HÄN; JOKA ISTUU OIKEALLA PUOLELLA

HÄN; JOKA ISTUU OIKEALLA PUOLELLA

3.2.2015. Tänään näyssä oli malja, joka oli kuin kristallia, ensin näin sen kauempaa, se oli kapea ja pitkulainen. Sitten nousin tuon maljan yläpuolelle ja se zoomattiin lähelleni ja hämmästyin sen syvyyttä, kuvaa vietiin yhä pitemmälle maljan sisään, niin että pian näkyi pohja ja huomasin että tuo malja oli pohjiaan myöten tyhjä...

Tämä sananpaikka aukeni sopivasti näkyyn:

JESAJA 51
1. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa
etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.
2. Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.
4. Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.
5. Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.
6. Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.
7. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.
8. Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.
9. Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?
10. Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
11. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
12. Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
13. ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?
14. Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.
15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
16. Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
17. Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem, sinä joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, joka olet päihdyttävän pikarin juonut, tyhjäksi särpinyt.
18. Ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli synnyttänyt, ollut häntä taluttamassa; ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä tarttunut.
19. Nämä kohtasivat sinua kaksittain - kuka sinua surkuttelee - tuho ja turmio, nälkä ja miekka; millä voin sinua lohduttaa?
20. Tajuttomina makasivat sinun poikasi joka kadun kulmassa, niinkuin antiloopit pyydyshaudassa, täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
21. Sentähden kuule tätä, sinä poloinen, joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
22. Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
23. Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.

4.2. Huomenta te ystäväiseni, tänä aamuna näyssä nainen katseli aivan edessäni, seisten, kohti minua ja välillä katseli ylös taivaalle. Kohta toinen puoli hänen kasvoistaan katosi, oli vain puolikkaat kasvot ja tämän jälkeen, hyvin pian, kuin puff ... katosi hän kokonaan ... kuvasiko ylöstempausta? Hain sanasta paikkaa mutten kokenut avaamaani paikkaa vastaukseksi? (Psalmi 2) Vai oliko se sitä ...Sitten tulin tänne katsomaan, olisiko mitään uutta auringon alla, ja katselin tuota eilistä sananpaikkaa Jesja 51 ja koin että tämä jae voisi sanoa jotakin ....

6. Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.

Herran Rauhaa ja Siunausta, kulkekaa Herran kasvoja katsellen, antakaa hänen kulkea edellänne, minne menettekin ja mitä tettekin.

9.2. aamulla sain kolme kuvanäkyä peräkkäin, kuin kuvasarja ja hieman kuvat oli epäselviä. Ensimmäisessä kuvassa iloinen nainen kaitsi lapsia pihassa, olisiko ollut koulun piha? Toisessa kuvassa kulki paljon autoja kuvan vasempaan suuntaan, aivan perättäin, liiempiä turvavälejä ei ollut mutta jokaisessa autossa paloi valot, oli siis pimeän aika ja viimeisessä kuvassa näin puukasan, kuin lautoja, jonkin rakennuksen nurkalla. Mietin taas josko nämä olivat näkyjä ja jos oli pyysin vahvistusta Herralta sanastaan. Löytyisikö paikkaa jossa puhuttaisiin kaikista kolmesta asiasta? Ja mielestäni löytyi, näen nuo kaikki kolme näkykuvaa Jesaja 30 tekstissä:

JESAJA 30

1. Voi uppiniskaisia lapsia, sanoo Herra, jotka pitävät neuvoa, mikä ei
ole minusta, ja hierovat liittoa ilman minun henkeäni, kooten syntiä synnin päälle;
2. jotka menevät Egyptiin, kysymättä minulta, turvautuakseen faraon turviin ja etsiäkseen suojaa Egyptin varjossa!
3. Faraon turva koituu teille häpeäksi ja suojan etsiminen Egyptin varjosta häväistykseksi.
4. Sillä vaikka hänen ruhtinaansa ovat Sooanissa ja hänen sanansaattajansa saapuneet Haanekseen asti,
5. joutuvat kaikki häpeään kansan tähden, josta heillä ei ole hyötyä - ei apua, ei hyötyä, vaan häpeätä ja pilkkaa.
6. Ennustus Eteläisen maan Behemotia vastaan. Halki ahdingon ja ahdistuksen maan, halki naarasleijonan ja jalopeuran maan, kyykäärmeen ja lentävän käärmeen maan he kuljettavat aasinvarsojen selässä rikkautensa ja kamelien kyttyrällä aarteensa kansan tykö, josta ei hyötyä ole.
7. Egyptin apu on turha ja tyhjä; sentähden minä annan sille nimen: "Rahab, joka ei pääse paikaltansa".
8. Mene siis nyt ja kirjoita se tauluun heidän läsnäollessaan ja piirrä se kirjaan, että se säilyisi tuleviin aikoihin, ainiaan, iankaikkisesti.
9. Sillä he ovat niskoitteleva kansa, ovat vilpillisiä lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia,
10. jotka sanovat näkijöille: "Älkää nähkö", ja ennustajille: "Älkää ennustako meille tosia, puhukaa meille mieluisia, ennustakaa silmänlumeita.
11. Poiketkaa tieltä, väistykää polulta; viekää pois silmistämme Israelin Pyhä."
12. Sentähden, näin sanoo Israelin Pyhä: Koska te halveksitte tätä sanaa ja luotatte väkivaltaan ja vääryyteen ja siihen turvaudutte,
13. niin tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa, joka uhkaa sortua ja pullistuu; se särkyy äkkiä, yhtäkkiä.
14. Se särkyy, niinkuin särkyy savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä, niin ettei sen sirpaleista löydy palasta, millä ottaa tulta liedestä tai ammentaa vettä altaasta.
15. Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet,
16. vaan sanoitte: "Ei! Hevosilla me tahdomme kiitää" - niinpä saatte kiitää pakoon. "Nopean selässä me tahdomme ratsastaa" - niinpä ovat vainoojanne nopeat.
17. Tuhat pakenee yhden uhkaa; viiden uhkaa te pakenette, kunnes se, mikä teistä jää, on kuin merkkipuu vuoren huipulla, kuin lipputanko kukkulalla.
18. Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!
19. Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.
20. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.
21. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää".
22. Silloin sinä havaitset saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällystyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren; sinä viskaat ne pois kuin inhotuksen, sinä sanot niille: "Ulos!"
23. Niin hän antaa sateen sinun siemenellesi, jonka maahan kylvät, ja maan sadosta leivän, joka on oleva mehevä ja lihava, ja sinun karjasi on sinä päivänä käyvä laajalla laitumella.
24. Härät ja aasinvarsat, jotka peltotyötä tekevät, syövät suolaista rehuviljaa, joka on viskattu hangolla ja viskimellä.
25. Ja kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikilla ylhäisillä kukkuloilla on oleva puroja, vesivirtoja, suuren surmaamisen päivänä, tornien sortuessa.
26. Ja kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen, oleva niinkuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat.
27. Katso, Herran nimi tulee kaukaa, hänen vihansa leimuaa, ja sankka savu tupruaa; hänen huulensa ovat täynnä hirmuisuutta, ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.
28. Hänen hengityksensä on kuin virta, joka tulvii ja ulottuu kaulaan asti; se seuloo kansakuntia turmion seulassa ja panee eksyttäväiset suitset kansojen suupieliin.
29. Silloin te veisaatte niinkuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa, ja sydämenne riemuitsee niinkuin sen, joka huilujen soidessa astuu vaeltaen Herran vuorelle, Israelin kallion tykö.
30. Herra antaa kuulla äänensä voiman ja nähdä käsivartensa laskeutuvan alas vihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä, pilvenpurkuna, rankkasateena ja raekivinä.
31. Sillä Herran äänestä peljästyy Assur. Hän lyö vitsalla.
32. Ja jokaisella sallimuksen sauvan iskulla, jonka Herra häneen satuttaa, soivat vaskirummut ja kanteleet, ja hän sotii häntä vastaan, sotii kättä heiluttaen.
33. Sillä aikoja sitten on polttopaikka valmistettu; kuninkaallekin se on varattu. Syvä ja leveä on sen liesi, tulta ja polttopuita paljon. Herran henkäys kuin tulikivi-virta sytyttää sen. 

Eräänä aamuna näin kaksi näkykuvaa, ensimmäisessä oli mies, pukeutuneena valkoisiin vaatteisiin ja hän istui lattalla ja soitti jotain soitinta, tai soittimeksi sen kuvittelin, kuin torvi, mutta läpikuultavaa lasia ja sitten sain vielä toisen näyn, juuri kun menasin nousta ylös, näin risteyksessä yhdistelmä rekan joka kääntyi … OIKEALLE!  Kiitos ja Kunnia Herralle.Pyysin sanaa tähän näkyyni ja tää kohta vastasi siihen, Psalmi 19:8

8. Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme, Herran, Jumalamme, nimeä.

Totisesti Häneen me turvaamme, Jeesukseen Kristukseen, Herraamme, Herra Sebaotiin, joka istuu OIKEALLA puolella .

11.2. Shalom!

Tämän aamun näyt oli tällaiset, ensimmäinen kuva oli taas pimeää, oliko pimeän aika ja näin kuinka mies juoksi ja perässään hän johdatteli toista ihmistä, joka näytti naiselta. Käsi kädessä he juoksivat ja suunta oli kuvan oikeaan reunaan ...

Sitten näin vain vetta, savista kuraista vettä, ....

Herra johtaa omiaan, jotka häneen turvaavat, hän on pelastuksemme, Jeesus Kristus, Herramme. Herra olkoon kanssanne, missä kuljettekin ja mitä teettekin, olkaa hänen nimeensä siunattuja.

Aamen.

Olen viime päivinä harjoitellut askarrellen sytykeruusuja ja tänä aamuna kun heräsin näin tuollaisen ruusun kuvan näkynä, enkä edes miettinyt mitään niihin liittyvää ja heti sen jälkeen tuli toinen kuva jota ensin ihmettelin mikä se on? Ajattelin että onko tuo jokin laukaisin painike, mutta kun sitä paremmin tarkastelin, huomasin ettei siinä ollut painiketta, mutta koin että se oli jokin kohdistin, kun haetaan esim. kohde, joita näkee usein noissa nato armeijan kuvissa …Mietin mitä tuo voisi tarkoittaa? Sotaa, vaiko hengellistä sotaa? Sitten ajattelin tuota sytyke ruusua ja mieleeni kohosi Hengen tuli? Avasin raamattuni, josko sieltä kohoaisi vastaus ja tämä kohta kiinnitti huomioni:

Jesaja 30:33:

Sillä aikoja sitten on polttopaikka valmistettu; kuninkaallekin se on varattu. Syvä ja leveä on sen liesi, tulta ja polttopuita paljon. Herran henkäys kuin tulikivi-virta sytyttää sen.

Eräs uskon veljeni pyysi minulta erästä untani, että saisi kirjoittaa sen sivustolleen ja annoin luvan. Tuon sen nyt kopiona tänne omiin teksteihini:

