Herran Vuosi 2016

Avoin Kirje Elämästä 2016
By: Sinettisormus
(5 osa; kirje)

Herran Vuosi 2016



15.1.2016. Illalla nukkumaan käydessä olin Herrani kanssa rukouksessa ja Hänen läsnäolossaan, kun samalla sain hyvin selkeän kuvan silmästä, Jumalan kaikkinäkevä silmä. Pyysin Häneltä vastausta, olinko viimeaikoina toiminut oikein taiko väärin, että Hän sen minulle ilmoittaisi tavalla tai toisella, sillä haluan olla kuuliainen Hänen tahdossaan ja niin sitten yöllä sainkin unen, jossa kerrottiin minun toimineen oikein, niinkuin pitikin, mutta tulee välttää lähteä toisten ihmisten sanomisiin ja pysyä siinä minkä Herra on antanut, sillä yksikään ihminen ei ole käskijäni, vaan yksin Jeesus Kristus, Herrani, tuo kaikki näytettiin unessa tekstin omaisesti, joka oli lihavaa tekstiä. Tuossa unessa samaanaikaan näytettiin hyvin lihavaa ja isoa ja vaaleansinistä toukkaa, jonka ymmärrän tarkoittavan jotakin uutta, joka on nyt toukka vaiheessa ja tuo vaaleansininen väri kertoo sen asian taivaallisuudesta.

Jumalan ominaisuuksia:

Hän on kaikkivaltias (Mt. 28:18; Dan. 7:14; Jh. 17:2; 1. Pt. 3:22)

Mikään ei ole hänelle mahdotonta (Lk. 1:37).

Ihmeet ovat mahdollisia.

Hän on kaikkialla läsnä oleva (Ps. 139:7)

Hän on läsnä olemuksellisesti kaikkialla, missä hän toimii.

Hän on läsnä sanassaan ja sakramenteissaan sekä uskovissaan (Jh. 6:63; 2. Kr. 6:16; Jes. 57:15).

Hän on kaikkitietävä ja kaikkinäkevä (Ps. 139)

Jumalan näkeminen on välitöntä näkemistä, joka ei perustu harkintaan, kokemukseen tms.

Herra olkoon meille armollinen ja antakoon meille rauhan!

Aamen


16.2. Tänä aamuna kun olin jo rukoillut Herralle ja olin vain hiljaa Hänen läsnäolossaan, näin kuvan tällaisesta palstaketjusta, jossa näytettiin vain sinisellä kirjoitettua otsikkoa, jossa luki: Etsikkoaika. Joten yritetään avata sitä hiukan. Se on aikaa, kun ihminen hakee uskoaan ja lopulta sen toivottavasti löytää, sillä me voimme myös kadottaa tuon ajan, joita Jumala meille muutaman kerran elämässämme antaa, että silloin löytäisimme Hänet. Sananpaikka jota Herralta pyysin avautui tähän näin:

31. Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
32. Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
34. Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
38. ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
39. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
40. Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.
41. Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.
42. Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."

Matt.10

22.2.Tänä aamuna rukouksessa, kuulin lempeän ja hyvin rauhaisan mies äänen sanovan sanoja: -"... onnistumisia... tänäiltana... 7x voi haudata... kymmenen. Nyt jään katsomaan miten tämä avautuu. Olin päivän töissä, ja nyt väsynyt ja sähkökatkokin viivästytti tämän kirjoittamista, mutta toin silti tämän, jos jollain herättää ajatuksia, minulla kyllä on joain, mutta niistä ehkä tarkemmin huomenna.

Avaan tänään tuota eilistä sanomaa, josta kerroin myös miehelleni heti aamusta ja hän kommentoi: -" Ei kai meille ole tulossa noin monia hautajaisia?" Lohduttelin, että en sitä niin ymmärrä, ei ole kyse hatajaisista, vaan ymmärrän sen anteeksi annoksi, niin kuin Matt.18. sanoo:

21. Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22. Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Me saamme siis haudata pahat tekomme, Jeesuksen anteeksiannon kautta, näin tuon kodan ymmärsin, eikä siinä sanottu että joudumme hautaamaan, vaan, voimme haudata, sekin kertoo jo tuon kokemani asian puolesta. Mietin tuota, ...onnistumisia, mistä ihminen voi tietää onnistuneensa erilaisista asioista elämänsa aikana, ehkä jotain voi, muistaen sen onnistumisen ilon, mutta kaikkea emme voi tietää, onnistuimmeko juuri Herran silmissä, onneksi hän on omalleen armollinen. 
Se, että kokee onnistumisen ylpeytenä, ei ole Herran silmissä onnistumista, siksi monesti olenkin joillekkin korjannut, että kun jossain onnistuu, älkää olko siitä ylpeitä, vaan olkaa siitä iloisia ja kiitollisia, sillä ylpeys on aina synti..
Töissä kerroin myös parille työkaverille noista sanoista jotka kuulin ja hekin olivat ihmeissään, samalla avauduimme myös enemmänkin tästä henkisestä puolestamme ja koin sen ja sanoinkin sen heille, että tämäkin voi kuulua sinne onnistumisen piiriin, opimme tuntemaan toisiamme henkiseltä puolelta paremmin, sitten he pyysivät minua sunnuntaiseen Jumalanpalvelukseen, jossa he olivat laulamassa, sanoin että tulen mielelläni jos ei ole mitään esteitä.
 Illalla kotia tulessa, kerroin näistä miehelleni ja kutsusta jonka sain ja mieheni vastasi, aivan kuin hieman pettyneenä:
-" Ei minua ole kutsuttu, ... en tosin taitaisi keritäkkään..." 
Muuta ei sitten ihmeellistä illalla milestäni tapahtunutkaan, niin kuin ääni sanoi: ..."tänäiltana..." 
Ehkä nuo mieheni sanat kuitenkin kertoi siitä, että hän hengellisesti edistyy uskontiellään, että siemen on kasvussa, näin ainakin toivon ja siunauksin tätä olen rukoillut hänelle. Tuo ...kymmenen... ei vielä avautunut mitenkään ja muutenkin voi tuo sanoma vielä avautua toisinkin, sillä kyseessä voi olla myös ulkoiset seikat, se jää nähtäväksi, mutta näin niitä eilen pähkäilin.

Tänäaamuna,1.3. sain pitkästä aikaa pari näkykuvaa ollessani rukouksessa. Ensimmäisessä kuvassa näin hyvin talvisen kuvan. Kaikki oli valkoisen lumenpeitossa, joku edellisen kesän kasvikin "törrötti" lumisen valkeana, koin, että Herra näin näytti maailman kylmyyden tänään.
Toisessa kuvassa näin ruoka vuuan, ja näin kuinka sen pinnalle aseteltiin peitoksi vihreä, iso salaatin lehti. Ajattelin, että olisiko tässä meidän hengenravintoamme, joka oli vuorattu elävällä salaatin lehdellä, kuvastaen hengellisen elämän ja sanan tuoreutta, sitä että Jumala, joka on antanut meille sanansa, on elävä ja aina tuores, kuin Hänen sanansa ja siitä nauttien alati, on meidän uskommekin oleva elävää ja tuoresta.
 Maailma on tullut niin kylmäksi, että sen pelastaa vain elävä Jumala ja elävä sana ja uskon elämä. Mitä enempi maailma kylmenee tulisi meidän kaikesta huolimatta jaksaa valvoa, kylpeä Herran läsnäolossa ja Hänen sanassaan, vaikka henkinen väsymys meitäkin koettelee, mutta uskovina tiedämme ja tunnistamme sen lähteen ja meidän tulee vain ravistella itsemme irti siitä. Hyvä virvoittautuminen on myös Herran ylistys, kuunnellen ja laulaen ylistys lauluja ja musiikkia, sillä se vihulainen vihaa sitä että olemme ylistyksessä Herran puoleen ja niin joutuu päästämään otettaan meistä ja tämä toimii, olen sen niin monesti itse testannut, että masennus, joka ei ole Jumalasta, väistyy, kun alkaa ylistämään.
Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!