Löysin joskus
jostain lehdestä tekstin itsensä sisäisestä tutkiskelusta,
tallensin sen tähän:
- “Mikäli haluat muuttua,
on sinun aloitettava se muuttamalla ajatuksiasi, jotka hallitsevat
tapoja, joista haluat eroon.
Miten niistä sitten pääsee eroon?
Korvaamalla ne uusilla ajatuksilla, jotka ovat sen mukaisia kuin se
henkilö jollainen haluat olla.
Tapa syntyy ajatuksesta,
johon itse uskoo. Sitten tulee toisto ja taas toisto, ja ennen pitkää
ei tarvita enää erillistä ajatusta, on syntynyt tapa.
Tämän jälkeen ihminen hakee
tiedostamattaan ympäriltään huomioita, joilla hyväksyttää ja
entisestään vahvistaa tuon oman tapansa.Kun sitten haluaa tuosta
tavasta eroon, on aloitettava vastakkaisen vaakakupin täyttäminen.
Pikku hiljaa uuden ajatuksen vahvistaminen lisää kupin painoa, ja
ennen pitkää vanha tapa jää häviölle.
Ihmisen on siis ensin
saatava ajatus, johon haluaa uskoa, enemmän kuin vanhaan, ja
aloitettava työskentely uuden tavan ruokkimiseksi niin kauan, kunnes
se vie voiton vanhasta.”
Ajatuksesta kaikki alkaa, mutta ajatuksen on muututtava toiminnaksi…
pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jotta tuloksia voi saada. Hyvä apu
muutokseen on rukous ainakin kerran päivässä. Joku ajattelee tässä
että eihän se rukous auttanut, eikä usko Jumalaan. Näitä asioita
ei voi kuitenkaan ajatella niin yksioikoisesti, emme voi tietää
Jumalan suunnitelmia. Se että joku läheinen esimerkiksi poistuu
keskuudestamme on pala jotain suurempaa suunnitelmaa. Niin pahalta
kuin se joskus tuntuukin. Ihmisen on sitä vaikea ymmärtää.
Ihmiset
sanoo ettei Jumala kuule, ettei häntä ole, tai että hän on meidät
hylännyt. Todistavat tätä sillä kuinka maailmassa on niin paljon
pahaa, vaikka Jumalan pitäisi olla RAKKAUS.
Ei
- ei se näin ole, meidän täytyy mennä itseemme, me olemme
hylänneet Jumalan, emme ole ehkä yrittäneet koskaan Häntä
löytääkään. Jumala ei tuputa itseään, vaan meidän on mentävä
Hänen luo. Meidän itsemme täytyy olla avoimia ja rukoilla Jumalaa,
Jeesuksen nimissä, emmekä saisi elää kuin epäilevät Tuomakset.
Silloin tiedät uskovasi täysillä kun sinulta jää pois JOS sana.
Uskossa ei jossitella, asiat joko ovat tai ei ole.
Jokainen elämän
tapahtuma on ihme, kuten itse elämä. Elämä on suunniteltu
antamaan sinulle täydelliset välineet, täydelliset olosuhteet,
täydelliset olot, joissa tajuta ja kokea, ilmoittaa ja julistaa,
toteuttaa ja tulla siksi joka todellisuudessa olet. Älä siis
arvostele äläkä tuomitse. Rakasta vihamiehijäsi, rukoile
vainoojiesi puolesta ja ota vastaan elämän jokainen hetki ja tapaus
aarteena: täydellisenä lahjana täydelliseltä Luojalta.
Sanoisin
… etsi seurauksia ja lopputuloksia, mutta älä vaadi niitä.
Päästä irti menneestä ja ota mennyt oppina, ole valmiina uuteen
muutokseen, anna anteeksi itsellesi, ei ole mitään, mitä ei saisi
anteeksi, opi rakastamaan itseäsi ja muita ja antamaan anteeksi
itsellesi ja muille. Kun tämän opit, löydät Jumalan itsestäsi,
sisältäsi, jossa on ollut aina.
Jumala
on joka paikassa, ihmisissä, ajassa, tilassa mitä on ympärillämme.
Tässä taas muistiin kirjoittamani hyvä teksti ihmisen ajattelusta:
- “Mieltäsi hallitsevat ajatukset ovat johdattaneet sinut sinne
missä nyt olet ja tehneet sinusta sen mikä nyt olet. Ellet ole
tyytyväinen, älä etsi mistään muualta kuin ajatuksistasi. Jotta
asiat ympärilläsi voisivat koskaan muuttua, on sinun itsesi
muututtava ensin. Rakasta ihmistä silloin, kun hän sitä
kaikkein vähiten tuntuu ansaitsevan - silloin hän sitä kaikkein
eniten tarvitsee. Älä sure sitä mikä sinulta puuttuu, vaan
iloitse siintä, mitä on, listaa kaikki hyvä mitä sinulla vielä
on, esim. minä hengitän! Siitä on hyvä aloittaa. Mitä pienempi
aihe, sitä suurempi ilo.”
Sitten lisää hyviä löytöjä…
SINUN AJATUKSESI
Ajatus on aina lähelläsi. Millaiset ovat
ajatuksesi, sellaiset ovat tekosi. Sisimmät ajatuksesi ilmenevät
käyttäytymisessäsi, niiden mukaan määräytyy millainen on olosi
jopa millainen terveytesi. Ajatuksesi voi olla hyvä tai se voi olla
huono.
Hyvä ajatus tekee sinulle hyvää, huono ajatus huonoa - paha
ajatus pahaa.
Sanomme,
että saamme ajatuksia tai että emme voi mitään ajatuksillemme,
kuitenkin vain sinä tiedät, mitä sinä ajattelet, eikä kukaan voi
panna ajatusta sinun päähäsi, sinä itse voit sen valita.
Valitse tänään
ja vastedes, yhä useammin ajatus, joka tekee sinulle hyvää.
Vaikka tilanteesi olisi
ulkoisesti kuinka vaikea, se ei varmasti parane, jos syövytät
mieltäsi huonoa tekevillä, negatiivisilla ajatuksilla. Vaikka
sinulla ei olisi varaa mihinkään muuhun ylellisyyteen, sinulla on
aina varaa hyvään ajatukseen.
Hyvä ajatus on kuin valaiseva ja lämmittävä aurinko.
Hoida ja helli itseäsi
hyvillä ajatuksilla.
Ne auttavat sinua saamaan
uusia, käytännöllisiä hyviä ajatuksia.
Mihin ikinä niitä tarvitsetkin.
Mikko Kyöstilä
*******
Nuo ovat todella hyviä elämän
ohjeita, joilla muovata elämäämme parempaan.
Me
joudumme kärsimään uskomme takia.
Jos esim. nuo ufo asiat
toteutuisi ja meitä tultaisiin hakemaan tuolta ylhäältä,
väitettäisiin heti ettei Jeesusta ja Jumalaa ole, että Jumalan
sana raamatussa on vain tarua.
Se
tulee olemaan monelle todellinen uskon koitos. Siinä voi mennä
lopuksi vaikka henki, vaikkakin näin ajatteleva ihminen ei ole vielä
pitkällä henkisessä ajattelussaan, ja onneksi kaikki on kuitenkin
vain maallista, omaisuutemme ja ruumiimme.
Sen suuren kärsimyksen jälkeen olisi palkintona
taivasten valtakunta. Kun oppii ymmärtämään tämän kaiken,
kuoleman pelkokin häviää. Kaiken sen minkä joudumme kärsimään,
palkitaan taivaassa.
Ajattele mitä kaikkea
Jeesus joutui kärsimään, meidän kärsimyksemme on siihen nähden
pientä.
Eräs
aviopari kertoi minulle todella häkellyttävän, oman tarinansa.
Heillä oli kymmenen
kuukautta vanha poikavauva, joka oli sairaalassa letkuissa. Tästä
lapsesta ei olisi koskaan tullut normaalia tervettä lasta, vaan
hänet olisi jouduttu sijoittamaan johonkin laitokseen.
Pariskunta kävikin eräässä laitoksessa katsomassa lapselleen
hoitopaikkaa ja siellä tapahtui heille todella ihmeellinen asia.
Siellä oli autistinen poika,
joka ei ollut koskaan puhunut sanaakaan. Hänetkin oli tuotu vauvana
tähän laitokseen.
Pariskunta kierteli laitosta tutustumassa ja tulivat myös tämän
pojan luo.
Poika, heidän yllätyksekseen
katsoi miestä ja alkoi puhua:
- “Sinä olet Isä,
minutkin on tuonnut tänne Isä, eikä sen jälkeen ole käynyt
luonani… -Älä tuo poikaasi tänne!”
Hän käytti vielä poikaasi sanan kohdalla,
pojan oikeaa nimeä. Sen jälkeen poika vajosi taas omaan
maailmaansa, eikä enää puhunut sanaakaan.
Laitos oli täynnä samanlaisia lapsia ja he piirsivät kädellään
ilmaan jotain kuviota. Pariskunta sai lopulta selvän tästä
kuviosta, se oli sydän! Siitä hetkestä he päättivät että
heidän poikaa ei koskaan laiteta mihinkään laitokseen.
Jonkun aikaa tämän jälkeen,
heidän poikansa kuitenkin kuoli ja he olivat varmoja että tämä
oli päässyt Jumalan hoiviin.
Näin
oli varmasti paras heille kaikille, vaikka se jättääkin syvät
haavat sydämiin. He olivat myös varmoja siintä, että tällä
kaikella täytyy olla jokin syvempi tarkoitus. Sitä he eivät vielä
tiedä, mitä se on, mutta tämä tarkoitus varmasti vielä avautuu
heidän eteensä.
Olin ajatellut että nämä vammaiset ja autistiset
lapset saattavat olla niin herkkiä maailmassaan, että näkevät ja
vaitoavat enkeleitä ympärillään, heidän poissa olonsa ja sillä
hetkellä onnelliset ilmeensä, eleensä ja liikkeensä ovat saaneet
minut uskomaan että he näkevät jotain mitä me terveet emme näe.
Ehkä he ovat enkeleitä lähellämme, hetkeksi tulleet opettamaan
meille jotain todella tärkeää. Nykyään, tuon lapsen vanhemmat
auttavat köyhiä Venäjän lapsia.
Tästä
opimme, että vaikeudet, oli ne kuinka pahoja tahansa, silti ne
kasvattavat ja eheyttävät meitä.
Arvomaailmamme rikastuu, vaikka sillä
hetkellä se ei siltä tuntuisikaan.
Tämä kertomus, niin kuin myös omat kokemukseni saavat pyörittämään
päätä, niille jotka vielä väittävät ettei ihmeitä enää
tapahdu, eikä ole muka koskaan tapahtunutkaan. Se ei todellakaan
pidä paikkaansa:
-
“EI! “
Tämä
meidän koko elämä on pelkkää ihmettä, kun ne vaan opimme
huomaamaan. Nämä vanhemmat, lapsen kuoleman jälkeen alkoivat
auttaa venäjän katulapsia. Joskus ne ihmeet on niin lähellä
meitä ja niin pieniä ja tavallisia asioita, ettemme niitä edes
tunnista. Kun kuuntelee sisintään tarkemmin, avartaa mielensä
kaikelle ympärillä olevalle, antaa sen pienen lapsen astua esiin
sieltä sisimmästämme, niin huomaa kuinka paljon ihmeitä tapahtuu
ympärillämme. Meidän täytyy osata tutkailla maailmaa
ennakkoluulottomasti, kuin pikkuiset lapset. Samoin on uskon laita,
uskoa kuin lapsi, kyseenalaistamatta.
16.2.2017. Näin yöllä unen jossa vedin itsestäni valtavan määrän heisi tai lapamatoa ja sain sen kaikki pois. Mietin mitä sille teen, kunnes keräsin sen laatikkoon, johon kerään kaiken poltettavan.
Olimme unessa ystävien kanssa mökillämme ja seurustelimme terassilla ja eräässä nurkassa oli pahvilaatikko, johon olin kerännyt monilta vuosilta kaikkea hengellistä sanomaa, mitä olin saanut kokea elämäni aikana.
Veljeni oli myös vaimonsa kanssa ja vaimo ehdottikin että voisimme lukea jotain hengellistä. Sanoin, etten muista ulkoa juuri mitään, sillä olin saanut niitä niin paljon. Veljeni vaimo käveli laatikkoa kohti, ilmoittaen:
”Täältähän näitä löytyy vaikka kuinka paljon...”
Edesmennyt isänikin oli mukana ja sanoi hieman paheksuen, että oliko edes hyvä, että olin saanut noita niin paljon? Hymyillen vain ilmoitin, että enhän sille itse mitään voinut, sillä kaiken olin saanut …
Googletin tuota matoa ja vertauskuvallisesti se edustaa vaikeita asioita ihmisessä, jotka kuluttavat tämän energiaa. Hyvää oli se, että sain aivan itse, revittyä sen kaiken pois itsestäni.
Ja nyt olenkin tehnyt muutamia asioita, joita olen puhdistellut elämästäni. Eräänä yönä, tuon uneni jälkeen, kun kävin nukkumaan, muutama minuutti vailla 24, näin pimeässä huoneessani näyn. Se ilmestyi huoneen pimeään nurkkaan. Näin sen avoimin silmin. Se oli kuin tv:ssä oleva valkoinen tekstivalo, mutta näyssäni se oli taivaansininen ja se muodosti ympyrän, jonka sisällä oli Kuninkaan Kruunu. Se oli kuin logo ja mieleeni nousikin kuningaskunnan logo.
