Jumalan Rauhaa; Joulurauhaa teille toivotan...
Tänä aamuna kun heräsin ja aloin rukoukseen, sain nähdä sellaisen sisäsandalin, sellaisen tossumaisen version, joka oli kärjestä avoin. Minulle nousi siitä melko pian sana "lepo". Ihmettelin kuitenkin että miksi oli vain yksi sandaali? Jos Herra haluaa tuoda tuota lepoasiaa tällä, niin ehkä Hän kertoo että suoritamme lepoa vain puolinaisesti. Hänessä saamme kuitenkin olla levossa täydellisesti. Hänessä meidän ei tarvitse suorittaa.
Iltapäivällä minua vastaan tuli myös Raamatun teksti; Ruut 4:7-8. muihin kansoihin kuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen" (Ef 3:6). Jäin myös miettimään tuon paikan liittymistä aamuiseen kuvaani jonka sain.. 🤔😐
Ruut 4:7 Muinoin oli Israelissa lunastus- ja vaihtokauppoja vahvistettaessa tapa tällainen: riisuttiin kenkä ja annettiin toiselle; tätä käytettiin Israelissa todistuksena.
4:8 Niin sukulunastaja sanoi Booaalle: "Osta sinä se itsellesi." Ja hän veti kengän jalastaan.
– "Jumala ei tarvitse suorittamistamme, vaan haluaa pyyteettömästi rakastaa. Koska ihmisillä on kova taipumus kerätä taakkoja itse kannettaviksi, Jeesus kutsuu luokseen kaikkia työn ja kuormien uuvuttamia (Matt. 11:28-30). Hän on tehnyt kaiken työn puolestamme ja haluaa meidän löytävän levon luotaan."
Siis toivotan teille nyt täydellistä lepoa Jeesuksessa Kristuksessa, Joulurauhaa jonka vain Hänessä voi saada. Ottakaa se vastaan. Hänen Sanansa kautta saamme olla levossa.
Löysin hyviä tekstejä asiasta ja tässä niistä yksi:
Lepo Jumalassa
https://aktiivikristinusko.fi/lepo-jumalassa
Tunnetko levon, joka seuraa sitä, että jätät kaiken Jumalan haltuun?
Uskomalla voimme täysin, kaikissa asioissa, heittäytyä Jumalan käsivarsille. Heitämme hänen päälleen kaiken pelon, epäilyksen, murehtimisen ja murheet, sillä hän pitää meistä huolen. Siten saamme siunatun levon.
Tulemme siihen, että voimme sanoa Daavidin lailla: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu” (Ps. 23). Kun meidän tilanteemme on tämä, hän johdattaa meidät vihreille niityille ja tyynten vetten äärelle. Siellä voimme ottaa vastaan ravintoa, siellä voi sielumme saada helpotusta ja vahvistusta. Tässä hiljaisuudessa Jumala saa jatkaa työtään meissä. Hän opettaa meille teitään.
Hän opettaa meille, kuinka meidän tulee toimia kaikissa elämän olosuhteissa. Ollessamme täynnä lepoa ja hengellistä voimaa hän johtaa meitä eteenpäin vanhurskauden poluilla. Tämän vaelluksen aikana hänestä tulee paimenemme, ja meistä hänen lampaitaan. Tulemme riippuvaisiksi hänestä kaikissa asioissa. Hän varjelee meitä. Hän ohjaa ja johtaa askeleemme elämän läpi. Sitä mukaa, kuin opimme tuntemaan hänet sellaisena, jolla on huolenpitoa meistä, jätämme itsemme yhä enemmän hänen haltuunsa, ja voimme tuntea, että lepo lisääntyy meissä samassa määrin.
Jumalan kädessä
Meidän ei tarvitse olla peloissamme minkään tekojemme seurauksista. Meidät on jätetty hänen käteensä, ja tiedämme, että saamme niittää, kun sen aika koittaa.
Täysi lepo on vain sellaisella, jolla on katkeamaton voittoelämä. Vasta sitten, kun olemme voittaneet, ja kuolettaneet ja nujertaneet sen, minkä vallassa olimme; vasta sitten saamme levon. Vähitellen voimme saada levon sekä vihasta, kateudesta, hallitsemisen halusta että kaikesta muustakin, mikä voi häiritä meidän hengenyhteyttämme Jumalan kanssa. Tästä syntyy siunattu lepo. Voimme kuitenkin saavuttaa sen ainoastaan yhdellä tiellä. Tie on sama, jonka Jeesus kulki, niin myös Paavali ja kaikki pyhät kaikkina aikoina, ja se on itsensä kieltämisen ja ristin tie.
En etsi valtaa loistoa: https://www.youtube.com/watch?v=Jmr2zcgFP1I
Levollista Joulua teille kaikille!
