tiistai 5. helmikuuta 2019

"... ASTU VANHAAN VENHOON ..."

Kuva

Shalom!
Elämä täällä jatkuu ja saamme kulkea samassa veneessä ...
Tänään kun heräsin ja rukoillessa ja Herran läsnäolossa, näin kuvan, jossa paljaat jalat käyskentelivät kirkkaassa vedessä. Vesi oli niin kirkasta, että näin veden läpi, että noissa jaloissa oli reiät .. tiesin ne Jeesuksen jaloiksi .. ja aivan kuin jotain olisi vedetty perässä, siinä matalassa vedessä ja kohta lempeä mies ääni sanoi:
- " .. astu vanhaan venhoon ..."
Tiesin sen Jeesuksen kutsuksi.

Mietin tuota kuvaa ja noita sanoja ja ymmärsin ja muistin, kuinka Jeesus käytti opetuslapsineen, vanhaa venettä, ehkä se oli jokin kalastusvene, jolla he seilasivat Genesaretinjärvellä. Vene oli tärkeä kulkuneuvo tuossa julistus työssä. Jeesus pääsi sillä lähelle ihmisiä, mutta myös lepoon ...
Löysin tällaisen sopivan tekstin tätä kuvaani täydentämään:

" Samassa veneessä

"Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: 'Nyt lähdemme vastarannalle.' Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa.

Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: 'Opettaja, etkö näe, me hukumme!'
Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: 'Vaikene, ole hiljaa!' Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Jeesus sanoi heille: 'Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?'

Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: 'Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin.'"
Mark. 4:35-41 [kr92] [kr38]

Vene tai sen 'isoveli' laiva symboloivat 'samassa veneessä' matkaa tekevää Kristuksen kirkkoa peräsimessä Kristus itse. Symboliikka tulee esiin esimerkiksi romaanisessa ja goottilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, jossa alttarille johtavaa keskikäytävää kutsutaan laivaksi. Seurakunta on tällöin kokoontunut yhteen 'samaan veneeseen' katse suunnattuna alttarille kapteeni Kristukseen.

Laiva tunnetaan jo vanhastaan seurakunnan vertauskuvana. Se on kuva kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo varhaisiin seurakunnan opettajiin lukeutunut aikansa merkittävä teologi Hippolytos Roomalainen (170 - 235) vertasi seurakuntaa laivaan. Hänen mukaansa:

"Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota."

Aalloilla keinuvan laivan symboliikan juuret löytyvät jo antiikin ajan latinankielisestä lentävästä lauseesta "fluctuat nec mergitur", eli "vaappuu, vaan ei uppoa". Se korostaa selviämistä olosuhteista huolimatta. Nykyään tuo lause muuten koristaa Pariisin kaupungin vaakunaa - tulvat kun ovat olleet Pariisin riesa iät ja ajat.

Kristillisessä symboliikassa laivan mastoksi piirretään usein risti, koska pelastus on Jeesuksen ristin varassa, mutta samalla sillä korostetaan, että Kristus itse on mukana kirkkonsa elämässä ja ohjaa sen taivaaseen. Eli samassa veneessä ollaan.

Jos siis yksittäisen kristityn tunnus on risti kaulassa, ristiä purjeena kantava vene puolestaan symboloi kuinka koko Kristuksen seurakuntana olemme yhdessä samassa veneessä Kristuksen kanssa. "
LUE TÄSTÄ LISÄÄ : http://www.kotisatama.net/fi/raamattuja ... 2010-07-12

"
Oleellisinta on kuitenkin ymmärtää, että mekin olemme seurakuntana samassa veneessä Jeesuksen kanssa. Olemme seurakuntana yhdessä Jeesuksen ristin muotoisen purjepuun juurella. Mutta asia, mikä meiltä turhan monesti seurakuntalaivassa unohtuu, on se, että Jeesus Jumalan Poika on itse läsnä seurakunnassaan.

Jeesus ei ole läsnä vain ajatuksissamme, vaan hän on konkreettisesti samassa veneessä kanssamme. Hän on yhä tänään se sama ihmeitä tekevä Jeesus, josta me kerta toisensa jälkeen evankeliumeista luemme ja saarnoissa kuulemme. Hän on läsnä konkreettisesti seurakunnassa - samassa veneessä meidän kaikella tapaa vajavaisten ihmisten kanssa.
"



     "  NOUSE SIIS VENHOON ... JEESUS ODOTTAA SINUA!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.