Tiedän sen liittyvän tulevaan ... koetelkaa.
Kiitos ja kunnia Herrallemme ja Kuninkaallemme, Jeesukselle Kristukselle!
Amen!
(Mielenkiintoista, että tuolla äsken tutkiessani näitä tekstejäni, juuri tämä uni tuli minua vastaan, sillä se totisesti kertoo tämän hetkisestä tilastani. Olen juuri repinyt itseni eräästä vanhasta, joka kyllä sattui, että siitä pääsi irti. Mutta sain uutta tilalle, nimittäin tämän Blogin, jossa nyt saan teille "penkoen" tuoda noista arkiston vanhoista kätköistä ja laatikoista teille jakoon tuon elämäni, joka uskostani kertoo ... mikään ei ole sattumaa, ei sekään, että luet tätä juuri nyt.)
Pienoisevankeliumissa tämä rakkauden määritelmä tulee hyvin esille: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3:16).
Herran Rauhaa ja Varjelusta ja Siunausta teille!
💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔
Ps ... ja saa kommentoida jos siltä tuntuu, kunhan se on asiallista :)
16.2.2017. Näin yöllä unen jossa vedin itsestäni valtavan määrän heisi tai lapamatoa ja sain sen kaikki pois. Mietin mitä sille teen, kunnes keräsin sen laatikkoon, johon kerään kaiken poltettavan.
Olimme unessa ystävien kanssa mökillämme ja seurustelimme terassilla ja eräässä nurkassa oli pahvilaatikko, johon olin kerännyt monilta vuosilta kaikkea hengellistä sanomaa, mitä olin saanut kokea elämäni aikana.
Veljeni oli myös vaimonsa kanssa ja vaimo ehdottikin että voisimme lukea jotain hengellistä. Sanoin, etten muista ulkoa juuri mitään, sillä olin saanut niitä niin paljon. Veljeni vaimo käveli laatikkoa kohti, ilmoittaen:
”Täältähän näitä löytyy vaikka kuinka paljon...”
Edesmennyt isänikin oli mukana ja sanoi hieman paheksuen, että oliko edes hyvä, että olin saanut noita niin paljon? Hymyillen vain ilmoitin, että enhän sille itse mitään voinut, sillä kaiken olin saanut …
Googletin tuota matoa ja vertauskuvallisesti se edustaa vaikeita asioita ihmisessä, jotka kuluttavat tämän energiaa. Hyvää oli se, että sain aivan itse, revittyä sen kaiken pois itsestäni.
Ja nyt olenkin tehnyt muutamia asioita, joita olen puhdistellut elämästäni. Eräänä yönä, tuon uneni jälkeen, kun kävin nukkumaan, muutama minuutti vailla 24, näin pimeässä huoneessani näyn. Se ilmestyi huoneen pimeään nurkkaan. Näin sen avoimin silmin. Se oli kuin tv:ssä oleva valkoinen tekstivalo, mutta näyssäni se oli taivaansininen ja se muodosti ympyrän, jonka sisällä oli Kuninkaan Kruunu. Se oli kuin logo ja mieleeni nousikin kuningaskunnan logo.
Tiedän sen liittyvän tulevaan ... koetelkaa.
Kiitos ja kunnia Herrallemme ja Kuninkaallemme, Jeesukselle Kristukselle!
Amen!
(Mielenkiintoista, että tuolla äsken tutkiessani näitä tekstejäni, juuri tämä uni tuli minua vastaan, sillä se totisesti kertoo tämän hetkisestä tilastani. Olen juuri repinyt itseni eräästä vanhasta, joka kyllä sattui, että siitä pääsi irti. Mutta sain uutta tilalle, nimittäin tämän Blogin, jossa nyt saan teille "penkoen" tuoda noista arkiston vanhoista kätköistä ja laatikoista teille jakoon tuon elämäni, joka uskostani kertoo ... mikään ei ole sattumaa, ei sekään, että luet tätä juuri nyt.)
Pienoisevankeliumissa tämä rakkauden määritelmä tulee hyvin esille: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3:16).
Herran Rauhaa ja Varjelusta ja Siunausta teille!
💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔💔
Ps ... ja saa kommentoida jos siltä tuntuu, kunhan se on asiallista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti