"KIITOS HERRA!"

 "KIITOS HERRA!"

21.10.2012. aamunäky sunnuntai aamuna; näin hirsitalon huoneen joka oli ruokailutila. Toisessa päässä jossa oli ruokapöytä, huonekorkeus kohosi ja huomasin että pöydän yllä jossa aterioitiin ei ollut kattoa. Kattona oli avoin taivas. Mietin sängyllä oliko se näky ja kun nousin ymmärsin aivan heti että se oli näky ja ajatukset selityksineen alkoi pulputa. 

Ymmärsin että kun luemme Jumalan sanaa on se meidän henkinen ravintomme ja kun sitä syömme muuttuu ympärillämme oleva tila avoimeksi taivaaseen saakka. Herra sanoo:

- "Taivaan valtakunta on lähellä tai tässä…”

Ymmärsin samalla myös sen kun Jeesus sanoi että kun kolkutamme, hän tulee ja aterioitsee kanssamme, siinä samassa tilassa. Hengen ruokaa syödessämme hän todella on kanssamme ja voimme pyytää Pyhää Henkeä tulemaan ja antamaan ymmärrystä lukiessamme sanaa että se aukeaisi oikein meille. Sama pätee myös rukous tilanteessa. Olemme Herran läsnäolossa.

30.10. aamunäkyjä; näin kaivon jonka pohjalla oli vettä, sitten näin numerosarjan, mutta en kerinnyt tajuamaan siitä kuin lopun …./46. Tämä oli kirjoitettu valkoisin kirjaimin kuin tv ruudun tekstitys teksti.

1.11. sain näyn; mies ja nainen juoksivat iloisesti käsi kädessä kuin elokuvan loppukohtauksessa katua pitkin, kohti edessä

olevaa isoa kartanomaista taloa. Kuvan ylle ilmestyi sykkivän sydämen ääriviivat. Kuulin jonkun sanovan ääneen lauseen josta

kerkisin tajuta vain lopun… - ”…Jumala kantaa” Aamen. Laitoin veljelleni näyn tekstiviestillä sillä tunsin että tämä oli hänelle ja nais ystävälleen.

Sain myös Raamatusta sopivan kohdan tähän.

8. “ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on “Pyhä tie” sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.

9. ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tarvita: lunastetut sitä kulkevat.

10. Niin Herran vapahdetut palaavat ja tulevat siioniin riemuiten. päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

Jesaja 35:8-10.

3.11.2012. aamunäky; näin miehen juoksevan kadulla. Hänellä oli lippalakki päässä ja ase olalla, mutta hän ei näyttänyt sotilaalle ennemmin metsästäjälle. Hän juoksi pää painuksissa ja kun kuva loppui jokin siirsi sormellaan kuin filmiä seuraavaan kuvaan ja mies juoksi edelleen. Kuvan oikeassa reunassa, koko sen kuvan täydeltä, miehen takaa ilmestyi jokin tumma valtava möykky, en tiennyt mitä se oli, jotain pelottavaa. Mieheni oli metsällä ja vahingossa soitti minun kännykkääni ja se katkesi samalla kun vastasin. Ajattelin näyn seurauksena että mitähän siellä on sattunut? Maltoin kuitenkin mieleni enkä soittanut takaisin. Iltapäivällä kun mies tuli kotiin, kertoi hän että se oli vahinko soitto. Kerroin näystäni ja tämä vastasi tuttuun tyyliin:

- “Minähän olen sanonut ettei tollasia tarvitse katsella, vaihda kanavaa!”

Ihmettelin että mitähän se näky tarkoitti ja samalla se siinä ääneen miettiessä avautui ja huomaamattani selitin miehelleni näyn:

- “… mutta jos se mies, ehkä metsästäjä juoksi pakoon tuota

mustaa möykkyä, mikä se sitten olikaan? Ehkä se möykky oli tämän miehen oma, häntä kiusaava asia jota hän ei halunnut

tunnustaa itselleen vaan juoksi sitä henkisesti karkuun… niin, siinähän se tuli, näyn selityskin.”

Mieheni vastasi:

- “Tarkoitatko, että minulla on jokin asia jota juoksen karkuun…?”

Vastasin:

- “Enhän minä tiedä kuka tuo mies on? En minä tiedä onko sinulla mielessä sellaisia asioita?”

Ajattelin itsekseni hiljaa että itse sen sanoit, josko mieheni taistelee näitä hengellisiä asioita vastaan eikä halua tunnustaa että ne vetää puoleensa ja takana tuleva möykky vain kasvaa. 

Se on turhaa kilpajuoksua ihmiseltä, sillä se möykky kyllä saavuttaa ja rimpuilu voi satuttaa, se on se nöyryytys kun kohtaa lopulta syvän uskon. Ja kun on antanut lopulta periksi, huomaa että on turhaan kuluttanut aikaa siihen mielessä liikkuvien asioiden väistämiseen ja karkuun juoksuun. Tällaiset ihmiset ovat kertoneet että kunpa he olisivat ennemmin ymmärtänet kuinka ihanaa on elää uskossa. Tämä on aivan toinen maailma kun se missä uskottomat elävät. Me emme elä enää itse vaan Jeesus meissä.

11.11. aamunäky; naula pystyssä ja kohta jokin näkymätön löi sen alas alustaansa. Naula oli aika lyhyt mutta sen kanta oli leveä. Kerroin miehelleni tästä näystä ja hän ajatteli että jonkun elämän tie päättyy. Ajattelin ensin itsekin niin, mutta sitten ymmärsin että se voi tarkoittaa myös sitä että jokin tavoite on saavutettu. 

Veljeni olikin ilmoittanut että hän ja hänen nais ystävänsä olivat päättäneet puolen vuoden seurustelun jälkeen että heidät vihitään 17.11. Heidän seurustelunsa alkoi 17.5. Seurustelu oli lyhyt mutta uskovina he olivat vahvoja josta naulan koko näyssä kertoi. Ensimmäinen naula lyötiin pystyyn 14.12.2011. josta veljeni eheytyminen alkoi. Jumala on näyillään todistanut kirkkautensa ja todellisuutensa… Hän todella kantaa.

15.11. aamunäkyjä; näin miehen tummassa puvussaan ja mikki

kädessä. Hän katsoi ylös ja uskon että hän ylisti. Sitten näin euron kolikoita muutaman ja ne oli sydämen muotoisia. Sitten

ilmeisesti lentoemäntä ohjasi ihmisiä ja näyn katsojaa hyvin kohteliaasti, kumartaen ja kädellään viittoen rapuille jotka olivat avoimen oven edessä.

17.11. Veljeni vihittiin uuteen ihanaan vaimoonsa joka on myös uskova. Olin onnellinen. Jumala oli vahvasti tämän toteen näyttänyt. Naula näyt ja näky jossa mies ja nainen juoksivat katua pitkin onnellisina kohti kartanoa ja sydän sykki kuvassa ääriviivoina ja ääni sanoi … Jumala kantaa… ne olivat todistusta heidän yhteen menostaan ja heille uuden alkamisesta.

 Illalla kun kävin nukkumaan sain pitkästä aikaa iltanäyn. Jeesus ilmestyi pilven sisästä valkoisessa vaatteessaan ja hyppäsi alas ilmaan vaate hulmuten…

18.11. illalla kävin kirkossa jossa oli Sana soi tapahtuma. Ihmiset istuivat jäykkinä ja kuuntelivat puheita.

 Ilkka Rytilahti todisti uskoaan ja minun olisi mieli tehnyt aina välillä huutaa Aamenta! Mutta minun täytyi vain malttaa ja leikkiä samanlaista patsasta kuin muut ympärilläni edustivat. Olin oppinut sisar seurakunnissa vieraillessani siihen ihanaan elävään ylistykseen ja mukana oloon. Oli vaikeaa vain olla hiljaa penkissä. Lopuksi sai jäädä puhumaan tai rukoiltavaksi eteen. 

Suurin osa ihmisistä kuitenkin häipyi kirkon ovesta ulos ja vain muutama meistä jäi eteen. Odotin vuoroani ja lopulta Anne Pohtamo-Hietanen tuli kysymään halusinko puhua jostain? Kerroin että halusin rukousta. Kerroin hieman itsestäni ja elämästäni Jumalan kanssa. Pyysin Annea rukoilemaan että Jumala näyttäisi eläväksi tien jota minun tulisi kulkea jos hänellä on vielä jotain varalleni. Pyysin myös puolisolleni uskoa. 

Anne kohotti kätensä oikean olkapääni ylle ja alkoi rukoilemaan ja siunaamaan. Tunsin ihanan lämmön leviävän olkapäälleni ja se kohosi ylemmäs poskelleni ja ohimolle. Kun rukous loppui kerroin tästä lämmöstä ja että meidät oli varmasti kuultu. Anne sanoi iloisena:

- “Sinun poskesi on aivan punainen, vasen poski ei ole mutta oikea on…”

Poskeani todella kuumotti. Kiitimme Jumalaa iloisina. Anne sanoi:

- “ Jumala käyttää sinua vahvasti ja olet saanut valtavan profetoimisen armolahjan.”

Lopuksi Anne pyysi vielä että saako halata minua ja totta kai halusin. Iloitsimme ja Anne vilkutti pois lähtiessään, hän on todella lämminsydäminen ihminen.

 Illalla kotona kun kävin nukkumaan sain näkyjä; näin ristin jonka yläosassa oli ympyrän muotoinen kehä kuin koristeena. Iankaikkisuus? Sitten näin miehen jolla oli kruunu päässä. Hän tuli ja otti käsiinsä toisen ristin ja sillä ristillä oli Jeesus. Hän alkoi laskea sitä johonkin alas… Kysyin kuka hän on? Jumala? Minulle näytettiin pelikorttia jossa oli Kuninkaan Kuva.

- “SIIS KUNINGASTEN KUNINGAS!”

Sitten näytettiin kuninkaallinen kruunu joka oli tarkoitettu naiselle…

- “ SIIS MORSIUS SEURAKUNNALLE!”

19.11. illalla sain näyn Jeesuksesta ristillä ja tämä risti laskettiin/upotettiin veteen… Uskonkaste? Olin saanut vahvoja taivaallisia näkyjä. Aamulla ymmärsin iltanäkyni 20.11-2010. minut kastettiin uskonkasteella ja nyt oli uuden elämäni 2vuotis syntymäpäivä!

- “KIITOS HERRA!”

Ymmärrän kyllä että tämä on tarkoitettu myös muille. On aika ihmisten valita Kuninkaansa.

20.11. iltanäyt jatkuvat ja edelleen Raamatullisina; näin valkoisen lampaan juoksevan kuvan oikeaan reunaan ja joku ohjasi niitä sinne lempeästi, näin vain kädet. Vuohikin yritti juosta lampaan perässä mutta se heitettiin vasemmalle ja sen pää katkaistiin. Tästä tulee mieleen Matt.25.

30.11. Aamunäky; silmälasit pöydällä. Siitä tuli mieleen profetia jonka koin saavani eräästä Johanna Tunturipuron ohjelmasta. Hän sanoi:

- “Tämä kuulostaa ehkä nyt hieman oudolta, kun aloin ylistämään näin näyn että joku teistä katsojista näplää

silmälaseja ja laittaa ne sitten pöydälle minun alkaessa ylistämään… Sinut tullaan nostamaan ylemmäs ja Herra vie

sinut vuorelleen kuin Eliaan ja puhuu sinulle kahdestaan ja sinulle tulee sen jälkeen ihanat ajat.”

Liittyykö näkyni tähän vai onko se jotain muuta joka liittyy ehkä hengelliseen näkökykyyn?

2.12.2012. aamunäky; leipälautanen jonka jälkeen näin ristin jonka keskusta oli salmiakki neliön muotoinen tyhjä aukko, kulmat ylös, alas ja sivuille. Mitä tämä kuvio symboloi? Olen nähnyt sen ennenkin… 

Aamupäivällä huomasin että olin saanut tekstiviestin ystävältäni edellisenä iltana. Olin varmaan ollut silloin saunassa ja se jäi huomaamatta. 

Hän pyysi minua Adventtikirkkoon ja joulupuurolle, joululaulujen kera, jossa hänen tyttärensä lauloi. Harmittelin etten taida päästä. 

Mieheni tuli ulkoa aamu kävelyiltään ja kerroin hänelle kutsusta ja hänkin harmitteli että ei enää kerkiä kun ei huomattu ajoissa. Hän meni takaisin ulos ja tuli pian takaisin:

- “Mutta voinhan minä viedä sinut…”

Ja niin lähdimme ja se oli onnistunut aamupäivä ja kirkossa oli ehtoollinen, siinä aamuisen näyn selitys.

- KIITOS HERRA!”

6.12. Itsenäisyyspäivän aamu. Suomi 95v. Sain näyn pyöreästä kyntteliköstä johon sytytettiin kynttilöitä. Sitten näin vielä pienen likaisen ikkunan josta hapsottivat eristeenä olevat muovit, mitä lie tarkoittaa?

 Yöllä en saanut oikein unta ja näin kumman näyn. Kolme kuvaa miehestäni jolla oli joka kuvassa eripituinen parta ja silmälasit silmillään ja yllään puku ja hän istui opettajan pöydän takana…. 

En vielä koskaan ole näyissäni tunnistanut ihmisiä joita niissä on… ne ovat olleet symbolisesti miehiä tai naisia tai lapsia… nyt tunnistin kuvista mieheni ja ilmeisesti opetus tehtävissä ja ilmeisesti aikaa kuluu koska parta oli aika pitkä keskimmäisessä kuvassa. Miehelläni on oikeastikin parta.

7.12. yrittäessäni nukkua illalla näin näyn; Olisiko ollut Jeesus, hän seisoi valkoisessa puvussaan kädet levällään sivuilla ja

sitten alkoi valo virtaamaan hänen yläpuoleltaan ja hän kohotti kätensä ylös ja valo virtasi hänen ylitseen, muodostaen kolmion

hänen ylleen… Hän kylpi valokasteessa.

8.12. aamulla herätessäni sain näyn punaisesta vedestä ja käsi tuli veden yläpuolelle ja huuhteli sormiaan vedessä…

11.12. aamunäkyjä; näin kauniin, pitkän helminauhan jossa oli isoja valkoisia helmiä. Joku laittoi sen esille mallinuken kaulaan. Sitten näin varaston jossa oli n. kymmenisen muovitynnyriä… en tiedä mitä niissä oli. Sitten vielä näytettiin jonkun kaulaa… oliko helminauha tarkoitettu hänelle? Kuvassa näkyi myös hieman vaatetta joka oli hänellä yllä, sen yläosan miehustaa joka oli valkoisesta kauniista kuvio kankaasta tehty… morsiamen koristelua? 

Joku on joskus hienosti oivaltanut; Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme= ARMO

13.12. aamunäky; näin valkoiset hampaat ja ne oli kuin ihmisen mutta leukaluu jossa ne oli kiinni, oli hyvin pitkänomainen, ei ihmisen…

22.12. Sain ihanan, jouluisen aamunäyn; näin käden joka oli punaisessa joulukimalteessa ja vieressä oli valkoista vettä, kuin kalkkivettä. Käsi upottautui veteen. Sitten kuvaa näytettiin vedenpinnan alta ja sieltä nähtynä vesi olikin kirkkaan puhdasta ja käsi oli myös puhdas ja yhdessä sormessa oli sormus…

 Punainen ja valkoinen ovat hyvin profetaaliset värit, mutta näky voi kertoa meidän pinnallisuudesta joulun aikaan, kimalteineen ja koristeineen. Onneksi pinnan alla voimme kuitenkin olla puhtaita morsiamia ja ainakin voimme puhdistautua.

28.12. yöllä näin unen (?) joka oli ihmeellinen kokemus. Näin tekstejä, en tiedä oliko ne rukouksia vai mitä? Sitten koin että nousin sängyllä ilmaan ja palauduin heti takaisin. Yritin kohottaa käsiäni ja omin voimin kohota uudelleen, mutta en onnistunut. Sitten tunsin kun oikeaa jalkaani kohotettiin ilmaan ja sitten kohotettiin käsiäni. Yritin katsoa käsiä jotka pitivät minusta kiinni ja näinkin mutta hiukan epäselvästi. Aivan kuin heidän käsissään olisi ollut vain neljä sormea? Enkeleitä?

 Sitten huomasin vierelläni, oikealla puolella makaavan, pitkän hahmon

ja tämän pää oli taipuneena minun tyynyni takana. Tämän asento oli suojeleva. Huomasin myös hänellä parran eli hän oli miespuolinen. Parta ja vaatetyyli oli “antiikin kreikkalainen” Kysyin:

- “Kuka sinä olet?”

Mutta hän ei vastannut minulle. Kokemus oli hyvin toden tuntuinen mutta ei kuitenkaan pelottava. Seuraavana päivänä oloni oli hämmentynyt, oliko se totta ja mitä minulle tehtiin? Saattoihan se olla untakin, mutta se tuntui todelta ja se oli koskettavaa ja kaikki tapahtui sängyssäni ja myös “unessa” huone oli pimeä niin kuin yöllä on.

30.12. aamunäkyjä; piikikäs kaktuksen oksa jonka jälkeen näin punaisen tiiliseinän ja sitten kuin ohjelman lopputekstit, en pystynyt niitä kuitenkaan lukemaan vaikka yritin…

31.12.2012. aamunäky; näin naisen juoksevan ilmassa paikallaan, se oli kuin esitys, että näinkin on mahdollista tehdä. Raamatussa kerrotaan ihmeistä joissa siirryttiin paikasta toiseen ilmateitse, yliluonnollisesti. Ja jotkut kertoo että tenäpäivänäkin tätä tapahtuu…

 Illalla kun menin yksin uudenvuoden saunaan ja istuin löylyn puolella, rukoilin eri asioiden puolesta ja että Suomi saisi herätyksen. Minulle tuli hyvin voimallinen olo. 

Sain näyn jossa tuli valtava aalto, sitten se vaimeni valkoiseksi vaahdoksi. Ihmiset rukoilivat polvillaan valittaen ja sitten tuli uusi valtava aalto… sen jälkeen näin kaivon joka täyttyi vedestä valtavalla voimalla, pyörteen lailla ja vesi tuli yli reunojen… 

Minut täytti Pyhä Henki ja oli poistuttava saunasta sillä tuntui että lähtee aivan taju… Se oli voimallinen näky, kuvastiko se herätyksen tulemista?

Rukous

(kielillä puhuminen)

Isä, - Jeesuksen nimessä pyydän sinua täyttämään minut Pyhällä Hengellä päälaeltani aina varpaisiin saakka. Tahdon puhua yliluonnollisella kielellä. Haluan Profetoida. Haluan kaiken, minkä puolesta kuolit.

Isä, täytä minut tällä hetkellä Jeesuksen, Yeshuan nimessä, Aamen.

Rukous

Herra, sinun luoksesi minä tulen, juuri tällaisena kuin olen, en sellaisena kuin tahtoisin olla.

Sinä tunnet minut paremmin kuin minä itse.

Sinun edessäsi en voi teeskennellä eikä minun tarvitsekaan.

Sinun rakkautesi ei koske joitakin ominaisuuksia vaan se koskee minua kokonaisena, ainutlaatuisena ihmisenä.

Saan levätä turvallisesti rakkaudessasi.

Saan kypsyä siinä aidoksi ihmiseksi.

( Vivamon kappelin alttarilla oleva rukous)

Elämme hyvin kallisarvoista aikaa, aikaa ei ole tuhlattavana. Meidän pitää valmistautua nyt. Joku on voinut ehkä ajatella että jos mietiskelee sitten eläkkeellä näitä, mutta onko meillä silloin enää aikaa?

 Jeesus sanoi että kun aika on, hän tulee kuin varas yöllä, yhtä yllättäin. Nyt on tullut hetki miettiä oikeasti mihin leiriin haluamme kuulua, Jumalalle vai sille vihtikselle? Ja tehdä sitten asioita sen mukaisesti. Olen surullinen niiden puolesta jotka eivät usko. 

Usein kyyneleet kirpoavat silmiini kun ajattelen heitä… Jeesus sisälläni itkee. He ovat kuitenkin minun siskojani ja veljiäni. Me olemme taivaan Isän lapsia, siis sisaruksia. Jeesus on vanhin veljemme, kuinka ihanaa! Olemme siis hyvin ainutlaatuisia ja Jumala haluaa päästä antamaan rakkauttaan kaikille lapsilleen mutta meidän lasten tulee ensin löytää Isän tykö. Hän on helposti löydettävissä jos sitä oikeasti haluamme. Anna hänen koskettaa sydäntäsi ja ottaa hänet sinne asumaan. 

Meidän tulee karistaa ylpeytemme, sillä se on synti. Ylpeässä sydämessä hän ei voi asustaa. Isän luo mennään nöyrällä luonteella. Rahaa siihen et tarvitse. Toivon että olen voinut antaa näillä omilla kokemuksillani sinulle arvokasta tietoa ja samalla saanut sinut uteliaaksi ja herättänyt tahtosi alkaa etsimään Jumalaa.

 Ala lukea vaikka Uutta Testamenttia. Ota Raamattu lempikirjaksesi ja ahmi Jumalan sanaa, sitä ei voi ylen syödä. Ota itsellesi aikaa ja rukoile ja ole vain Herran läsnäolossa. 

Ylistysmusiikki ja laulut avaavat ilmatilaa pahoilta hengiltä taivaisiin ja todistan sen vähentävän masennusta. Se on se salaperäinen Daavidin avain. Etsi itsellesi sopiva seurakunta jonka tunnet kodiksesi, sieltä saa hyvää sisarellista tukea. Tv7 antaa myös hyviä ohjelmia jotka opastavat Jumalan tuntemisessa. 

Itse asun maalla, metsän keskellä joten minun on vaikea päästä seurakunnan piiriin. Hengen nälässäni katselen näitä ohjelmia netistä ja kuuntelen myös ylistysmusiikkia sieltä. Lepään Herran läsnäolossa ja luen Raamattua. Kasvu ei lopu koskaan.

Jumala yllättää uudestaan ja uudestaan teoillaan. Näen kuinka minua koulutetaan tuolta ylhäältä ja aina kun saan sisäistettyä jonkun asian, huomaan kohta että on jo tulossa uutta.

Tämä vaatii avoimuutta. Tämä on tosi elävää! Tätä haluan sinullekin, kaikista parasta, Jumalan lapsena oloa. Anna se mahdollisuus itsellesi. En halua että kuulut niihin vuohiin joista Jeesus puhuu Matt.25:sää. Niiden osa tulee olemaan kurja kadotus. 

Haluan todistaa ja kirkastaa Herran nimeä kirjoituksillani, nostamatta itseäni jalustalle. Kuka tietää, rakas ystäväni, kun otat onkeesi näistä minun, siis keskenkasvuisen kirjoituksista, löydämme yhteisen tien taivaan kotiin. Odotan sitä tapaamista. Rakas siskoni ja veljeni, Herra siunatkoon sinua hänen tielleen. Tämä opus tuli päätökseen ja vain Herra tietää antaako hän vielä uutta kirjoitettavaa…

Kiitos!

“Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa,

että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä

näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa,

mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksenkin elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.”

2.Kor.4:7-11

("kirjani 3:s osa loppui tähän)

JUMALALLE KIITOS!

 

JUMALALLE KIITOS!

Ellei saatana voi varastaa iloasi, ei se voi viedä mitään omaasi. Annetaan ilon nousta korkeuksiin, ylistetään Jumalaa! Kiitollisuus Jumalaa kohtaan avaa taivaan.

- Mitä meillä olisi jos meillä ei olisi toivoa ja rohkeutta mennä eteenpäin?

Jeesus on kallio jalkojamme alla joka antaa meille pelastus varman elämän. Rakkaus iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Meidän pitää kuunnella enemmän Jumalan sanaa kuin sitä mitä ihmiset sanovat. Meillä pitää olla Jumalan pelko eikä ihmisen pelko. Valitettavasti tämän päivän Seurakunnassakin on unohdettu Jumalan sana ja sen totuus, aina ja iankaikkisesti. Jumalan sana on erehtymätön Pyhä Sana. Ihmispelko on noussut suuremmaksi. Mitä ihmiset sanovat, ajattelevat ja toimivat? Tämä on todella väärä suunta. Sen enempää sormella osoittamalla tai nimeämällä ketään. Media kertoo sen puolestani. Itken taas ihmisten puolesta kuinka kadoksissa he ovatkaan. Saatana on eksyttänyt ihmiset ja ihminen itse ei tunnista tätä tilaansa. Uskova kun yrittää varoittaa ja auttaa, saa hän mielettömät syytökset ja haukut päälleen, vaikka perimmäinen ajatus olisi ollutkin hyvä. Saatamme kertoa todistuksia omista kokemistamme ihmeistä joita olemme Jumalalta saaneet, mutta sekin heittää uskomattomilta heti herjaa päällemme. Valitettavasti se herja koituu aikanaan sen herjaajan omaan nilkkaan, vaikkei sitä nyt uskokaan.

- Entä jos me uskovat olemme kuitenkin oikeassa?

Minä tiedän että olemme oikeassa, olen uskossani luja.

Olemme ainakin yrittäneet, mutta jokaisella meillä on Jumalan edessä oma tahto. Saatana taas siitä tahdosta ei piittaa, vaan ottaa orjakseen kysymättä jos Jumala ei meille kelpaa. Valitettavasti tämä on henkimaailmaa ja emme näe sitä, jotta voisimme uskoa. Me emme saa muuttaa Jumalan sanaa mieleiseksemme, siitä seuraa aivan varmasti rangaistus. Jumalan sana on ja pysyy. Kun emme kelpuuta Jumalaa ja huudamme ääneen Jumalan sanaa pilkaten, Jumala antaa meidät sen käsiin

jota palvomme ja rangaistus tulee sen kautta, … eli se iän ikävä vihtis…

- Kumman tietä sinä haluat seurata?

Historiamme on ollut erehtymistä ja oppimamme ymmärtämistä.

- Olemmeko kuitenkaan oppineet mitään?

Emme ainakaan ole oppineet tuntemaan Jumalaamme. Nykypäivää kun kuuntelee ja katselee, huomaa että ihmiset ovat eksyneet kauas Jumalasta, tuskin enää Häntä edes tuntevat. Kauhistuttava toteamus, mutta tosi, valitettavasti… Uskovat ja eri uskontokunnat ja muutkin ihmiset ovat alkaneet puhua maailmanlopusta. Vanhat ennusteet ja profetiat ovat kertoneet että se tapahtuu 2012. Jotkut tietävät jopa päivämääränkin, että se olisi 21.12.2012.

Maya intiaanitkin ennustivat näin ja siihen heidän kalenterinsa päättyykin. Samaa on ennustanut Nostradamus, Leonardo da Vinci, Newton ja monet muut. Samoista ennusteista ja ilmiöistä voi lukea myös Raamatun ilmestyskirjasta. Raamatussa, Jesaja puhuu luvussa 59 tätä meidän aikaamme kuvaavaa tekstiä ja Matteuksen evankeliumin 24 luvussa Jeesus kertoo opetuslapsille lopunajan merkeistä, ne sopivat hyvin tähän meidän aikaamme.

Monia varmasti pelottaa tällaiset asiat, mutta ei meidän tarvitse pelätä jos annamme itsemme Jeesukselle. Jeesus on meidän turvamme, mutta voi heitä jotka eivät halua tuntea Herraa. Minua ei enää pelota, olen käynyt sen koulun ja kasvu vaiheen. Olen saanut Jumalalta koulutusta kädestä pitäen. Ei ole mitään pelättävää kun tietää että voi nojautua täysillä Jumalan turvaisaan syliin. Jeesuksen veri on se suuri voima joka tämän sai aikaiseksi. Hän vuodatti verensä meidän vuoksemme. Se veri rakensi tien meille ihmisille Jumalan yhteyteen, mutta sitä yhteyttä ei ole ilman uskoa Jeesukseen.

Huhtikuun alussa 2011, näin unen että päälleni kaadettiin paljon purppuranpunaista verta, en nähnyt unessa muuta kuin veren joka kaadettiin päälleni. Uskon että se oli Kristuksen verellä puhdistus. Jeesus elää minussa. Olen Hänen saviastiansa jossa Hän saa asustaa. Tänä vuonna, 2011, Helmikuussa, 11.2. isäni kuoli.

Herra on antanut meille elämän,

Hänen kädessään on myös lähtömme hetki.

Veljeni kertoi että näki Isäni kuolin aikaan unen enkeleistä jotka valmistelivat jotain taivaskotiin lähtöön. Uni loppui siihen kun yöllä soitin veljelleni että isä on poissa. Hautajaispäivää vastaisena yönä veljeni näki taas unen. Hän oli jollain taivas portilla. Valkopukuinen mies seisoi ovella katsellen veljeäni. Aikansa katseltuaan, sulki hän suuret ovet. Sanoin veljelleni, että isä oli vastaanotettu kotiin.

Olin pari kuukautta kuin erämaassa. Tuli mieleen uni anopistani joka tuli kertomaan Tammikuulla että menee pariksi kuukaudeksi erämaahan. Nyt ajattelen että se oli myös viesti minulle tästä erämaa vaiheestani. Nyt alan taas hiljalleen elää.

Haluaisin enemmän yhteyttä Jeesukseen. On vielä aika hiljaista, mutta silloin tällöin kuitenkin jotain tapahtuu, niin kuin tuo verikaste, puhdistus. Eräänä Huhtikuun iltana kun kävin nukkumaan, mieheni katseli vielä telkkaria ja keittiöstä tuli valoa pimeään makuuhuoneeseemme. En ollut vielä nukahtanut kun huomasin vierelläni kuinka huone alkoi muuttua valoisammaksi, kultaisen valoisaksi.

Ensin ajattelin että se tulee vain keittiöstä, mutta sen voimakkuus lisääntyi hetki hetkeltä, niin että silmiäni häikäisi. Kiitin Jeesusta iloiten ja sitten samassa nukahdin.

Toukokuulla näin unen jossa seisoin jossain taivas salissa. Salissa olevalla korokkeella seisoi kaunis, ylväs nainen. Hänet esiteltiin minulle:

- “Taivas Äiti,…”

Hän katsoi minuun ja sanoi:

- “Sinä olet minun, se veri jolla sinut pestiin, on minun vereni.”

Vastasin hänelle todella epäuskoisena ja kiihtyneenä:

- “MI-TÄ!!!”

Ajatuksissani tiesin, että minun Herrani on vain Jeesus ja Hänen verensä on minut puhdistanut. Annoin kysymyksestäni loistaa että en uskonut tähän sanomaan, Taivas Äitiin. Muuta en sitten unesta muistakaan. Olen kyllä miettinyt oliko sillä unella mitään merkitystä, mutta uskoani Jeesukseen ei näin muuteta.

Minä olen Jeesuksen oma ja piste. Ehkä jotkin toiset voimat näin kokeilivat uskoani.

Olen lukenut että Taivas Äiti, Taivas Jumalatar tai Kuningatarkin olisi olemassa, mutta entä sitten? En tiedä mihin kastiin hän kuuluu. Ainut mikä minun täytyy tietää ja uskoa, on, että on vain yksi Jumala ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus. Se on minun totuuteni.

- Jumala on luonut kaiken, että se olisi…”

Niinpä, itken ihmisen puolesta, hänen joka on eksynyt, hänen joka palvoo vain kaikkea maallista, eikä usko Jumalan olemassaoloon. Ihminen kuvittelee että on paljon aikaa, eikä pysähdy kiittämään siitä hyvästä mitä on saanut osakseen, ennen kuin on myöhäistä, kun ajan raja tulee vastaan. Pidämme kaikkea niin itsestään selvänä. Psalmi 91, on sanottu että se on Raamatun voimakkain teksti. Se on voimakas rukous jolla saa kodilleen suojan.

91 PSALMI.

Korkeimman suojelus.

Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy.

2. se sanoo: Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.

3. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.

4. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla.

5. Et pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta.

6. et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.

7. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.

8. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka

jumalattomille kostetaan -

9.Sillä: Sinä, Herra, olet minun turvani. -

Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.

10. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.

11. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.

12. he kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.

13. sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -

14. Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.

15. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä ole hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.

16. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen.

Murhe on annettu siunaukseksi, mutta se on raskas. Pitäisi silti olla kiitollinen siitä mitä on ollut ja ottaa pelkäämättä vastaan myös tuleva, Herraan luottaen. Jumala ei luonnut meitä pelkureiksi.

- Jumala antaa aina ottaessaan…”

Moni on kokenut ankaraa elämää, nuoruutta, surua, ahdistusta, nälkää, sotaa… He ovat kasvaneet koviksi. Heidän suustaan tulee heidän mielestään suuria sanoja, mutta ne ovat kovia. Tulee se päivä joka pysäyttää meidät ajattelemaan, mikä on todella tärkeää. Toivottavasti se päivä ei tule joillekin liian myöhään.

- Eikä Tuonelalla ole valtaa maanpäällä, sillä vanhurskaus on kuolematon…”

Minä rakastan sinua ihminen. En sinun syntisiä tekojasi, mutta kukapa meistä ei syntiä olisi tehnyt? En tuomitse sinua, sen tehköön suuremmat vallat. Toivon kuitenkin että olisit ymmärtänyt, että oli syntisi mitkä tahansa, voit pyytää Jeesukselta Kristukselta niitä anteeksi.

Antaa syntisi Jeesuksen ristin juurelle, sillä Hän on ne meidän vuoksemme lunastanut. Hän on meille yhteys Jumalaan, tie Jumalan yhteyteen. Muuta tietä ei ole. Yksikään synti ei pääse taivaaseen, ihminen voi päästä, muttei synnin kanssa.

Älä siis turhaan kanna taakkaasi mukanasi, kun voit saada ne anteeksikin, luota siihen. Ihmisillä on rakkauden tarve, saada kontakti toiseen ihmiseen. Välillä tuntuu että on vaikea olla tämän ajan kristitty, sitä toivoo että kunpa Jeesus olisi jo täällä.

Uskovia kohtaan on alkanut nousta painostusta. Moni uskova ajattelee varmasti välillä että onko Jumalaa todella olemassakaan, etenkin jos ei ole saanut kokea hengellisiä ihmeitä. Itselläni ei ole tullut uskon horjumista, mutta on vaikeaa katsella ja kuunnella ei uskovia, heidän pilkkaamistaan.

- Sinä ja sinun Jumalasi!!!

Ja niin on ennustettukin, että loppua kohti uskovia tullaan koettelemaan ja vainoamaan. Moni siinä heikkoudessaan horjuu ja sortuu. Sekin on paholaisen aiheuttamaa taistelua Jumalaa vastaan. Jumala on ilmoittanut Raamatussa itsensä. On hyvä että on jotain inhimillistä jota voi etsiä tämän maailman ulkopuolelta, - Jumala ja rakkaus. Kun ihminen tekee jotain väärin, on aina mahdollisuus pyytää anteeksi, toiselta ihmiseltä ja Herralta.

- Mitä tänään teenkin, anna minun tehdä se rakkauden sydämellä, sinun kunniaksesi.

Olkaamme Kristuksia toinen toisillemme, nöyrinä, rakastavina ja palvelevina.

- Voi Herra, anna minun voida elää oikein ja niin kuin on sinun edessäsi arvokasta.

En tällä sanomallani edusta mitään lahkoa, ainoastaan sitä sanomaa mitä Jeesus käski viedä eteenpäin, evankeliumia, Jumalan sanaa, totuutta ja rakkautta lähimmäisiin. Uskoa Jeesukseen Kristukseen, lihaksi tulleeseen Messiaamme, joka on ylösnoussut. Tämä on minun totuuteni ja elämäni. Vaikka karikoita on ollut paljon tielläni ei se ole uskoani missään

vaiheessa heikentänyt, ainoastaan vahvistanut.

Hiljaisia hetkiä on tullut vastaan muttei se ole ollut uskon puutetta vaan asioiden uudelleen tutkiskelua ja puntarointia, ns. erämaakautta. Tullakseen onnelliseksi ihmisen täytyy antaa anteeksi sille joka on häntä vastaan rikkonut. Kosto ei anna ihmiselle tyydytystä, vaan anteeksianto. Kuinka hyvälle tuntuukaan kun saa pyydettyä anteeksi ja sovittua asiat. Huonosti käy jos ei pysty auttamaan lähimmäistään. Lähimmäisen rakastaminen ja auttaminen on yksi Jumalan suurimpia ja tärkeimpiä käskyjä.

Viha on sairaus. Tällainen ihminen voi kasvattaa itselleen valtavan piikkikuoren, välttääkseen läheisyyttä ja sosiaalista kanssa käyntiä. Tämä ihminen jos kuka tarvitsee rakkautta, vaikka muuta esittääkin. He eivät anna itselleen arvoa ja heidän itseluottamuksensa on heikko. He keskittyvät epäonnistumiseen.

Haemme ihanteita muualta kuin itsestämme, … maailmasta. Maailmalla tarkoitan niitä maallisia ulkoisia asioita mitä maailma tarjoaa, muotia, kauneutta, rahaa, omaisuutta, … Kun ihminen sairastuu, hän murenee kuin hauras astia. Ei jaksa enää tehdä niitä kivoja asioita joista pitäisi. Joskus yrittää aloittaa jotain, mutta väsymyksen edessä joutuu hellittämään. Kyyneleet kirveltävät silmiä. Onneksi Jeesus kantaa meitä silloin kun itse emme enää jaksa. Tämän olen saanut itsekin kokea. Kun makaa sairaala vuoteella, fyysisesti voimattomana, voi silti henkisesti hymyillä kun on luja usko Jeesukseen. Minäkin makasin sairaala vuoteella, voimattomana. Tunsin että olin Jeesuksen turvallisessa sylissä. Minulla oli syvä rauha. Sitä rauhaa olen saanut yhä kantaa mukanani. Voimattomana vuoteessani kohosin hiljaiseen rukoukseen, toisten sairaiden puolesta, Herran käsivarsilla. Minulla oli ja on täydellinen luotto Häneen. Se oli kuin luottamus leikkiä, ottaako ystävä sinut takanasi vastaan kun kaadut? Minä olin luotettavilla käsivarsilla. Niin kuin jo aikaisemmin olen jo sanonut, usko ei ole sellainen asia kuin mentäisiin kauppaan ja sanottaisiin että:

- Yksi Jeesus!

Sitten kun kyllästyisimme, heittäisimme pois. Se usko on

sydämessä ja se on täynnä rakkautta.

Olisin ilman Jeesusta kuin:

- Kasvi ilman vettä.

- Auto ilman öljyä.

- Lapsi ilman ruokaa.

- Maa ilman happea.

- Ihminen ilman rakkautta.

Jos joutuisi valitsemaan yhden luonteen piirteen jolla ihminen olisi varustettu, mikä se olisi?

- Ehdottomasti haluaisin olla ihminen joka osaa rakastaa, ilman sitä emme olisi mitään!

Tiedän etten elämässäni ole tehnyt kaikkea oikein, ei kukaan ole meistä ihmisistä niin täydellinen, mutta minun on täytynyt käydä ne asiat läpi ja kokea ne, että ole voinut henkisesti kasvaa. On kuitenkin tärkeää että tunnistaa virheensä ja myöntää ne, silloin tietää että kasvuakin on tapahtunut.

Mitä teetkin, tee se omissa nimissäsi, äläkä leiki muuta kuin olet. Henkinen rakentaminen on vielä kesken, mutta meistä tulee hyviä temppeleitä. Elämä on täynnä valintoja. Jumala puhuttelee ihmisiä, neuvoen varovaisuuteen, varoittaen ja nuhdellen syntistä. Hän antaa jokaiselle tilaisuuden korjata virheensä. Joka kerran on antanut periksi kiusaukselle, kompastuu helposti siihen uudelleen, me olemme vain ihmisiä.

- Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Gal. 6:7

Ne jotka vaientavat omantuntonsa äänen ajattelemalla, että he voivat muuttaa pahan elämänsä suuntaa koska haluavat, ovat valinneet vaarallisen suunnan.

Eräänä kesäkuun iltana katselin tv:tä ja kesken ohjelman minut täytti pitkästä aikaa Pyhä Henki. Olin rukoillut Jeesusta että näyttäisi minulle että olin vielä oikealla tiellä.

Pitkään aikaan ei ollut tapahtunut mitään, pelkäsin että jos olin tehnyt jossain väärin. Lohduttelin kyllä itseäni etten saa olla niin malttamaton, erämaa kausia on elämässä paljon. Olin onnesta soikeana kun sain Pyhän Hengen täyttymyksen aivan yllättäen.

Tv:stä tuli mainos jossa enkelit putoilivat taivaalta ja rikkoivat sädekehänsä, miehen takia, joka käytti hyvän tuoksuista dödöä. Mieheni vihastui ja sanoi:

- “Vaikken minä mikään kiihkouskova olekaan niin en silti hyväksy tuollaista pilkkaa!”

Hämmästyin, mutta olin samalla iloinen että mieheltäni sittenkin löytyy uskoa. Hän oli pitkään ollut kiukkuinen minun uskon puheistani, mutta nyt alkaa tulla hänen omasta suustaankin. Olin kyllä paljon rukoillut hänen uskonsa puolesta. Nyt, pikku hiljaa näkyy tulosta. Eräässä ohjelmassa kerrottiin liikenne onnettomuudesta jossa poka menehtyi. Pojan äiti sanoi:

- “Miksi Jumala annat tällaista tapahtua?”

Mieheni yllättäen kommentoi tähän:

- “Mitä tämä poika oli sitä ennen tehnyt, että näin sallittiin tapahtua?” Jumala on antanut meille vapaan tahdon, oliko poika kuitenkin itse tehnyt väärät valintansa?

Yllätyin taas todella iloisesti:

- “Kiitos Jeesus!”

Hihkuin riemusta ajatuksissani. Minun täytyy kuitenkin nyt olla maltillinen, etten työntänyt liikaa ajatuksiani miehelleni. Täytyy antaa myös tilaa Hengen kasvuun.

Heinäkuulla kävimme entisten naapureiden luona kyläilemässä. Kun he tarjoilivat tervetuliaismaljaa, kieltäydyin kohteliaasti, kertoen uskostani joka vei pois kaiken halun alkoholia kohtaan.

He kertoivat pojistaan jotka jo alkavat olla omillaan etenkin vanhin oli heidän sydämellään ja olivat pojasta huolissaan. Tämä ei liikkunut missään eikä saanut otetta elämäänsä. He toivoivat tämän löytävän puolison itselleen, mutta vaikea sitä oli siltä kotiseinien sisästä löytää. Äiti sanoikin minulle kyynel silmässä:

- “Rukoile sinä siunausta, että tämä löytäisi puolison ja saisi elämänsä mallilleen.”

Lupasin rukoilla ja kehotin heitäkin siihen. Täytyypä muistaa kuulostella, alkaako tapahtua mitään? Rukoilin asian puolesta heti illalla ja se tuntui jotenkin voimalliselta, päässä hieman huimasi sillä hetkellä. Jos jotain tapahtuukin, ei se ole minusta vaan Herrasta. Hänelle annoin tämän rukouksen, että Hän antaa sen eteenpäin Jumalan täytettäväksi. Jeesus on meidän ylipappimme jolla on oikeus tähän.

Eräänä päivänä meinasin laittaa erään vanhan hengellisen kirjan hävitys listalle. Olin saanut kirjan anopiltani. Hän sanoi:

- “Tämä kirja on sinulle.”

Hän siivosi kaappejaan ja kaivoi siltä kirjan minulle. En ollut koskaan alkanut lukea sitä. Ajattelin että se on varmasti niin vanhanaikaista ja raskasta tekstiä. Nyt seisoin kirja käsissäni laittaakseni sen hävitys laatikkoon.

Muistin samalla uneni anopista erämaassa, kun hän kertoi uskostaan ja ettei ollut kertonut siitä kenellekään. Heräsi ajatuksistani:

- “Minun kuuluu lukea tämä.”

Jostain syystä tuli tunne että se pitää lukea ääneen ja sen myös tein. Luin koko kirjan ääneen ja se voimisti todella kirjan sanomaa joka oli todella kaunista, opettavaista ja kuitenkin ymmärrettävää tekstiä. Lukiessani täytyin usein Pyhällä Hengellä, välillä sen täyteydessä aivan vapisin. Se oli ihanaa! Se oli todella nautittavaa luettavaa. Teksti oli hyvin elävää. Kerroin miehellenikin tästä voimakkaasta kokemuksestani. Hän naurahti minulle.

- “Niin, ja sitten olisit ollut laittamassa anopilta saamaasi kirjaa pois!”

Oli varmasti tarkoitettu että minä luen sen kirjan ja että sen aika oli juuri nyt. Se antoi minulle todella paljon. Kirjan laitoin takaisin hyllyyn, enää se ei ole hävitys listalla. ( Watchman Nee: Elämän rikkaus Kristuksessa, Kuva ja sana, 1961.)

Lähdimme mieheni kanssa heinäkuun lopulla mökillemme. Tätini ja hänen miehensä tulivat eräänä iltana saunomaan. Me naiset menimme ensin. Saunassa aloin kertomaan tädilleni uskostani ja mitä kaikkea minulle oli tapahtunut. Jatkoimme aiheesta vielä mökissäkin kun miehet menivät saunomaan. Tätini oli ihmeissään kertomastani. Sitten hän sanoi minulle:

- “Olet kyllä aika noita… Sinun täytyy rukoilla sukumme puolesta. Alamme jo vanhentua eikä meillä ole enää aikaa, eikä varaa riidellä jonkun perintöasioiden takia. Että he alkaisivat ymmärtämään ja näkemään totuuden ja että voisimme jälleen olla yhdessä. Jos tämä toteutuu, voin minäkin alkaa uskoa…”

Tätini leuka vapisi itkua pidätellen, näki että asia koski häntä kovasti. Lupasin rukoilla asian puolesta ja sanoin vielä että jos jotain alkaa tapahtua, pitää muistaa ettei se ole minusta vaan tuolta yläkerrasta.

Illalla kun kävin nukkumaan, otin asian heti rukoiluun. Tuli huimaava olo, kerroin miehellenikin keskustelustamme, tätini pyynnöstä ja rukouksesta:

- “Tunnen että se on työn alla!”

Seuraavana päivänä kun menimme kaupalle, näimme yhden serkuistani, jotka olivat riidoissa tätini kanssa ja meitäkin oli hieman vältelty, koska vierailimme tätini luona. Nyt kuitenkin aloimme innostuneena juttelemaan ja kertomaan kuulumisia. Lopuksi serkkuni pyysi meitä kylään. Tätä ei ollut tapahtunut vähään aikaan. Kerroin tädillenikin tavatessamme mitä oli tapahtunut:

- “Nyt se alkaa, meidät kutsuttiin kyläänkin. Se on työn alla!”

Sitten viikonlopun tulessa, lähdimme kylään serkulleni ja se olikin todella mukava käynti. Kukaan ei nyt tuntunut vaivautuneelta. Tunsimme itsemme tervetulleiksi. Nyt olen rukoillut jatkuvasti asian puolesta, että suvun riidat väistyisivät. Tajusin että sen aiheuttaja oli mitä selvimmin mammonanhenki, joka siellä riehui. Valitettavasti raha ja omaisuus oli saanut yliotteen kaikesta henkisesti tärkeämmästä.

Loma oli hyvä. Saimme paljon aikaan ja se myös meni nopeasti ja tuli kotia lähdön aika. Aina yhtä haikeaa… jää niin ikävä. Kotia päästyämme, veljeni laittoi viestiä, että lue sähköposti. Siellä oli hänen kirjoituksensa jonka oli aikonut laittaa lehteen:

- “Onko hyvä?”

Vastasin että oikein hyvä, tykkään. Se oli vastaus erääseen kirjoitukseen eutanasiasta ja helvetin olemattomuudesta. Kysyin saanko kirjoittaa tämän tekstin myös tähän ns. “kirjaani. ja hän antoi luvan.

Näin veljeni kirjoitti:

*Kysymykseen onko helvettiä olemassa vai ei, löytyy raamatusta tieto. Jumala ei ole epäoikeudenmukainen, eikä tahdo kostaa ihmisille, joita Hän rakastaa erityisellä rakkaudella. Antoi ainokaisen Poikansa ristinkuolemaan, jotta Häneen uskovat saisivat elää iankaikkisesti.

Jumalan rakkaus ei pakota ketään, vaan ihminen saa omasta vapaasta tahdostaan uskoa tai olla uskomatta. Niille jotka uskovat annetaan perintöosuutena iankaikkinen elämä. Helvetin Jumala valmisti langenneille enkeleilleen ja saatanalle -* sitä ei valmistettu ihmistä varten*. Tosin ihminen valitsee itse sinne joutumisen, jos kääntää Jeesuksen sovitustyölle selkänsä ja ei usko.

Jumala itkee kuitenkin näiden ihmisten perään, jotka Hän on luonnut yhteyteensä. Paratiisin syntiinlankeemuksessa käärme-saatana petti ihmisen ja antoi valinnanmahdollisuuden tiedon, jolloin ihminen valitsi palvella enempi pahaa kuin Jumalaa, luojaansa. Jumala on niin pyhä, ettei voi olla sidoksissa pahaan ( valmisti helvetin saatanalle ja hänen kätyreilleen ) milläänlailla ja siksi karkotti ihmisen paratiisista.

Koska Jumala näki, että ihminen on luonnostaan niin turmeltunut, ettei voisi pelastaa itseään millään uhreilla(Vanha testamentti) antoi Hän ainoan mahdollisen viattoman, puhtaan täydellisen uhrin sinun edestäsi - Jeesuksen - sovitusuhriksi. Siinä näkyy Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan. Jumalan luo ei ole muuta tietä kuin - Jeesus.

Helvetin olemassaolosta vaietaan, siitä ei saisi puhua… ei saa pelotella. Miksi??

Kissa tulisi nostaa pöydälle”, sillä onhan kysymys Raamatun ilmoituksen keskeisimmästä ja ainoasta syystä, miksi Sana annettiin meille… Jumalan rakkaudesta sinua kohtaan… huolesta sinua kohtaan, mihin ajautuisit, jos et välittäisi Luojastasi. Jumala ei pakota, sillä Hän on Rakkaus

*1Joh 4:7. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. 8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. *

*1 Kor 13:

1. ** Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta

minulla ei olisi rakkautta, olisin vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

2. ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.

3.Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,

5.ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,

6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa,

7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.

8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.

9. sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavista.

10. mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.

11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.

12. Sillä nyt näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.

13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

*

www.tv7.fi ohjelma-arkistossa, Yliluonnollista ohjelmassa Bill Wiese kertoo järkyttävää kokemustaan helvetistä.

Itse ajattelen olevan* äärimmäisen vaarallista antaa kuva ettei helvettiä olisi,* silloinhan asettuu Jumalan paikalle ja ottaa vastuun tulevasta. Tulisi ennemminkin nöyrtyä ja keskustella rakentavasti eri lähteitä tutkien. Totinen etsijä löytää totuuden Raamatun ja maailman välillä. Tämä on luvattu sanassa. Valitse viisaasti ja ala tutkia Raamatun ilmoittamaa tietoa alkuperästäsi ilmoitusta Jumalalta miksi sinut luotiin, millainen olit ja miksi Jeesus antoi henkensä sinun edestäsi… et tule katumaan : )

Lähihoitaja **** ****

Pidän tuosta veljeni tekstistä todella paljon. Valitettavasti lehti ei koskaan julkaissut sitä. Oliko liian rankkaa tekstiä joillekin? Tuliko paholainen estämään tekstin julkaisun? Mediaa kun itsekin käyttää apuvälineenään… Miksi sai kirjoittaa aiheesta, ettei helvettiä olisi? Sille löytyi palsta tilaa.