Näky - Uskovien Rintama!
8.9.2017.Shalom!
Tänä aamuna kun olin rukoushetkessäni, Herran kanssa, näin hyvin heikon kuvan, mutta aihe siinä oli hyvä ja pyysin Herralta että Hän vahvistaisi tuon näyn ja Hän teki sen ...
Katselin alhaalta päin, kun mäen päällä oli pitkä rintama ristejä, jokaisen ristin välissä oli tila jossa oli ihminen, eli jokaisella oli oma ristinsä vierellään, ja nuo ihmiset latasivat aseitaan, ne näyttivät "kivääreiltä". Ymmärsin, että tämä näky oli vertauskuvallinen ja taistoa henkivaltoja vastaan .... Huusin Herralle : "VAHVISTA TÄMÄ !"
Sitten nousin ylös ja touhuilin aamutoimeni ja siinä samalla kurkkasin, oliko tullut puhelimeen viestejä ... hiljaista oli. Sitten lähdin katsomaan youtubesta, olisiko siellä jotain, minkä kokisin jaettavaksi ja todella, todella löysin videon joka vahvisti tuon näkyni. Herra vahvisti sen tämän videon kautta; Rauno Helppi Karmel kodilla 11.10.2013. :
https://www.youtube.com/watch?v=Um1qn5Y_yng
Vahvista Herra tuo RINTAMAMME !!!
Halleluja! Amen! Kiitos ja Kunnia ja Ylistys Herrallemme Jeesukselle Kristukselle!
Olkaat Siunatut Kristuksessa!
"Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa.
- - -
Hylätkää kaikki katkeruus, kiukku, viha, riitely ja herjaaminen, kaikkinainen pahuus.
- - -
Älä vihaa veljeäsi sydämessäsi, vaan nuhtele lähimmäistäsi, ettet joutuisi hänen tähtensä syynalaiseksi. Älä kosta äläkä pidä vihaa kansasi lapsia vastaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Minä olen Herra."
1. Joh. 3:15; Ef. 4:31; 3. Moos. 19:17-18 [kr92] [kr38]
SANA PUHUKOON :
JOOEL 2
1. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä
vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä:
2. pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule, tulevaisten polvien vuosiin saakka.
3. Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut.
4. Ne ovat näöltänsä kuin hevoset, ja niinkuin ratsut ne juoksevat.
5. Ryskyen kuin sotavaunut ne hyppivät vuorten huipuilla, räiskyen kuin tulen liekki, joka kuluttaa oljet; ne ovat kuin väkevä kansa, sotarintaan asettunut.
6. Niitten edessä kansat vapisevat, kaikki kasvot kalpenevat.
7. Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa.
8. Toinen ei sysi toistansa: jokainen kulkee omaa suuntaansa. Heittoaseitten välitse ne syöksyvät pysähtymättä.
9. Kaupunkiin ne hyökkäävät, ryntäävät muurille, nousevat taloihin, tulevat ikkunoista sisään kuin varas.
10. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.
11. Ja Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen lukuisa on hänen väkensä, sillä väkevä on hänen käskynsä täyttäjä, sillä suuri on Herran päivä ja sangen peljättävä; kuka voi sitä kestää?
12. Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen.
13. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.
14. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne.
15. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous.
16. Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.
17. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'"
18. Niin Herra kiivaili maansa puolesta ja sääli kansaansa.
19. Ja Herra vastasi ja sanoi kansalleen: Katso, minä lähetän teille viljaa, viiniä ja öljyä, niin että te tulette niistä ravituiksi. Enkä minä anna enää häväistä teitä pakanain seassa.
20. Ja mikä pohjoisesta tulee, sen minä karkoitan teistä kauas ja syöksen sen kuivaan ja autioon maahan, sen alkupään Idänmereen ja sen loppupään Länsimereen. Ja siitä nousee löyhkä, nousee katku. Sillä suuria se on yrittänyt.
21. Älä pelkää, maa. Iloitse ja riemuitse, sillä Herra on tehnyt suuria.
22. Älkää peljätkö, metsän eläimet, sillä erämaan laitumet viheriöivät, sillä puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat voimansa.
23. Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
24. Ja puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat viiniä ja öljyä.
25. Ja minä korvaan teille ne vuodentulot, jotka heinäsirkka, syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka söivät, minun suuri sotajoukkoni, jonka minä lähetin teitä vastaan.
26. Ja te syötte kyllälti ja tulette ravituiksi ja kiitätte Herran, teidän Jumalanne, nimeä, hänen, joka on tehnyt ihmeitä teitä kohtaan. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.
27. Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.28. Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
30. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita;
31. aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.
32. Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.
JOOEL 2
1. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, toitottakaa torvia minun pyhällä
vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä:
2. pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä niinkuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut ikiajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule, tulevaisten polvien vuosiin saakka.
3. Sen edellä käy kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut.
4. Ne ovat näöltänsä kuin hevoset, ja niinkuin ratsut ne juoksevat.
5. Ryskyen kuin sotavaunut ne hyppivät vuorten huipuilla, räiskyen kuin tulen liekki, joka kuluttaa oljet; ne ovat kuin väkevä kansa, sotarintaan asettunut.
6. Niitten edessä kansat vapisevat, kaikki kasvot kalpenevat.
7. Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietänsä suoraan, ei mutkittele polullansa.
8. Toinen ei sysi toistansa: jokainen kulkee omaa suuntaansa. Heittoaseitten välitse ne syöksyvät pysähtymättä.
9. Kaupunkiin ne hyökkäävät, ryntäävät muurille, nousevat taloihin, tulevat ikkunoista sisään kuin varas.
10. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät; aurinko ja kuu käyvät mustiksi, ja tähdet kadottavat valonsa.
11. Ja Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen lukuisa on hänen väkensä, sillä väkevä on hänen käskynsä täyttäjä, sillä suuri on Herran päivä ja sangen peljättävä; kuka voi sitä kestää?
12. Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen.
13. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.
14. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne.
15. Puhaltakaa pasunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous.
16. Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.
17. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'"
18. Niin Herra kiivaili maansa puolesta ja sääli kansaansa.
19. Ja Herra vastasi ja sanoi kansalleen: Katso, minä lähetän teille viljaa, viiniä ja öljyä, niin että te tulette niistä ravituiksi. Enkä minä anna enää häväistä teitä pakanain seassa.
20. Ja mikä pohjoisesta tulee, sen minä karkoitan teistä kauas ja syöksen sen kuivaan ja autioon maahan, sen alkupään Idänmereen ja sen loppupään Länsimereen. Ja siitä nousee löyhkä, nousee katku. Sillä suuria se on yrittänyt.
21. Älä pelkää, maa. Iloitse ja riemuitse, sillä Herra on tehnyt suuria.
22. Älkää peljätkö, metsän eläimet, sillä erämaan laitumet viheriöivät, sillä puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat voimansa.
23. Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
24. Ja puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat viiniä ja öljyä.
25. Ja minä korvaan teille ne vuodentulot, jotka heinäsirkka, syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka söivät, minun suuri sotajoukkoni, jonka minä lähetin teitä vastaan.
26. Ja te syötte kyllälti ja tulette ravituiksi ja kiitätte Herran, teidän Jumalanne, nimeä, hänen, joka on tehnyt ihmeitä teitä kohtaan. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.
27. Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti.28. Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät.
29. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
30. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita;
31. aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.
32. Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.
Jarmon Näky - Danielin kirjat
Kävin
tuolla lukemassa tuon päivittäisen ja siellä oli jotain
ihmellistä. Oli pakko tuoda myös tänne, Jarmo Eklundin, Jarmo on
Pelastussanoman ylläpitäjä ja tässä hänen kertomaa:
16.9.2017. Lauantai.
”En tajua, taidan nähdä nyt näkyjä
Nyt minä näen, on vaikeaa kirjoittaa, rakkaat ystävät. Näen danielin kirjat kuin edessäni avaututuneena.. ymmärrätehän mitä se tarkoittaa? Minun ei tarivitse kirjoittaa mitä se on, Kirjoitan nyt hengessä. Kotelekaa!
Näin yöllä sen mitä se on… se on kauheaa.. ihan hirveää, eikä sitä kannata kellekään kertoa.
En jaksa kirjoittaa enempää…”
Koin tämän Raamatun paikan Danielista juuri tähän sopivaksi ja josko kuvaa jo meidän aikaamme:
DANIEL 12
1. Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo
sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
2. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
3. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
4. Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.
5. Ja minä, Daniel, näin, ja katso, siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran tuolla rannalla.
6. Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: "Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?"
7. Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: "Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät."
8. Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: "Herrani, mikä on oleva näitten päätös?"
9. Niin hän sanoi: "Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.
10. Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.
11. Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.
12. Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.
13. Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.
Anteeksi, jos kirjoitin
epäselvästi, sillä innostuin tuosta Jarmon näystä niin
kovin!