Pyysin sisartamme Sinettisormusta kirjoittamaan hänen saaman unen uudelleen, koska muistan tuossa muutama viikko sitten sen lukeneeni häneltä ja se alkoi puhuttamaan minua huomattavasti ja pidän sitä merkittävänä. Sinettisormus siis kirjoitti unensa nyt minulle ja tässäpä se tulee:   Nimimerkki: Sinettisormus 15.2.2015   Yritin etsiä muistiinpanoistani tuota unta, jotta saisin sen tarkemmin ja löytyisi sen tarkempi ajankohtakin, mutten sitä löytänyt, en ehkä kirjoittanut sitä koskaan ylös näiden lentävien jäniksien ja oravien takia ... mutta viritän taas muistiani ja koen että tämän näin noin parisen vuotta sitten unessa: " Olimme korjaamassa satoa kotimme vierellä olevilla pelloilla, katsahdin metsänreunassa oleviin sähkölankoihin ja hämmästyin ja huudahdin: - "Ei voi olla totta....!" Näin lankojen yllä lentävän jäniksiä ja oravia. Saimme sadon korjattua ja siemeniäkin jäi yli mutta hämmästyksekseni ne piti laittaa pellonreunaan olevaan laihoon, vaikka talvi oli tulossa. Olimme traktorin luona kun näin Jeesuksen tulevan väsyneenä ja ehdotin että hän jäisi meille yöksi, mutta hän kieltäytyi ja halusi vain levätä traktorin lavalla hetkisen. Sitten luokseni tuli mies jolla oli silmät melkein umpeutuneet kiinni, ja olivat kovin rähmäiset. Hän halusi että Jeesus hänet parantaisi mutta sanoin että anna minun ensin koettaa tehdä niin kuin Jeesus teki sokeaa parantaessaan ja jos ei parannusta tule, odotetaan sitten Jeesuksen heräämistä ja niin teimme... ja uni loppui".   Jarmo jatkaa: 3. Mooses 23:9-10 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, ja leikkaatte sen viljaa, niin viekää papille viljastanne uutislyhde. Uutislyhde on siis morsian vanhassa liitossa, samana päivänä uhrattiin "virheetön vuoden vanha karitsa", joka on Jeesus itse. Matteus 27:50-52 Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ylösotto tapahtui samana päivänä, heilutuslyhde pääsiäisenä. Siinä nousi kaikki vanhassa liitossa kuolleet Pyhät. Sitten 3. Mooses 23 jatkuu jakeilla 15-17 Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa, laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri. Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi. Näissä jakeissa 15-17 puhutaan morsiamesta tässä kuluvassa ajassamme, joka päättyy UUTEEN RUOKAUHRIIN, kaksi kakkua happamena/synnissä leivottu 1:20 osaa parasta jauhoa ja jälleen uutislahjaksi. Lisäksi 7 vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa, ovat ne seitsemän seurakuntaa, joilla on Kristuksen teot ja armo. Siksi ovat virheettömiä.. ja papin omat jakeissa 18-20 Tämä on siis toinen ylösotto Jeesuksen kuoleman jälkeen. Sitten tulee tämä lause jakeessa 22 Kun te korjaatte eloa maastanne, niin älä leikkaa viljaa pelloltasi reunoja myöten äläkä poimi tähkäpäitä leikkuun jälkeen, vaan jätä ne köyhälle ja muukalaiselle. Minä olen Herra, teidän Jumalanne." Juuri tämän vuoksi tämä uni on merkittävä, koska unessa satoa ei saanut korjata pellon reunoja myöden (3. Mooses 23:22) vaan ne oli jätettävä köyhälle kulkumiehelle, joka on Jeesus kun hän palaa häistään ja toivoo löytävänsä vielä uskoa maan päältä. Sinettisormuksen unessa on monta merkittävää seikkaa, koska esimerkiksi juuri Jeesuksen rooli unessa. Hän nukkui kun vilja oli korjattu ja kielsi korjaamasta pellon reunoilta ja jopa kehotti kylvämään sinne vasten talvea. Sitten hän nukahti leikatun viljan keskelle traktorin lavalle. Matteus 25:11-12 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'. Luukas 12:35-36 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

Veljeni vaimo toi minulle luettavaksi Rakkaan edes menneen evankelista, Hilja Aaltosen kirjan; POLKUNI VARRELTA (Päivä)

Se oli kaunista luettavaa, mutta etenkin viimeinen otsikko jakso puhutteli minua ja ajattelin sen tallentaa itselleni, kyyneleet vierivät lukiessani Hiljan ajatuksia:

Palaako lamppusi?

Kaikille tuttu Matteuksen evankeliumin 25 luku kertoo näin: ”Mutta yösydännä kuului huuto: ”Katso ylkä tulee, menkää häntä vastaan.” Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille, antakaa meille öljyänne, sillä meidän lampumme sammuvat.”

Tämä Matteuksen evankeliumin 25 luku on kuin Jumalan kansan eväspaketti matkaa tehdessämme tänä vaikeana aikana. Siinä puhutaan Jeesuksen tulemisesta.

Kun olen tarkastellut aikaa tällä pienellä vartiopaikallani, missä työtä teen, niin selvästi kuuluu Hengen korvaan tuo huuto: katso ylkä tulee. Jumalan ihmisen hengen korva kuulee tuon Hengen huudon: Jeesus tulee, Herra on vartiopaikalleni lähettänyt ihmisiä, joiden ensimmäinen sana, kun he alttarille tulevat, on: minun lamppuni sammuu. Heillä on hätä tästä, ei sitä huudeta ääneen, mutta sydän tuntee sen. Kauhistuu, mistä minä saan öljyä.

Kotini hiljaisen alttarin ääreen on laskettu taakkoja, haavoja, tahroja kantava sydän. Tänä päivänä tuhannet Jumalan joutsenet ovat lentokyvyttöminä laskeutuneet laineiden vietäväksi. Miksi? On leikitelty Jumalan armon kanssa. Tie on kaita, portti on ahdas. Sen läpi olemme uuden syntymisen itkuissa ja iloissa käyneet. Meille on annettu ihana leima: Jumalan lapseus, anteeksiantamus Kristuksessa Jeesuksessa. Mutta tie on kaita. Se on aidattu kahta puolta. Siinä keskellä on vain Golgatan verinen polku, kotitie, kirkkotie, jossa on Jeesuksen askeleet. Siitä ei saa poiketa mihinkään, mutta siltä tieltä ei hullukaan eksy.

Tahdon tänä päivänä todistaa: Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä. Tämä on vanhanaikainen sana tämän päivän jumalisuuden keskellä. Nyt pitää olla himphamppua. Menet polkkaa tai valssia, kunhan käyt kirkossa tai kokouksessa, niin matka on kunnossa. Ei ystävät, tie on kaita!

Tänä päivänä yön huuto: ”Jeesus tulee pian” kuuluu elävän kristityn korvaan. Kun se huuto kuuluu, silloin joutuu katsomaan, mitä nutun alla on. Tuntuu siltä, että lamppuni sammuu. Näitä sammuvia lamppuja Jumalan seurakunnan keskellä on. Kun uskon lamppu sammuu ja sydän on karrella, me tiedämme, öljy on loppunut. Vaikka raapaisee kuinka monta tulitikkua, jos öljy on lopussa, niin lamppu ei pala.

Mitä öljy on? Uskon näkemyksetkö? Ei, ystävät. Golgatan verinen voima, anteeksiantamus Kristuksessa Jeesuksessa. Kun tämä armon öljy on sydämessä, ihmeellinen Lampunhoitaja niistää sen sydämen, jos se on karrelle palanut. Ja liekki syttyy. Sammuneet lamput syttyvät vain Golgatalla. Ei se siitä parane, vaikka muutat seurakuntaa ja kirkkoa. Kun öljy on loppu, niin se on loppu. Vie sydämesi Golgatan huoltoasemalle, siellä se pestään, täytetään säiliöt ja matka jatkuu. Olkoon tämä sellainen päivä, jolloin sammuvan lampun karsta otetaan pois ja sydän täytetään taivaallisella öljyllä Pyhässä Hengessä.

Minä tiedän, sammunut voi syttyä. Karsta niistetään pois. Sydämen säiliöön annetaan öljyä Pyhässä Hengessä, ja lamppu palaa. Uskon, että kun sammuneiden lamppujen kanssa tullaan sielunhoitajien luokse ja kun alttarilla hoidetaan sammuneita lamppuja kuntoon, ne syttyvä uudestaan. Eräs ystävä eilen soitti ja sanoi: ”Minä olen seitsemän kuukautta ollut pimeydessä. En ole uskaltanut enkä jaksanut lukea Jumalan sanaa ja minun rukoukseni on ollut kuivaa. Ryömin Golgatalle. Kotipolkua Golgatalle. Jäin Herran jalkoihin ja Taivaan Isä korjasi tekonsa, kosketti minua.”

Jeesuksen tulo on lähellä. Puoliyön huuto kuuluu sydämen korvaan. Lamppumme sammuvat. Tuodaan sammuvat lamput Golgatan huoltoasemalle, siellä ne syttyvät uudestaan. Siellä annetaan tyhjiin sydämemme astioihin öljy, joka riittää. Meillä on Jeesus Kristus. Et sinä enkä minä. Me olemme vain työvälineitä Herran suurilla vainioilla. Ei muuta. Sanotaan Herralle: tässä minä olen, tapahtukoon sinun tahtosi.

*******

Tässä Hiljan ajatuksia ja niin tosia, olkoon tänään se päivä …....