SOVITUKSENSILLALLA ....

Kun tuossa aamulla heräilin ja rukoilin, näin kauniin kuvan.

Näin kuin joen uoman jonka molemmin puolin oli kivinen ranta. Ja tuon joen yli kaareutui kaunis kaarisilta .. oli hieman hämärää, ja auriko oli joko nousemassa tai laskemassa. Se oli keskellä kuvaa, juuri hieman sillan kaiteen yläpuolella ... siis myös sillan keskikohdassa. Tunnistin tuon " sovituksen sillaksi". Tätä kuvaa tulisi siis tänään työstää. Kuva oli hyvin rauhallinen ja kaunis ...

Siunattua Sillan ylitystä kaikille!

Tästä nousee mieleen vanhat uneni, jotka muodostuivat osaltaan TODISTUKSIKSI:

12.1.2012. aamuyöllä näin unen jossa olin kyläilemässä mieheni siskon luona. Siellä oli juhlat. Eräällä vieraista oli puettuna morsiuspuku, huntu vinossa päässä. Kaikki olivat päihtyneitä. (tuo hääpukuinen sittemin erosi miehestään...) Kyselin viettivätkö he häitä? Vastaus oli kielteinen. Ilmeisesti juhlivat vuoden vaihtumista. Minullakin oli valkoinen, polvipituinen mekko päällä. ( olin silloin uskossa, mutta vielä niin maailmassa; puvun pituus)
 En välittänyt heidän juhlinnastaan vaan läksin ulos talosta. ( Erosin maallisen elämän humusta) Talon lähellä oli jonkinlainen vesistö ja yli kulki silta. Kuljin siltaa pitkin toiselle puolelle, ilman mitään vaikeuksia. Mutta keskellä siltaa huomasin pukuni muuttuvan täysipitkäksi hääpuvuksi. (kävin uskonkasteella)
 Sitten käännyin ja ajattelin palata, mutta en enää päässytkään ylittämään siltaa. Sillalle oli noussut valtava hylly joka täytti sen reunasta reunaan. En päässyt sivuiltakaan ohi. Hyllyt oli ylös ja alas liikkuvia (viesti ketjut täällä keskusteluissa). Ne olivat täynnä eläviä, pieniä ja isoja lohikaloja ja muitakin lajeja. matkaa olisi ollut enää vähän perille, mutta sitä ei näytetty ja uni loppui.
 Ensin ajattelin ettei unessa ollut mitään erityistä, uni toisten joukossa. Jossain vaiheessa havahduin ymmärtämään että sillä saattoi ollakin hengellistä sanomaa.
Pukuni oli valkoinen hääpuku, eli vanhurskauden puku. Minulla ei ollut enää paluuta tällä uskon tiellä entiseen elämään. Elävät kalat, erikokoiset olivat minun hengellistä saalista ihmisten keskellä, todistukseni kautta. He olivat kaiken ikäisiä ihmisiä. Mietin miksi he olivat hyllyillä ja siihen sain ajatuksen näistä muistiinpanoistani koneelle, ehkäpä ne olivat eräänä päivänä ihmisten luettavina heidän hyllyillään. (koneellaan). Kuka tietää?
- "seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." Matt.4:19.

Ja vuoden päästä ymmärsin enemmän.
Kiitos ja Kunnia Herralle!

 Sinettisormus » 29 Huhti 2016.
(12.1.2012). Olin unessa vieraisilla tuttavien luona ja minulla oli puolipitkä, valkoinen mekko päällä. Siellä oli juhlat ja kaikki oli juovuksissa. Koin, että tuollainen ei kuulu enää minun elämääni. En halunnut jäädä sinne vaan lähdin pois.
Talo oli rannassa ja siinä oli silta toiselle puolelle. Läksin kulkemaan sitä ja puolimatkassa huomasin mekkoni muuttuneen täysipitkäksi morsiuspuvuksi. Melkein perillä huomasin että taakseni ilmestyi ylös ja alas liikkuva hyllystö ja hyllyillä oli paljon erilajisia kaloja. Isoja ja pieniä ja myös isoja lohikaloja. (Tuo hyllystö ja sen kalat edustivat silloin ylös ja alas meneviä keskusteluketjuja suomi 24:llä.)
Yritin palata sillalta takaisin, mutta huomasin että se ei enää onnistunut, sillä hyllystö täytti sillan koko leveydellään. Siis kuljin tieni loppuun.
Tämä uni muistui minulle kun olin todella väsynyt, aivan kuin joku olisi minua muistuttanut ja uskon että niin olikin. Olin käynyt erään keskustelun suomi24 profetiat palstalla ja kimppuuni hyökättiin vahvasti ja oli luopumassa asian ja suomi24 kohdalla, palaamassa takaisin kuin sillalla.
Tämän unen muistaminen auttoi kuitenkin minua hoitamaan asiani loppuun.
Huomasin myös unen kertovan entisestä elämästäni jonka halusin jättää taakseni kun lähdin kulkemaan tuota siltaa, joka on sovituksen silta.
Näin Jumalan johdatuksen ja hänen suunnitelmallisuutensa. Hän ilmoitti tästä tapahtumasta jo vuotta ennen sen toteutumisesta, mutta silloin en vielä ymmärtänyt sen merkitystä ja nyt se avautui hyvin selkeänä.
Unen alku kertoi siitä entisestä josta halusin eroon ja se oli oikeasti toteutunut, alkoholikin jäi pois minun elämästä, omalta osaltani. En kaivannut enää sellaisia rientoja.
Eräs saamani näky jossa Jeesus seisoi pöydän takana levitettyinä ja se nuoli siinä edessä osoittamassa ylös ja alas oli vahvistusta myös unelle jossa kalahyllyt menivät ylös ja alas. Se kertoi myös Jumalan yhteydestä. Kun pääsin tämän vaikean asiani ( keskusteluni) yli, vieden sen loppuun, minut valtasi rauha, mikään ei tuntunut enää pahalle, näin asiat nyt eri valossa. Olin kyllä väsynyt ja aivan kuin maahan tallattu.
Sitten, kuin taivaanlahjana, sain kutsun pitkästä aikaa lähteä Ilmestysmajalle, ja tottahan otin kutsun iloiten vastaan. Siellä oli valtava henki ja illan puheet ja näyt kertoivat viikolla kokemastani ja vahvistivat Jumalan mukana oloa ja hänen johdatustaan. Siellä oli myös Open Heavenin ensimmäisen levyn juhlistamis ilta ja kun olimme siunaamassa näitä nuoria, rukoilin minäkin heitä heidän takanaan kielillä.
Sitten kahden nuoren kohdalta lähti rukoilijat pois ja jäin yksin, kädet molempien olkapäillä. Kielillä rukoukseni alkoi muuttua hiljaiseksi ja rakastavaksi lauluksi. Molemmat rukoiltavat nytkähtelivät ja tyttö, joka oli rumpalipojan tyttöystävä, puhui myös kielillä hyvin nopeasti. Tunsin valtavaa Jeesuksen rakkautta. Tunsin että Jeesus helli heitä ja halusi silittää molempien hiuksia käteni kautta. Mutta poika pian vajosi maahan tajuttomana ja oli siellä pitkään ja tyttö jatkoi kielillä puhumista. Huomasin että eräs nainen seurasi sivusta tapahtumaa, pää kallellaan hymyillen. Rumpalipojan ystävät lopulta nostivat pojan ylös ja tämä hoiperteli vielä pitkään ystäviensä tukemana.
Ilta oli ollut hyvin vahva ja antoisa. Sunnuntai iltana, ennenkuin lähdin saunaan, pyysin Herralta sanaa ja hän antoi Jesaja 33:

JESAJA 33
1. Voi sinua hävittäjää, joka itse olet hävittämättä, sinua ryöstäjää,
jota ei kenkään ole ryöstänyt! Kun olet loppuun asti hävittänyt, hävitetään sinut, kun olet ryöstösi ryöstänyt, ryöstetään sinut.
2. Herra, armahda meitä, sinua me odotamme. Ole näitten käsivarsi joka aamu, ole meidän apumme hädän aikana.
3. Kansat pakenevat sinun jylinäsi ääntä; kun sinä nouset, hajoavat kansakunnat.
4. Teidän saaliinne viedään, niinkuin tuhosirkat vievät; niinkuin hyppysirkat hyökkäävät, niin sen kimppuun hyökätään.
5. Herra on korkea, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella.
6. Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre.
7. Katso, sankarit huutavat ulkona, rauhan sanansaattajat itkevät katkerasti.
8. Tiet ovat autioina, polulta on kulkija poissa: hän on rikkonut liiton, ylenkatsonut kaupungit, ei ole ihmistä minäkään pitänyt.
9. Maa murehtii ja nääntyy, Libanon kuihtuu häpeästä, Saaron on aromaaksi tullut, Baasan ja Karmel varistavat lehtensä.
10. Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt minä itseni korotan, nyt minä kohoan korkealle.
11. Olkia te kannatte kohdussanne, akanoita synnytätte; teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät.
12. Ja kansat poltetaan kuin kalkki, kuin katkotut orjantappurat, jotka tulessa palavat.
13. Kuulkaa, te kaukaiset, mitä minä olen tehnyt; te lähelläolevat, tuntekaa minun voimani.
14. Syntiset Siionissa peljästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: "Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa hehkussa?"
15. Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu sitä, mikä oikein on, joka halveksii väärää voittoa, jonka käsi torjuu lahjukset luotaan, joka tukkii korvansa kuulemasta veritöitä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa,
16. hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy.
17. Sinun silmäsi saavat katsoa kuningasta hänen ihanuudessaan, saavat nähdä avaran maan.
18. Sinun sydämesi muistelee kauhuja: missä on nyt veronlaskija, missä punnitsija, missä tornien lukija?
19. Et näe enää sitä röyhkeätä kansaa, kansaa, jolla on outo, käsittämätön puhe, jonka sopertavaa kieltä ei kukaan ymmärrä.
20. Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Sinun silmäsi näkevät Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista.
21. Sillä voimallinen on meillä siellä Herra, siellä on joet, on virrat, leveät rannasta toiseen, joita ei kulje soutualus, joiden poikki ei pääse uljas laiva.
22. Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on johdattajamme, Herra on meidän kuninkaamme; hän pelastaa meidät.
23. Nyt ovat köytesi höltyneet, eivät pidä mastoa kannassaan kiinni, eivät vedä lippua liehumaan. Mutta silloin jaetaan riistosaalista runsaasti, rammatkin ryöstävät ja raastavat.
24. Eikä yksikään asukas sano: "Minä olen vaivanalainen". Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi.

.... ja sen luettua, Pyhä Henki otti minusta vallan. Saunan lauteilla istuessani, aloin hengessä laulamaan kielillä ja sain sanat:

- ”Katso puolisoasi; Hän rakentaa hänelle sillan, joka kulkee Hänen tietään”.

Olin niin hengeä täynnä, että täytyi aivan puhallella suun kautta.
Illemmalla katsoin IRRTV:n ohjelmaa ja sieltä tuli Dri Charles Stanleyn ohjelma: Vastoinkäymiset, taakka vai silta? Ja se ohjelma avasi minulle valtavan asian. Osin sen olin jo tiedostanut, mutta nyt huomasin että viikon tapahtumat muuttuivat tässä eläväksi, aivankuin yhteen veto kaikelle. Etenkin Raamatun kohta 2 Korint. 12 luku tuli kohdalleni eläväksi kuin Paavalilla itsellään.
Täytyy sanoa kuin Paavali, etten kuitenkaan halua tällä kerskata. Todellakin meidän taakkamme vain vahvistavat siltaa Jumalan tiellä, kun olemme sairaita, väsyneitä, ahdingossa, surussa ja lyötyinä maahan, nöyrimmillämme, olemme uskossa vahvimmillamme.
 Mitä pienempänä ja heikompana oma itsemme on, sitä voimakkaammin Jeesus voi tehdä työtään meissä. Ja sitä herkimmin voimme ottaa myös vastaan hänet. Vastoinkäymiset on piikki lihassamme, niinkuin Paavalikin koki.
Voimme siis iloita niistä, sillä silloin olemme Jeesuksessa vahvoja. Mitä enemmän meitä lyödään, sitä voimakkaampi Jeesus on meissä. Olemme tottuneet rukoilemaan opitun kaavan mukaan, mutta kun jättäydymme Hengen rukoukselle, rukoilemme kielillä, emme tee sitä itsessämme, vaan henki vie rukouksen voimalla Jumalan luo.
Mitä me hengessä opimme jos kaikki on aina ympärillämme hyvää ja makeaa, eikä mistään ole pulaa? Emme voi näin kasvaa. Tämän opin nyt elävästi, itse kantapään kautta kokien, ilmestyksen omaisesti kuin Paavalli. Olin väsynyt, mutta Jeesus minussa oli voimallinen.
- ”Kiitos Herra!”
Kuolemme itsellemme, siis himoillemme, että hän voi asua meissä. Olin siis niin väsynyt tuosta keskustelun hyökkäyksestä, etten itsessäni jaksanut tehdä mitään, mutta siinä kohtaa Herra sai näyttää voimansa, niin, etten itse omassa lihassani jaksanut sekaantua asiaan. Tämäkin todisti kuinka kaikki on Jumalan suurta suunnitelmaa, ei siis vain sattumaa. Kaiken tämän Hän minulle ennalta näytti.

Tässä vanhaa keskustelua, tuolta suomi24 profetiat, ajalta:

26.6.2014.
Tämä kertoo, kuinka Jeesus johdattaa ihmistä sovituksensillalle ja uskon tielle, joka on hyvin kapea.
Juhannuksena näin unen jossa olin jossakin opiskelija asunnossa, kahden teinitytön kanssa asumassa ja nauroinkin, että tällainen "mummo" nuorten tyttöjen opiskelu kaverina.
Mieheni piti tulla hakemaan minua johonkin, ehkä kotiin, ja olimme jo pahasti myöhässä. Yritin etsiä mukaanotettavaa, mutten oikein löytänyt enkä tietänyt mitä olisi pitänyt ottaa mukaan. Tyttärenikin tuli paikalle ja sanoin hänelle että hän voi halutessaan käyttää tietokonettani.
Seuraavassa hetkessä näinkin sillan ja sillalla kulkemassa auton, jonka kattotelineellä oli jonkun pressun alle pakattua tavaraa, niin että se aivan roikkui auton katonreunan yli. En tiennyt mitä siellä oli. Kohta näin itseni tuon auton sisällä ja katselin molemminpuolin ikkunoista, kuinka silta oli vaarallisen kapea. Näin vain vettä molemminpuolin siltaa, niin lähellä kaide oli autoa. Silta oli aivan uusi. En nähnyt auton matkaa sillan alusta, vaan sitä alettiin näyttää yli puolen välin matkaa, lähellä oli toinen puoli ja kulku sinne oli oikealle. Kauhistelin useasti matkan ajan tuota vaarallista ja kapeaa siltaa.
Näin toisella puolella vastaanottamassa 2 -3 miestä ja kun sitten saavuin perille, nousin autosta ja kauhistelin miehillekkin sillan kapeutta ja vaarallisuutta. Miehet vain katsoivat minua hiljaa, eivätkä vastanneet mitään. Sitten uni loppui.
Aamulla näin vielä herättyäni näyn, jossa oli kaksi suruvaippa perhosta. Perhonen edustaa muutosta... toukasta perhoseksi, näin käy myös ihmisen kuoleman portilla...
Mietin pari päivää, tarkoittiko uni mitään ja sitten 22.6. sunnuntai iltana kun olin jo ollut rukoukseesa Herran kanssa, nukkumaan käydessäni, uni alkoi mielessäni avautua ja itkin ja kiitin Herraa ilosta. Ymmärsin, että tuo silta oli tietenkin sovituksensilta ja kulku sillalla alkoi siitä eteenpäin, mihin se parisen vuotta sitten jäi, nähdyssä unessani, jossa olin myös sillalla ja olin palaamassa jo takasinkin, mutten päässyt, kun eteeni koko sillanleveydeltä ilmestyi ylös ja alas menevä hyllykkö, (kerroinkin tästä silloin opetuslapsi1:nä).
Hyllyllä oli paljon erikokoisia ja lajisia kaloja, ja isoja lohiakin ... Olin siis melkein perillä, mutta perille pääsyä ei näytetty, tuolloin keskustelin täällä aivan alkuaikoja ja päälleni hyökättiin ja meinasin lopettaa mutta Jeesus muistutti minua tuolla unella ja avasi sn minulle samalla, ymmärsin että minun kuului olla täällä. Uni toteutui ja avautui vuoden päästä kun olin nähnyt sen. Silta oli silloin vanha kun olin silloin kulkemassa siellä vanhasta elämästäni pois. Olin käynyt uskonkasteella ja olin siis uusi luomus ja uusi elämä ja tuo toisen unen siltakin oli siis muuttunut nyt uudeksi sillaksi, uusi uskontie, joka on hyvin kapea ja vaarallinen. Ei tarvitse paljoa astua vikaan, kun kuljemme väärälle puolelle.
 Huomasin myös että sillan kulkusuunta oli oikealle ja siellähän Jeesuskin on ja silta oli yksisuuntainen, eikä näkynyt muita kulkijoit. Unen alussa oleva opiskelija elämä ehkä kuvasti uskossa kasvamista ja oppimista. Matkatavarat toivat mieleeni, ettei taivaaseen voi koota mitään maallista, mutta voimme koota omaisutta sinne puhumalla evankeliumia. Ehkä se oli tuolla "hyllysillalla" saatua omaisuutta, kalastamalla ihmisiä uskontielle. Tuo hylly kuvastaa näitä keskustelu ketjuja, jotka menevät ylös ja alas. Olin aivan täpinöissäni enkä sitten saanut nukuttua kun n. 3 tuntia. Kerroin miehellenikin uneni ja selitykseni ja mieheni vastasi minulle:
- " sinä pelotat minua."
Halusin hänen ymmärtävän että jos jotain tapahtuu minulle, on se iloinen asia meille uskoville. Ymmärsin että minulle oli vihdoin näytetty perille tulo toiselle rannalle, kulku sovituksen sillalla ja nyt ei mennyt unen avautumiseen vuotta, vaan pari päivä, joten voin odottaa pian tapahtuvan jotain.
-Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle, Messiaallemme ja Herrallemme! Aamen!"
Noin vikko ennen Juhannusta kävin ystäväni kanssa vapaaseurakunassa jossa oli julistamassa Jumalan sanaa Kari ja Helka Piippo. Lopussa Kari rukoili puolestani:
- "Valkoiset ja punaiset ruusut kertovat Jeesuksen tuoksusta ja sinulla on tuo tuoksu, ja näen Jeesuksen käden pääsi yllä vuodattamassa öljyä päällesi ja paras on tulossa."
Mietin kotona mikä voi olla parasta ja vastaus tuli pian:
-Jeesuksen tuleminen noutamaan morsiantaan."
Nyt tuo parhaan tuleminen sopi myös tähän uneen ja 16.6. nähdyt kaksi verenpunaisella kivellä varustettua sormusta näyssäni. Olen vihdoinkin pääsemässä perille ... nyt se on näytetty...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/12330727/kutsu-sovituksen-sillalle--(todistus)

Herran Rauhaa ja Siunausta kaikille teille niin ihaniksi muodostuneille ystäville, siskoille ja veljille, Olette Rakkaat!
Aamen.