Kävin eilen illalla lukemassa Pelastussanoman etusivuilla ja löysin tuon Jarmon näyn sieltä päivittäistä seurantaa osiosta. Jarmo oli sen eilen sinne kirjoittanut Pyhän Hengen vaikutuksen alaisena, mutta tossa näyn omaisessa tilassaan oli hänelle avattu Danielin kirjat hänen eteensä.
Koin, että koska ne olivat kaikki avoinna, on aika valmis ja "täyttynyt". Tuo Daniel 12 on minusta tuossa hyvin kuvaava.
Innostuin tuosta näystä niin, että halusin sen heti jakoon tännekkin. Toivottavasti nyt olin ymmärettävämpi ...
Illalla ja aamulla rukoilin tuon asian puolesta, aivan itseni uneen asti. Pyysin että Herra tuota vahvistaisi. Antaisi jotain mikä vahvistaisi Jarmon näkyyn liittyen. Aamulla kun olin ylösnousemassa ja pettynein mielin ajattelin, että en nyt saanut mitään, niin juuri kun olin tekemässä lähtöä siitä rukoushetkestäni, sain näyn jossa minulle näytettiin tuollaista ommeltua, valkoista ristiä, joita tässä olen viimeaikoina tehnyt aivan urakalla.
Tämä näytetty valkoinen risti oli ommeltu, mutta siinä ei ollut vielä täytteitä sisällä, joten koin että se tarkoitti työn kesken jäämistä ja tuossa osassa ristiä missä oli tuo INRI kyltti, siihen oli piirretty valkoinen sydän jolla oli valkoiset siivet. Siis, näin tuo risti minulle puhui:
-" Ristin työ jää kesken ja Herramme tulee vanhurskaudessaan ja rakkaudessaan hakemaan meidät, omansa..."
Noin tuon ymmärsin ... Tämä oli minun vahva kokemukseni tästä kaikesta.
Olkaat Siunatut, pian lähdemme ...
No tässä se nyt on... voi voi... huokaa eksynyt ymmärtämätön maailma. Toinen ymmärtää ja toinen ei. Itkettää!
Käsittääkseni tehtäväni on tehty ja on enää jäljellä viimeiset päivät. Aikainvartijoita ei enää tarvita, vaan heistä tulee majoitusmestareita kun Taivaan kotiin saapuu sitten aikanaan suuri joukko jota on vaikea edes laskea ja joku kysyy, mistä nämä ovat tänne tulleet ja sitten hänelle sanotaan että he ovat tulleet siitä suuresta ahdistuksesta ja he ovat siihen jäätyään puhdistaneet ja pesseet vaattensa karitsan veressä. Sen sijaan aikain vartija, morsianta ei määrätä ahdistukseen, eikä häävieraitakaan vihaan, vaan olemaan yhdessä Kristuksessa Jeesuksessa.
Danielin kirjan nuo luvut oli kauheaa luettavaa kun sen sijoittaa näille päiville. Se joka sen joutuu kohtaamaan, tulee näkemään maailman historian hirvittävimmät ajat. Ojissa virtaa veri, ei vesi ja tuonelan suu on apposen auki!
Kävin eilen illalla lukemassa Pelastussanoman etusivuilla ja löysin tuon Jarmon näyn sieltä päivittäistä seurantaa osiosta. Jarmo oli sen eilen sinne kirjoittanut Pyhän Hengen vaikutuksen alaisena, mutta tossa näyn omaisessa tilassaan oli hänelle avattu Danielin kirjat hänen eteensä.
Koin, että koska ne olivat kaikki avoinna, on aika valmis ja "täyttynyt". Tuo Daniel 12 on minusta tuossa hyvin kuvaava.
Innostuin tuosta näystä niin, että halusin sen heti jakoon tännekkin. Toivottavasti nyt olin ymmärettävämpi ...
Illalla ja aamulla rukoilin tuon asian puolesta, aivan itseni uneen asti. Pyysin että Herra tuota vahvistaisi. Antaisi jotain mikä vahvistaisi Jarmon näkyyn liittyen. Aamulla kun olin ylösnousemassa ja pettynein mielin ajattelin, että en nyt saanut mitään, niin juuri kun olin tekemässä lähtöä siitä rukoushetkestäni, sain näyn jossa minulle näytettiin tuollaista ommeltua, valkoista ristiä, joita tässä olen viimeaikoina tehnyt aivan urakalla.
Tämä näytetty valkoinen risti oli ommeltu, mutta siinä ei ollut vielä täytteitä sisällä, joten koin että se tarkoitti työn kesken jäämistä ja tuossa osassa ristiä missä oli tuo INRI kyltti, siihen oli piirretty valkoinen sydän jolla oli valkoiset siivet. Siis, näin tuo risti minulle puhui:
-" Ristin työ jää kesken ja Herramme tulee vanhurskaudessaan ja rakkaudessaan hakemaan meidät, omansa..."
Noin tuon ymmärsin ... Tämä oli minun vahva kokemukseni tästä kaikesta.
Olkaat Siunatut, pian lähdemme ...
No tässä se nyt on... voi voi... huokaa eksynyt ymmärtämätön maailma. Toinen ymmärtää ja toinen ei. Itkettää!
Käsittääkseni tehtäväni on tehty ja on enää jäljellä viimeiset päivät. Aikainvartijoita ei enää tarvita, vaan heistä tulee majoitusmestareita kun Taivaan kotiin saapuu sitten aikanaan suuri joukko jota on vaikea edes laskea ja joku kysyy, mistä nämä ovat tänne tulleet ja sitten hänelle sanotaan että he ovat tulleet siitä suuresta ahdistuksesta ja he ovat siihen jäätyään puhdistaneet ja pesseet vaattensa karitsan veressä. Sen sijaan aikain vartija, morsianta ei määrätä ahdistukseen, eikä häävieraitakaan vihaan, vaan olemaan yhdessä Kristuksessa Jeesuksessa.
Danielin kirjan nuo luvut oli kauheaa luettavaa kun sen sijoittaa näille päiville. Se joka sen joutuu kohtaamaan, tulee näkemään maailman historian hirvittävimmät ajat. Ojissa virtaa veri, ei vesi ja tuonelan suu on apposen auki!
21.6.2018.
Shalom !
Minulla oli jo viime viikolla rukousöljy mukanani töissä. Oli aikomus, että siunaan sillä erästä asiakasta, joka uskoo. Hän on lievästi vammainen ja mielenterveys ongelmasta kärsivä. Hän elää nyt kuitenkin hyvää vaihetta ja usein jos tulee rauhallinen hetki, puhumme hänen kanssaan uskon asioista. Hän on alkanut pitää minua tuki henkilönään, vaikka viralliselta taholta sitä en ole missään nimessä.
Hän pyysi että vaihdamme puhelin numeroita ja niin teimme, sillä ajattelin että ei se ole itseltäni pois, jos vapaallakin heittelemme toisillemme viestejä.
No, tuo siunaus ei viime viikolla onnistunut, olimme niin eritehtävissä. Mutta eilen, ... eilen se sitten onnistui. Saimme rauhallisen hetken ja kysyin saanko siunata hänet, rukousöljyllä öljyten ja hän iloisesti otti sen vastaan.
Tänä aamuna hän lähetteli viestiä ja kiitteli vieläkin siitä että siunasin häntä.
"Siunataan toinen toisiamme!" Olkaa Siunatut!
TÄMÄ SANA ON PUHUTTANUT MINUA TÄNÄÄN; VOI KUINKA SE ON NIIN TÄRKEÄÄ SANOMAA!
Kirje roomalaisille 10
1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
2. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
3. sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
4. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
5. Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
7. tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.
8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
14. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15. Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16. Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
18. Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
19. Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
20. Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
21. Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
Minulla oli jo viime viikolla rukousöljy mukanani töissä. Oli aikomus, että siunaan sillä erästä asiakasta, joka uskoo. Hän on lievästi vammainen ja mielenterveys ongelmasta kärsivä. Hän elää nyt kuitenkin hyvää vaihetta ja usein jos tulee rauhallinen hetki, puhumme hänen kanssaan uskon asioista. Hän on alkanut pitää minua tuki henkilönään, vaikka viralliselta taholta sitä en ole missään nimessä.
Hän pyysi että vaihdamme puhelin numeroita ja niin teimme, sillä ajattelin että ei se ole itseltäni pois, jos vapaallakin heittelemme toisillemme viestejä.
No, tuo siunaus ei viime viikolla onnistunut, olimme niin eritehtävissä. Mutta eilen, ... eilen se sitten onnistui. Saimme rauhallisen hetken ja kysyin saanko siunata hänet, rukousöljyllä öljyten ja hän iloisesti otti sen vastaan.
Tänä aamuna hän lähetteli viestiä ja kiitteli vieläkin siitä että siunasin häntä.
"Siunataan toinen toisiamme!" Olkaa Siunatut!
TÄMÄ SANA ON PUHUTTANUT MINUA TÄNÄÄN; VOI KUINKA SE ON NIIN TÄRKEÄÄ SANOMAA!
Kirje roomalaisille 10
1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
2. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
3. sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
4. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
5. Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
7. tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista.
8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11. Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
14. Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15. Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16. Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17. Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
18. Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
19. Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
20. Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
21. Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
Ef.1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti