Miten voisi toimia Jumalan työtoverina?
1.Kor.3.Luonto siunaa ja lohduttaa minua, näen siinä konkreettisesti Jumalan kosketuksen, voin tuntea kuinka Hän tuulen tavoin silittää hiuksiani ja kuiskii sanoja korviini, se on ihanaa läsnäoloa Hänessä.
Olen saanut varmuuden, että Jumalalla on todella suuri suunnitelma ja tarkoitus minulle ja siitä saan kiittää ja ylistää Häntä.
Sydämeni laulaa Hänelle ylistystä ja saan rauhassa uskoa, että Hän kulkee kanssani myös ne pimeät ja synkät vaiheet, Hän ei jätä minua.
Sananlaskutkin kehoittaa meitä kulkemaan katse eteenpäin sunnattuna, kiitollisena joka hetkestä ja nähden Jumalan siunauksen jopa niissä vaikeissa hetkissäkin.
Jeesus Kristus tuli vapauttamaan vangitut ja nyt Hänen kauttaan saamme olla todella vapaat. Kunnia Hänelle, ja vain yksin Hänelle, Jeesukselle Kristukselle! Kristuksen antama toivo on iankaikkinen toivo.
Maailman myrskyissä emme aina tiedä suuntaa, eikä apua tunnu löytyvän, mutta uudesti syntyneinä elämämme muuttuu toisenlaiseksi. Jumalan Sana antaa meille ohjeita ja sen avulla Jumala voi johdattaa meitä.
Odotus aikana Jumala kasvattaa ymmärrystäni ja Sanansa kautta vahvistaa minua. Minä rakastan Herraani ja rukoilen Hänen edessään vilpittömin sydämin ja kiitollisin mielin.
Me saamme katsella Jumalan suuria ihmeitä ja annamme kunnian Hänen ihmeistään ja saamme todistaa Hänen ihmeitään, niin myös minä, sillä Hän on tehnyt koko elämäni ajan, aivan ihmeellisiä asioita, minä en ole niitä tehnyt, vaan Jeesus Kristus kauttani ja muiden uskovien kautta.
Meidän tavoitteemme tulisi olla, että autamme joka päivä niitä jotka apua tarvitsee. Jumala on luonut meidät ja Hänkin auttaa meitä kun Häntä apuun kutsumme, oli avun tarve mikä tahansa.
Saamme jokapäivä kiittää Jumalaa Hänen armostaan ja anteeksiantamuksestaan. Hän kyllä johdattaa meitä oikeisiin paikkoihin ja saamme viedä rukouksemme Hänelle.
Sydämessäni Jeesus on saanut ja tulee saamaan sen arvokkaimman paikan.
Jumala haluaa, että teemme Hänen tahtonsa iloiten kaikessa, kykymme mukaan. Vaikka olosuhteet eivät aina näytä hyviltä, meidän tulisi silti luottaa Jumalaan, muuttaen asenteitamme elämää kohtaan ja näkemään myös ympärillemme ja auttamaan ja siunaamaan toisia.
Jumalan Sana tarjoaa toivoa toivottomalle. Toivon evankeliumi on kaikki se, mitä tarvitsemme. Saamme kiittää pelastuksessa, että olemme osa Kristus ruumista ja olemme matkalla kohti taivaan kotia ja odotamme alati sitä päivää että Kristus lopultakin noutaa meidät, morsiamensa.
Itse olen sairastanut kroonisesti vuodesta 1997 asti ja tuo sairaus tulee kulkemaan mukanani elämäni loppuun asti, jollei Jumala tee siihen väliin tuloaan ja paranna. Itse olen antautunut sille jo aikoja sitten, olen asennoitunut siihen niin, että tuon sairauden kautta pysyn nöyränä, se on minun piikkini lihassani, niin kuin Paavalilla oli omansa. Tuon kun aikanani ymmärsin, oli se minun yksi kasvuni ja kirkastumisen hetkeni.
Mieheni kysyi tuossa menneenä viikonloppuna:
- " Jos saisit oikein paljon rahaa, minkälaisen rakennuksen rakentaisit?"
Ensin hätkähdin tuota yllättävää kysymystä, mutta sitten hymyillen vastasin.
- " Jos jotain olisi pakko rakentaa, rakentaisin kirkon Jumalalleni, jossa saisin Häntä hiljaa rukoilla ja Hänen kanssaan olla ja voisin siellä pitää näitä kokouksianikin. Se olisi sellainen kaunis, pieni kivikirkko, jonka ikkunoista näkyisivät kauniisti palavat kynttilät .. sen minä rakentaisin."
Mieheni vastasi minulle hymyillen:
- " Arvasin mitä vastaisit minulle ... mutta tuo kivikirkko on vain niin kovin kylmä."
Kerroin vielä, että kyllä minulle kelpaisi muunlainenkin, missä olisi lämmin olla.Olin joskus vuosia sitten nähnyt lehdessä, kun joku oli itselleen rakentanut pihamaalleen pienen kivikirkon ja siihen sydämeni kovin ihastui:
- " Voi kunpa minäkin saisin jonkun tuommoisen, joka oli tarkoitettu vain Jumalan käyttöön ..."
En tiedä, miksi mieheni tuota kyseli. Hän katseli siinä sohvallaan tavanomaisesti urheilu ohjelmiaan ja yhtä äkkiä alkoi kyselemään tällaisia ..
Tänään, ymmärrän, että tuo "kirkko" voi olla missä vain, tien vierillä ja varsilla ja lämpö siihen, tulee Kristuksen rakkaudesta meihin ja sen suuren sovitustyön kautta, jonka Hän on varannut meille jokaiselle pelastukseksi ja vapahdukseksi ...
Ensimmäinen kirje korinttilaisille 3
1. Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niinkuin hengellisille, vaan niinkuin lihallisille, niinkuin pienille lapsille Kristuksessa.2. Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä;
3. olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?
4. Kun toinen sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", ja toinen: "Minä olen Apolloksen", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?
5. Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.
7. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.
8. Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.
9. Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.
10. Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.
11. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
12. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13. niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15. mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
16. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?
17. Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.
18. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
19. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";
20. ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi".
21. Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän,
22. teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän.
23. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti