen, koska ne ovat kovin heppoiset, suorastaan olemattomat. Taisteluvarustuksen pukeminen ei ole jotain salaperäistä kristillistä mystiikkaa. Kysymys on kristillisen uskon perusasioista, jotka on hyvä ymmärtää ja joita pitää soveltaa kristityn elämään ja palvelutyöhön joka päivä.

Jumalan sota-asun varusteet ja niiden merkitys:

1. Vahvistuminen Herrassa ja hänen voimansa vastaanottaminen (10 jae). Ihminen tarvitsee Jumalan voiman pärjätäkseen synnille ja saatanalle.

2. Totuuden vyö (14). Uskovina meidät on kutsuttu elämään totuudessa. Jumala on totuus ja totuuden perusta ja lähde. Jumalan Sana ilmoittaa tämän totuuden. Totuuden valossa me olemme syntisiä ja tarvitsemme armoa joka ikinen hetki. Vyö on tärkeä varuste, koska se pitää koko varustuksen koossa ja ryhdissä. 

3. Vanhurskauden haarniska (14). Synnin vastakohta on vanhurskaus. Koska meissä itsessämme ei ole vanhurskautta, Jumala pukee meidät siihen Kristuksessa. Kristuksen vanhurskaus peittää syntisyytemme ja torjuu synnin ja pahuuden vaikutuksia. 

4. Jaloissa alttiuden kengät (15). Ilman kenkiä ei voi kulkea, koska jalat rikkoutuisivat vaikeassa maastossa. Kengät jalassa voimme vaikka juosta. Kristittyinä meillä on valloitustehtävä: Menkää kaikkeen maailmaan ja julistakaa kaikille luoduille evankeliumi. Tehkää kaikista kansoista opetuslapsia! Ja juuri tämän tehtävän toteutukseen Jeesus lupasi läsnäolonsa ja voimansa. On siksi tärkeää olla altis, lähteä liikkeelle ja toteuttaa annettu tehtävä. Paikalleen pysähtyminen johtaa nopeasti rutinoitumiseen, passiivisuuteen, penseyteen ja pian perääntymiseen. On mentävä eteenpäin! 

5. Rauhan evankeliumin julistus (15). Annetun tehtävän ytimessä on rauhan evankeliumin julistus. Emme julista itseämme ja omaa erinomaisuuttamme, edes uskovina. Me julistamme Kristusta, jossa Jumala on tehnyt rauhan syntisen ihmisen kanssa sovituksen kautta. Tämä rauhan evankeliumi levittää vaikutuksensa myös ihmisten välisiin suhteisiin. Vaikka vielä nyt on paljon ristiriitoja, sotia ja kapinaa Jumalaa vastaan, kerran on tuleva päivä, jolloin rauhan evankeliumi tuo täydellisen ja lopullisen rauhan koko maailmankaikkeuteen.

6. Uskon kilpi (16). Usko on luottamusta Jumalaan ja henkilökohtainen suhde häneen. Usko ei ole silmillä vaan sydämellä näkemistä. Kun luotamme Jumalaan, olemme aina turvassa. Jumala on aina luotettava. Hän aina rakastaa meitä. Hän pelastaa meidät. Hän ohjaa oikeaan. Hän pitää huolta. Hän vie perille kotiin. Aivan samalla tavalla Jumalan Sana on luotettava. Kristillinen usko on suojakilpemme jokaisessa mahdollisessa ja mahdottomassa tilanteessa. Saamme kaikessa sanoa: minä luotan Jumalaan! Saatana sen sijaan pommittaa meitä valheilla. Se valehtelee Jumalasta ja Sanasta. Se valehtelee synnin ihanuudesta. Valheillaan se lupaa kuolemattomuutta. Valheillaan se haluaa syrjäyttää Jumalan sydäntemme valtaistuimelta ja olla kaiken saatanallisen palvonnan kohteena. Koska me olemme syntisiä, me helposti lankeamme sen valheisiin – ilman uskon kilpeä, Jumalan Sanaa ja koko sota-asua.

7. Pelastuksen kypärä (17). Etenkin saatana pyrkii syöttämään meille vääriä ajatuksia. Juuri ajatuksemme ovat keskeisessä asemassa. Väärien ajatusten kautta sielunvihollinen voi hiljalleen muuttaa sydäntemme asenteita ja arvoja, sekä ohjata käyttäytymistämme. Etenkin se haluaa horjuttaa rauhamme ja luottamuksemme Jumalaan. Ihminen voisi sittenkin ansaita pelastuksensa. Uskovan pitääkin ponnistella entistä kovemmin, jotta hän pelastuisi. Siunauksetkin pitää ansaita. Juuri tästä on kysymys kaikissa uskonnoissa, paitsi kristinuskossa, jossa Jumala lahjoittaa meillä täydellisen pelastuksen Kristuksessa Jeesuksessa. Juuri Kristus antaa meille sydämen ja mielen rauhan. Olemme jo nyt armosta pelastuneita ja saamme elää turvallisin mielin Kristuksesta käsin. Täyttäköön Jumalan kaikki armolupaukset meidän mielemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa.

8. Hengen miekka, Jumalan Sana (17). Väärässä karismaattisuudessa ja hurmahenkisyydessä Henki ja Sana erotetaan toisistaan. Sana on vain kuiva välivaihe, kunnes Henki valtaa uskovan. Silloin Raamattu saadaan laittaa sivuun ja eletään Pyhän Hengen suorassa johdatuksessa ja voimassa. Saatanakin haastetaan mittelöön milloin vain Hengen voimassa. Tässä on vain yksi ongelma: kyseessä ei ole lainkaan kristillinen usko vaan saatanallinen juoni. Pyhää Henkeä ja Jumalan Sanaa ei voi eikä tule erottaa toisistaan. Jumala on Henkensä kautta luonut maailman ja elämän juuri Sanan voimalla. Pyhä Henki on inspiroinut pyhät Kirjoitukset, Raamatun. Pyhä Henki kirkastaa Jumalan pelastustekoa Kristuksessa juuri Sanan kautta. Henki synnyttää uskon ja rakentaa uskovaa ihmistä Sanallaan. Henki perustaa ja rakentaa kristillisen seurakunnan Sanansa ohjauksessa. Henki taistelee paholaista vastaan ihmisten yksityiselämässä, seurakunnassa ja yhteiskunnassa Sanansa voimalla. Jumalan Sana on mielettömän voimakas. Se tekee kaiken sen, mitä varten Jumala on Sanansa antanut. Siksi Jumalan Sana on meille uskoville ehdottoman välttämätön aivan kaikkeen: Jumalan tuntemiseen, ihmissuhteisiin, työhön ja palveluun, seurakuntaan ja terveen yhteiskunnan rakentamiseen. Meidän ei tule sortua rajalliseen ja turmeltuneeseen ihmisviisauteen, vaikka se olisi puettavissa kuinka hienoihin muotoihin tahansa. Pelkkä ihmisviisaus tuhoaa elämän ja on altis saatanan valheille.

9. Hellittämätön rukous (18). Me emme voi ottaa kuvattua sota-asua ja varusteita. Sen saamme vain lahjaksi Jumalalta. Kun turvaudumme Jumalaan ja nöyrästi olemme hänestä riippuvaisia, saamme kaiken luvatun. Rukous on juuri tämän lahjan anomista joka päivä. Siksi rukouksen tulee olla hellittämätöntä, koska tarvitsemme Jumalan sota-asun koko elämänmatkallamme. Ei riitä, että pyydämme sitä kerran tai kaksi vaan joka päivä. Kuten edellä sanoin, kyseessä ei ole kuitenkaan jotain kristillistä mystiikkaa ja roolipeliä, vaan kristillisen uskon ja elämän perusasioita. Paavalin kuvaus vain osoittaa, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Rukouksen ohella on siis hyvä ymmärtää, mitä tuo sota-asu tarkoittaa. Yhtä tärkeää on käyttää annettuja lahjoja ja varusteita omaksi ja lähimmäisen hyödyksi, sekä Jumalan valtakunnan edistämiseksi.

10. Valvominen (19). Rauhan aikanakin rajojamme ja asukkaiden turvallisuutta valvotaan. Sodan ja terroriuhan aikana valvonta lisääntyy merkittävästi. On oltava joka hetki valmiina. Seurakunnankin tulee yhteisesti valvoa, mitä sen sisällä ja ulkopuolella tapahtuu. Valvontavastuu on yhteinen ja yksilöllinen. Toisinaan koko yhteiskunta ja kirkko nukkuvat syvää kuoleman unta. Silloin korostuu yksilön vastuu omasta itsestään ja toisista. Te ette saa tuudittautua siihen, että presidentti, hallitus, eduskunta, kunnanhallitus, seurakunnan kirkkoherra ja työntekijät, piispat, arkkipiispa tai kirkolliskokous automaattisesti olisi valveilla. On aikoja, jolloin juuri nämä nukkuvat ja pimeys valtaa maan. Juuri niin tapahtui, kun Jeesus vangittiin ja ristiinnaulittiin. Juuri niin tapahtui, kun alkuseurakunta syntyi ja levisi. Juuri niin on tapahtunut monta kertaa kristillisen kirkon historiassa. Mutta juuri silloin Jumala herättää yksilöuskovia valvomaan ja herättämään muita. Valvomisen tulee olla kokoaikaista, koko elämänmittaista. Se tapahtuu levosta ja luottamuksesta käsin. Jumala valvoo yhdessä meidän kanssamme.

11. Yhteyden vaaliminen (19). Sota ei ole yhden miehen tai naisen. Lähetystehtävä on annettu koko seurakunnalle, sen jokaiselle elävälle jäsenelle. Yhteisessä rintamassa, yhdessä Jumalan kanssa seurakuntaa ei pysäytä mikään. Yhteiseen tehtävään ja sotaan kuuluu huolehtiminen toinen toisistamme. Veljeä ei jätetä! oli talvisodan henki. Sama henki kuuluu seurakunnalle: veljeä ja sisarta ei jätetä! Tosin nykyajan itsekkyyden keskellä mottomme on helposti: veljelle ja sisarelle ei jätetä mitään, kaikki kuuluu minulle! Juuri itsekkyys, välinpitämättömyys ja riidat rikkovat seurakunnan yhteyden ja vaarantavat tehtävämme menestyksekkään hoitamisen. Pieni kiila onkin saatanan yksi tehokkaimmista aseista. Se iskee kiiloja kaikkiin mahdollisiin väleihin ja tekee niistä iso railoja, jotka vievät meidät kauemmaksi toisistamme. Mutta tähänkin on tehokas suojavaruste: kristillinen yhteys Jumalan rakkaudessa. Saakoon Jumalan rakkaus sulattaa sydämemme ja parantaa haavamme ja korjata yhteytemme. Saakoon se vain lisääntyä, ei vähentyä. Taistelumme on yhteinen: veljeä ja sisarta ei jätetä!

 

Koko sota-asu on Kristus
Jumalan antama taisteluvarustus, sota-asu on kokonaan jumalallinen lahja ja teko. Siinä ei ole mitään ihmisestä lähtöisin. Sellaisena se tulee myös pitää. Sota-asu, vaikka se on jumalallinen, on suunniteltu juuri syntisen ihmisen kannettavaksi. Se on meille täydellisen sopiva. Se ei tee meistä pienimmässäkään määrin jumalallista vaan saamme pysyä luotuina ihmisinä. Itse asiassa tuo sota-asu on Herra Jeesus Kristus: Hän on Voima, Totuus, Vanhurskas, Altis aina ristinkuolemaan saakka, Rauhan Evankeliumi, Uskon alkaja ja täyttäjä, Hengen antaja, Jumalan Sana, Hellittämätön esirukoilija puolestamme, Valvojamme ja Yhteys. Hän on kaikki kaikessa. Pöytä on siis katettu, saamme syödä ”Herran pöydästä” ja vahvistua kaikista Jumalan lahjoista. Varustus on annettu. Olennaista on pitää ne puettuina eikä heittää vähäarvoisina pois. Tehtävä on kesken ja seurakunta saa jatkaa valloitustehtäväänsä. Sitä eivät voita tuonelan portit eivätkä saatanan valheet.

 

Kirjeen päätös (6:19-24)

Kirjeen lopussa Paavali vetoaa efesolaisiin, että he rukoilisivat hänen puolesta (6:19). Rukous on todellisuutta muuttava ihmeellinen mahdollisuus. Jumala haluaa tehdä yhteistyötä kanssamme ja juuri rukous on siinä tärkeää. Teemme myös yhteistyötä toinen toistemme kanssa: Paavali, efesolaiset ja kaikki uskovat. Työn keskeisenä sisältönä on evankeliumin julistaminen. Tämän Jumalan armoihmeen kertomiseen tarvitsemme Pyhän Hengen antamia sanoja ja rohkeutta.

Evankeliumin työ ja kristittynä eläminen voi johtaa vainoon, kärsimykseen, vankeuteen tai jopa kuolemaan. Paavali koki tätä kaikkea. Hän oli vangittuna Roomassa, kun hän kirjoitti tämän kirjeen (6:20). Paavalille vankeus (vuokrahuoneistossa hieman vapaammin) ei merkinnyt tappiota vaan uutta mahdollisuutta kohdata uusia ihmisiä ja pitää yhteyttä kaikkiin seurakuntiin kirjeitse. Olemme parhaassa paikassa silloin, kun Jumala on kanssamme – jopa oman elämämme ”vankiloissa”.

Kirjeiden ohella Paavali lähetti ystäviään sananviejiksi. Sellainen oli uskollinen Tykikos (6:21). Hän sai viedä Paavalin terveiset ja tarkemmat kuulumiset. Vastavuoroisesti Paavali sai Tykikokselta efesolaisten ja kenties muutaman muunkin seurakunnan tuoreet terveiset. Uskovien ystävien ja lähettiläiden kohtaaminen on aina suuri rohkaisu ja lahja, jota me tarvitsemme (6:22).

Kirje päättyy parhaalla mahdollisella tavalla: Jumalan siunauksella, johon sisältyy rauha, rakkaus, usko, armo ja ikuinen elämä (6:23-24). Vain näissä on elämän todellinen sisältö ja tarkoitus. Vain Jumala voi nämä lahjat antaa ihmisen osaksi. Vain Herra Jeesus Kristus on näiden lahjojen tuoja ja välittäjä. Ilman Jeesusta ihminen jää vaille elämää ja sen parhaita siunauksia.

Kaikki nämä lahjat ja siunaukset Jumala tahtoo antaa juuri sinulle! Ota ne vastaan, lepää niissä, iloitse ja laita lahjat yhteiseen käyttöön. Tämä lahja on sellainen, joka ei vähene käytettäessä vaan kasvaa runsain määrin. Näihin sisältyy kaikki se, mitä Paavali opetti tässä kirjeessä: pelastus Kristuksessa Jeesuksessa, uusi ihmisyys ja uusi elämä, uusi Jumalan perheväki eli seurakunta. Jumala pitää meistä täydellisesti ja kokonaisvaltaisesti huolta ajassa ja iäisyydessä. Ole kaikessa siunattu!

AAAMEN 

SODAN JÄLKEEN  https://youtu.be/O429O8PhZSE?si=uxD6b3Vqdxzatmz0

By 💍

Saa jakaa ... 

"NÄEN KIEHUVAN PADAN"

 

Herran Rauha olkoon kanssamme!

Tänä aamuna, heti, ennenkuin ehdin aloittamaan rukoustani, tuli eteeni pikaisesti kuva/ näky. Ihmettelin  ja tutkiskelin sitä kuvaa edessäni ja se avasi minulle siinä samassa hetkessä Jeremian profetiaa. Tuota minulta on monasti kysytty olenko nähnyt siihen viittaavaa ja vastaus on ollut aina ei, ei tuosta padasta, mutta jotain kyllä tuosta mantelipuun oksasta, jonka kukinta viittaa tuohon kyseiseen aikaan ja sen kukinta alkaa olla lähellä ... mutta nyt, tuo saattaisi siihen viitata, sillä muu siitä ei noussut sydämelle. 

Tässä tuosta padasta pyynnöstä, nopeasti  piirtämäni jonkinlainen kuva miten sen nyt muistan. Kuva taustaltaan oli hyvin tumma. Mietin noita pieniä aukkoja alareunassa, oliko ne ilma-aukkoja?

Eteeni siis ilmestyi kuin jonkinlainen pata, pyöreä muodoltaan. Sen alareunassa oli kuin jotain pieniä ikkunoita tai aukkoja ja keskellä niitä oli vähän isompi ikkuna tai aukko ja tuosta aukosta näin, että se oli jo täytetty puilla, hyvää vaaleaa pilkottua puuta. Sytytetty sitä ei vielä oltu, mutta muuten se oli valmiudessa ja valmiiksi täytetty. Mietin myös olisiko se voinut olla jokin risukeitin? Olemmeko lähellä tuota Jeremian näkyä? Vain tuo tarvittava kipinä puuttuu joka sytyttää nuo puut. Maailman pauhu alkaa olla sitä luokkaa. Kellä ymmärrys on niin tutkikoon, sillä muuta selitystä tuhon en tohdi antaa, kuin tuon profetian Jeremialta:

Jeremian kirja

Ennen Jerusalemin valloitusta

1. luku

Herra kutsuu Jeremian profeetaksi

1.
Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Hän oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja.2. Hänelle tuli Herran sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena.3. Herran sana tuli hänelle vielä Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, päivinä ja edelleen Juudan kuninkaan Sidkian, Joosian pojan, yhdennentoista hallitusvuoden loppuun asti. Sen vuoden viidennessä kuussa Jerusalemin asukkaat vietiin pakkosiirtolaisuuteen.4. Minulle tuli tämä Herran sana:5. "Jo ennen kuin minä muovasin sinut äidinkohdussa, minä tunsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit, minä pyhitin sinut ja asetin sinut kansojen profeetaksi."6. Mutta minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Enhän minä osaa puhua, sillä minä olen nuori!"7. Herra sanoi minulle: "Älä sano: 'Minä olen nuori', vaan mene, minne ikinä minä sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.8. Älä pelkää ihmisiä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra."9. Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti minun suutani ja sanoi minulle: "Minä panen sanani sinun suuhusi.10. Katso, minä olen tänä päivänä asettanut sinut kansojen ja valtakuntien yläpuolelle repimään ja hajottamaan, hävittämään ja tuhoamaan, rakentamaan ja istuttamaan."

Mantelipuu ja kiehuva pata

11. Minulle tuli tämä Herran sana: "Mitä sinä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Minä näen mantelipuun1 oksan."12. Herra sanoi minulle: "Sinä olet nähnyt oikein, sillä minä valvon2, että minun sanani toteutuu."13. Toisen kerran minulle tuli tämä Herran sana: "Mitä sinä näet?" Minä vastasin: "Näen kiehuvan padan; se näkyy pohjoisen suunnalla."14. Herra sanoi minulle: "Pohjoisesta purkautuu onnettomuus kaikkien maan asukkaiden päälle,15. sillä minä kutsun esiin kaikki pohjoisten valtakuntien heimot, sanoo Herra. Ne tulevat ja asettavat kukin valtaistuimensa Jerusalemin porttien eteen, kaikkien sen muurien ympärille ja kaikkien Juudan kaupunkien ympärille.16. Minä julistan Juudan asukkaille3 tuomioni kaiken heidän pahuutensa vuoksi, koska he ovat hylänneet minut, polttaneet uhreja muille jumalille ja palvoneet kättensä tekoja."

Herra lupaa olla Jeremian kanssa

17. "Mutta sinä, vyötä kupeesi, mene ja puhu heille kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä kauhistu heitä, etten minä kauhistuttaisi sinua heidän edessään.18. Minä teen sinusta tänä päivänä linnoitetun kaupungin, rautapatsaan ja vaskimuurin koko maata vastaan, Juudan kuninkaita ja sen ruhtinaita, sen pappeja ja maan kansaa vastaan.19. He sotivat sinua vastaan mutta eivät voita sinua, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra."
Amen 🙏
JEREMIA 1  -  I Set You Apart   https://youtu.be/WcdhVH9MeHk?si=oCrJ0uZxIyTha-M5

By 💍

Saa jakaa ...  ...

ON AIKA RUKOUKSEEN

 

Kiitos Jeesus läsnäolostasi. 

Tänä aamuna heti kun sain rukoukseni lopetettua, näin nopean kuvan käsistä, jotka oli ristitty rukoukseen. Asia joka niin monelta unohtuu, käydä Sinun eteesi rukoukseen. Kiitos Jeesus että saamme tulla tänäänkin Sinun läheisyyteesi, läsnäoloosi, Sinä odotat meitä että tulisimme eteesi, Sinun kanssasi, vuodattaen murheemme, mutta myös kiittäen ja tuoden  ilomme. Sinä haluat kuulla, meiltä itseltämme mikä mieltämme painaa ja mistä saamme iloita. Kaikkinaiset asiat Sinä tahdot meidät omasta suusta kuulla, sillä Sinä olet meidän todellinen ystävämme, Rakkaus, josta oikeasti tulee meille apu ja ilo, ei ole muuta tahoa. Sinä haluat mustasukkaisuuteen asti kuulla ääntämme, että uskallamme kaiken tuoda eteesi, ei ole mitään mitä emme voi Sinulle kertoa vaikka kaiken jo tiedätkin, haluat kuulla sen kitenkin meidän omalta suulta ja sydämeltä. Tätä Sinä tahdot nyt meiltä, että otamme rukoukset käyttöön joka päivä ja monasti päivässä. Rukous käy yhä tärkeämmäksi näinä päivinä ja tässä maailman ajassa. Rukous on myös TODELLA VOIMALLINEN ASE VIHOLLISTA VASTAAN.

Käykäämme Herran, Jeesuksen Kristuksen eteen. Hänen nimessään anokaa niin teille annetaan. Näin Sinä Jeesus itse olet meille omin sanoin luvannut ja tuohon meidän on hyvä uskoen nojautua.

Amen 🙏✝️

Veljeni viesti tähän aamuun: " Heräsin, niin kuulin laulua...  "ottakaa Kristus viimeiseksi taivaaksenne."

Mietin tuota, mutta mehän olemme jo taivaassa maanpäällä. On tärkeää tehdä valinta tässä ajassa, sillä muutoin ei taivasta ole.

Amen. Vastasin Hänelle että Rukous on yhteys tuohon taivaalliseen. Vaikka maailmassa katoaisi yhteys toisiimme, on meillä yhteys Jeesukseen Kristukseen, jossa on ainut oikea turvamme. Tämä oli Vahvistavaa meille molemmille. 

HYVÄ TEKSTI RUKOUKSESTA:

HELLITTÄMÄTÖN RUKOUS (Kohtaamispaikka)

Jumalan armoa ja rauhaa teille kaikille!

Luen teille Luukkaan evankeliumista, luvusta 13 (jakeet 1-13)

Kun Jeesus oli eräässä paikassa rukoilemassa, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan: ”Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiansa.”

Niin hän sanoi: ”Kun rukoilette, sanokaa:

Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Jeesus sanoi vielä:

”Jos jollakin teistä on ystävä ja menet hänen luoksensa keskellä yötä ja sanot hänelle:

’Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää, sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä’. 
     Toinen vastaa sisältä: ’Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle’.
     Minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan sen tähden, että on hänen ystävänsä, nousee hän sen tähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee. 

Niinpä minä sanon teille: Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 

Kuka teistä on sellainen isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa antaa kalan sijasta käärmeen, taikka joka pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? 

Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!”

.

OPETUSPUHE

Tähän kärkeen muutama ajatus rukouksesta, kenties tuttuna kertauksena teille.

Jumala tekee aloitteen. Hän lähestyy sinua ja herättää rukoilemaan ja kutsuu yhteyteen hänen kanssaan. Tärkeää on nostaa katseemme häneen, aivan kuten Isä meidän -rukouskin alkaa: Isä meidän, joka olet taivaassa.

Miten Jumala katsoo sinua? Hänen silmissään sinä olet ihmeellinen, arvokas, luomistyönsä kruunu. Jumala loi sinut osoittaakseen rakkautta ja hyvyyttä. Se toteutuu myös rukouksessa.

Siksi Jumalaa ei tarvitse lepyttää eikä suostutella rukouksessa. Hän on jo valmiiksi sinulle suosiollinen Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden. Kaikki on lahjaa, kaikki on valmistettua.

Saamme lähestyä Jumalaa Jeesuksen nimessä ja hänen ansionsa tähden. Siksi meidän kyvyillämme ja onnistumisilla ei ole merkitystä. Saamme tulla Jumalan kasvojen eteen sellaisina kuin olemme, Kristuksessa Jeesuksessa.

Kun rukoilemme, Pyhä Henki meissä auttaa ja johdattaa kaikessa. Saamme käyttää Jumalan sanaa, etenkin Psalmeja ja tuttua Isä meidän -rukousta.

Syvimmiltään tärkeintä ei ole sanat, vaan Jumalan läsnäolossa oleminen, salattu yhteys ja hiljentyminen. Kyllä sanojakin tarvitaan, mutta ei liikaa.

Martti Luther painotti lyhyen ja aidon rukouksen tärkeyttä. Monet rukoukset Raamatun sivuilla ovat lyhyitä, jopa huudahduksia.

Itse asiassa Raamatun ensimmäinen maininta rukouksesta käyttääkin sanaa ”huutaa”. Tuohon aikaan ruvettiin huutamaan avuksi Herran nimeä (1 Moos 4:26). Tässä tulee esille kolme seikkaa rukouksesta:

• kohde: Herran nimi
• sisältö: avun tarve, pyyntö
• tapa: huutaminen

Itse olen aina ollut allerginen huutamiselle, varsinkin hengellisissä tilaisuuksissa. Melkein aina tuntuu, että sellainen on vain oman voiman osoittamista. Etiopiassa, jossa olin lähetystyössä, oli uskovien parissa paljon huutamista. Sanoinkin, onko Jumalanne kuuro?

Mutta on myös aitoa, sydämestä ja sydämen hädästä nousevaa huutoa, rukousta. Elämässä on tilanteita, jolloin todella huudetaan Jumalan puoleen. Esimerkiksi vakavan sairauden keskellä, onnettomuuksissa ja sodassa. Herra armahda! Herra auta!

Luulen, että edessämme on aika, jolloin ihmisten ja kansamme pitää huutaa Jumalan puoleen. Mikään vähempi ei riitä. Jumala ei ole kuuro, mutta ihminen itse tarvitsee kokonaisvaltaista herätystä todellisuuteen.

Eräässä toisessakin Jeesuksen vertauksessa opetettiin rukouksesta. Siinä oli leskinainen ja kaupungin väärämielinen tuomari, joka ei piitannut ihmisistä eikä Jumalasta. Vain lahjukset merkitsivät ja suosiollinen päätös tuli sille, joka maksoi eniten. Mutta leskinainen oli jäänyt täysin yksin ja hän oli varaton. Hänellä ei ollut mitään, millä olisi päässyt tuomarin istuimen eteen täyteen tupatussa oikeussalissa ja varsinkaan, että olisi saanut myönteisen päätöksen.

Muuten välivinkki: Milloin tietää varmasti, että juristi valehtelee? Vastaus: Kun huulet liikkuvat. Minäkin olen taustaltani juristi… mutta nyt kuitenkin pappi…

Mitä nainen siis teki? Hän huusi täysillä päivät pitkät. Tiedämme, että jo lapsen huuto käy pian hermoille, saati sitten aikuisen. Tekstin alkukielen sanan mukaan naisen huuto aiheutti tuomarille päänsäryn ja siksi hän lopulta ratkaisi hänen asiansa, jotta pääsisi tästä eroon.

Mutta tämän päivän vertauksessa kyse ei ole itsekkäästä, pahasta tuomarista.

Vertauksessa oli tuttu naapuri. Ongelma oli siinä, että vertauksen päähenkilö sai keskellä yötä yllätysvieraan eikä hänellä ollut mitään tarjottavaa. Vieraanvaraisuus oli ehdoton kunnia-asia. Jos ei tarjonnut mitään, se oli syvästi häpeällistä ja olisi muistettu vielä vuosien päästä. Lisäksi kaupat ja torikin olivat kiinni.

Hätä oli siis aito ja merkittävä, ihan arkinenkin. Naapuri oli nukuksissa eikä olisi millään jaksanut nousta. Ainoa ratkaisu oli hellittämätön pyytäminen ja kolkuttaminen. Kun ryske oli jatkunut riittävän kauan, uni oli jo rapissut silmistä. Jotta saisi edes loppuyön nukkua, oli siis noustava ja annettava leipää.

Jos siis paha tuomari ja väsynyt naapuri lopulta auttoivat, eikö siis elävä Jumala, joka on luonut meidät rakkauttaan varten ja joka haluaa pitää meistä huolen?

Jumala-suhteessa ja rukouksessa olennaisesti onkin kysymys luottamuksesta. Luotammeko Jumalaan elämämme kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa? Vai vääristävätkö ikävät tilanteet, kokemukset ja aikamme pimeys käsityksemme Jumalastakin.

Mitä pitäisi tehdä, että Jumala vastaisi meille? Käynkö tekemässä jonkin suorituksen ja sitten yritän uudelleen?

Miksi Jumala ei vastaa aina heti – kuuluvasti ja ymmärrettävästi? Ensinnäkin Jumala haluaisi pitää meitä tuokion lähellään ja pysäyttää meitä. Tärkeintä ei olekaan se, mitä pyydämme, vaan Jumalan kasvojen edessä oleminen.

Ja siinä saamme puhua Jumalalle aidosti ja koko sydämestämme. Hän kyllä kuuntelee. Mutta tärkeää rukouksessa on lähellä oleminen. Siinä hetkessä on taivaallinen Isä ja hänen lapsensa, sinä ja minä.

Rukous on sydämen puhetta Jumalalle. Mutta siinä me emme taivuta Jumalaa meidän tahtoomme, vaan hiljalleen Jumala taivuttaa meidät hänen tahtoonsa. Ja sen myötä ajatuksemme monista asioista ja Jumalastakin voivat muuttua.

Kun olemme Sanan ääressä, silloin kuulemme selvästi ja varmasti Jumalan äänen ja silloin opimme tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan. Elämän syvin tarkoitus onkin Jumalan, meidän Luojamme tunteminen. Sen myötä kaikki muu asettuu paikoilleen ja oikeaan mittasuhteeseen.

Ensin Jumala-suhteemme rakentuminen (kuten Isä meidän kolme ensimmäistä pyyntöä osoittavat) ja sitten oman elämämme tarpeet ja ihmissuhteemme (neljä seuraavaa pyyntöä).

Kyse on elämänmittaisesta matkasta ja silloin rukouksenkin tulee olla elämänmittaista. Joskus saamme pikavastauksia, mutta useimmiten saamme odottaa, jotta kasvamme uskossamme ja koska kullakin asialla on oma tarkka aikansa. Siksi rukouksemme tulee olla sinnikästä ja hellittämätöntä.

Ja syvimmiltään kyse on luottamuksesta. Onko Jumala paha, joka antaakin sinulle käärmeen tai skorpionin? Vai hyvä, joka antaa meille juuri sitä, mitä me oikeasti tarvitsemme ja vieläpä oikeassa mittasuhteessa ja oikeaan aikaan.

Saattaapa olla niinkin, että me itse pyydämme meille vahingollisia asioita ja siksikin on tärkeää, että hyvä Jumala ei anna meille kaikkea sitä mitä me haluaisimme.

Jumala katsoo asioita aina syvemmin ja laajemmin, meidän oman kasvumme, toisten ihmisten parhaan ja varsinkin ikuisuuden näkökulmasta.

Jumala kutsuu meitä yhteyteensä ja hellittämättömään rukoukseen:

Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. 

Jumala antaa meille riittävästi ravintoa ja ajallista huolenpitoa. Mutta ennen kaikkea hän antaa itsensä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, ristinpuulla, kaiken kärsien ja sovittaen. Hän antaa meille itsensä Pyhässä Hengessä, elämäksi ja ikuiseksi autuudeksi.

Mitä enempää voisimme pyytää ja saada rakastavalta Luojaltamme?

Siksi koko elämämme ja Isä meidän -rukous päättyy kiitokseen ja ylistykseen: Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, iankaikkisesti!

Mitäpä muuta tähän voisi sanoa kuin: Aamen! Totisesti on näin!

.

ISÄ MEIDÄN  https://youtu.be/BPnXK6TQMZs?si=UgUEVXplD8ETzNiy

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

By 💍

Saa jakaa  ...  .... ....