SÄHKÖPOSTIA .....

SÄHKÖPOSTIA .....

Jumala valitsee usein sellaisen palvelijakseen, joka ei ihmis- silmissä ole mitään, köyhän, kovia kokeneen ihmisen, jolla on nöyrä sydän. Ylpeä ei tähän kelpaa.

Suurimmat Jumalan sanansaattajat ovat olleet juuri köyhistä oloista nostettuja ihmisiä. Ihmisiä jotka ovat maailmassa, mutta ei maailmasta. He ovat enemmän, heidän ajatuksensa on alati Herran luona. Heidän sielunsa janoaa olla lähellä Herraa.

Uskovan paha synti on olla varoittamatta näistä asioista ihmisiä. Se jos he eivät ota vastaan niitä, on heidän asiansa ja se tulee synniksi, mutta jos uskova ei yritä varoittaa, tulee siitä heidän synti ja niiden syntisten veri heidän päälleen.

Meillä on siis vastuu, halusimme tai emme. Tässä ei ole kysymys maallisesta omaisuudesta vaan siitä mitä tulee olemaan kuolemamme jälkeen. Siksi meidän pitää kerätä teoillamme taivasosuutta. Ne teot pitää toteuttaa, pyyteettömästi, nöyrästi ja rakastaen, muuten niillä ei ole mitään väliä. Nämä ovat tärkeitä asioita joita toistelen.

Uskossa olevan ei sovi teeskennellen yrittää tehdä hyvää, se on valetta ja Jumala kyllä tunnistaa sen. Suvaitsevaisuus on tämän päivän muoti sana. Se oli aivan ok, siihen saakka kun sitten syntisiäkin asioita alettiin katsella suvaitsevin silmin. On oikein olla suvaitsevainen ihmisiä kohtaan, mutta ei heidän syntejään kohtaan. Mutta meidän pitää myös muistaa ettemme saa olla tuomareitakaan. Noustaan kaiken tämän yläpuolelle, nöyrästi… Nähdään maailma uusin silmin, ollaan rohkeita…

- Ken maistaa pisarankin Jumalaa, on ikuisesti suunniltaan.”

Laitoin sähköpostia veljelleni ja työkaverillenikin joka on hyvä ystäväni. Kerroin heille unen sillalla jossa oli lohikalat hyllyllä ja unen jossa enkelit tulivat rukoilemaan minun ja tyttäreni puolesta. 24.1.2012. ystäväni vastasi viestiini:

Moi!

Ihania unia! Voi kun päästäis vielä joskus yhdessä tekemään jotain Jumalan työtä, Jumalan kunniaksi ja ihmisten parhaaksi. Tää täällä on jatkuvaa vääntämistä. Avasin suuni taas palaverissa tai se en kyllä ollut minä vaan voima siihen tuli kyllä Jumalalta kun olin sitä pyytänyt. Ja nyt sitten olen ihan joukon petturi kun ajattelen asiakkaiden parasta. Kerroin totuuksia asiakkaiden hyvästä hoidosta ja hoitajan kiinni käymisestä asiakkaaseen ja rangaistuksen antamiseen. Ihan sydämeen koskee kun asukkaat pelkäävät kotonaan. Musta ei ole näihin keskitysleiri olosuhteisiin. Eikä kenenkään pitäisi joutua asumaan tollasen hoitajan hirmuvallan alaisuudessa. En enää voinut olla hiljaa kun satuin samaan aikaan huoneeseen, jossa 2 hoitajaa repi asiakkaan sängystä lattialle. Siitä tulikin sitten ihan kolmen palaverin juttu. Käsitys siitä, että tää ei ole minun paikka vaan vahvistuu entisestään. Nyt kun oon muutenkin paska, niin olis hyvä alkaa miettimään oikeesti taas kerran, mitä alkaisi tekemään. Mun veri vetäis niin voimakkaasti hengelliseen suuntaan, mutta kun en tiedä miten alottais. Sun kanssa olis niin hyvä tehdä yhdessä jotain tärkeää työtä. Nyt täytyy taas lähteä töihin, mut palaillaan taas… oli ihana lukea noista unista… Siunausta sinullekin RAKAS YSTÄVÄNI!

T: Ystäväsi***

Kaipasin tätä ystävääni kovasti. Oli harmi kun tapasimme niin harvoin. Rukoilin että voisimme tehdä joskus yhdessä jotakin työtä Jumalan kunniaksi, että tämä tulisi yhdistämään meidät ystävinä. Laitoin hänelle viestiä:

-” Kiitos postista. Teit aivan oikein puolustaessasi heikompia. Jeesus sanoi;” Se minkä teitte yhdelle vähimmistä veljistäni, sen te teette minulle.” Ole rauhassa, sinulla on Kristuksen sydän. Pidä siitä kiinni, mikään ei ole tärkeämpää. Lue Matt.25.

Siunausta.

T: Ystäväsi**

Sitten laitoin sähköpostia veljelleni näyistä joita olin saanut valkoisesta kattilasta ja märistä tyhjistä koreista, kerroin hänelle myös että siskommekin oli kysellyt että koska menisimme Ilmestysmajalle? Veljeni vastasi:

Moi!

Ihana näky. Koimme että pitää puhdistautua kaikesta liasta. Room.8 J Saimme tämän rukouksessa ja itse sain sen rukouksessa varmistukseksi J Kiitos Jeesus että kutsut myös siskoamme. Täällä on voimakas rukouksen henki ja on ilo palvoa Jumalaa. Tämä naisystäväni on saanut rukouksessa näyn joka vahvistaa yhteistä tulevaa elämäämme. Hän tarvitsee juuri nyt rukoustukea… on aivan loppu henkisesti ja ruumiillisesti ja tekee työssä virheitä. Vaikea tilanne työpaikalla on vienyt voimat ja kotiasiat ja pieni poika väsyttävät, kun ei ole omaa aikaa. Rukoillaan.

T: Veljesi**

5.2.2012.aamulla sängyllä hereillä ollessani sain taas kuvanäyn, se oli hiekkakasa tai kumpu. Asetin kysymyksen, mitä se voisi tarkoittaa ja sain pian ajatuksen; haudanpeittohiekka. Kerroin miehellenikin näystä ja ääneen mietin että tuleekohan kohta jostain suru viestiä? Laitoin tästä veljellenikin sähköpostia ja samalla riemuitsin heidän saamastaan rukousvastauksesta, Room.8. Se oli todella ihanaa sanaa, sydämeni tykytti rakkaudesta Jumalan puoleen.

6.2. veljeni vastasi:

Moi!

Ihanaa että sait iloa siitä sanasta… se tulikin Herralta ja vahvistettuna J Meillä on tänään ja huomenna Seppo Jokinen luennoimassa… ihan erityistilaisuus, kun Seppo ei kai enää tän jälkeen tee näitä. Meillä on ilo Herrassa ja Jeesus itse on luvannut seistä viimeisenä multien päällä J Ei hätää… Hän tietää. Siunattua päivänjatkoa teille meiltä kaikilta.

T: Veljesi**

7.2. aamulla sängyllä heräillessäni sain taas 2 näkykuvaa. Ensimmäisessä oli kuin pieniä kauraleivän viipaleita, eikä niitä ollut kovin paljon. Toisessa kuvassa oli paljon, isoja, vaaleita, kuin paahtoleivän paloja. Kalat puuttuivat kuvista, mutta tuli mieleeni Raamatun kohta jossa jaettiin leipää ja kalaa. Hengen ravintoa itselle ja muille, näinhän se on.

- “ Kiitos Herra!”

Kerroin tästä tietysti myös miehelleni ja laitoin myös sähköpostia veljelleni. On niin ihanaa saada näitä näkyjä ja unia ja on aivan pakko päästä myös jakamaan niitä myös muille. Me olemme useasti uskottomia palvelijoita.

Pelkäämme kohdata Herraa. Emme uskalla kohdata sitä totuutta että Kristus tulee pian maailmaan tuomitsemaan vanhurskaudessaan. Raamatun sanat sanovat:

- “Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.” Matt.24:36.

Kuulin ihanan kertomuksen jonka Aulikki Hartikainen kertoi Povijärven Pastori ohjelmassa. Hänen ystävänsä joka oli nainen, oli menossa pitämään hengellistä tilaisuutta. Yleensä hän pukeutui hameeseen mutta nyt hän jostain syystä päätti laittaa pitkät housut jalkaan.

Saarnapuhettaan pitäessään, hän kuuli äänen sisällään joka vaati keskeyttämään puhumisensa ja piti alkaa konttaamaan. Hän ajatteli ensin että tämä ei ehkä ollut Jumalasta. Ääni kuitenkin toisti tätä kokoajan ja oli niin

voimakas että hän päätti olla kuuliainen äänelle. Hän selitti seurakuntalaisille mitä oli kuullut ja päätti olla kuuliainen äänelle. Sitten hän alkoi konttaamaan. Onneksi oli ne pitkät housut jalassa.

Selvisi että takimmaisessa penkissä istui mies joka oli ateisti. Tämä oli ajatellut; että kun nyt ollaan täällä, niin Jumala voisi todistaa olemassa olonsa ja laittaisi vaikka tuon saarnaajan konttaamaan. Lopputuloksen me tiedämmekin.

Oli hyvä että saarnaaja oli kuuliainen, niin hullulta kuin tehtävä kuulostikin. Hän antoi näin Jumalan todistuksen tulla eläväksi.

8.2.2012. Aamulla taas näkykuva; pieni lapsi tai ihminen yritti aukaista isoa ovea muttei saanut sitä auki. Hänen ylleen tuli käsi, joka aukaisi oven. Se oli varmasti Herran käsivarsi joka aukaisee pienelle ihmiselle ovia auki, tämän kulkiessaan elämän tietä eteenpäin. Mitä enemmän on halua Herraa kohtaan on sitä enemmän myös ovia avautuu…

9.2.2012. taas näkykuva aamulla. Näin yläilmoista katsotun kuvan, joka oli rakennustyömaa. Siellä pienet ihmiset rakensivat jotain taloa. Kehyspuut oli pystyssä, katto puuttui. Tämän kuvan yllä poikittain oli puinen risti. Tulkitsin sen seurakunnan rakentumiseksi. Kuului myös laulua; - “Tunteet juhlistaa…”

Eräänä päivänä, helmikuun alussa, kävi meidän tuttava pariskunta kylässä. Olin tammikuussa heillä käydessämme saanut selville että tämä vaimo puoli uskoi myös hengellisiin asioihin. Usein minulla oli tunne että näin olisi, sillä hänestä huokuu hyvyys joka kuuluu Jumalan lapsille. En vain koskaan uskaltanut kysyä ja nyt kun puheet vahingossa lipsuivat siihen suuntaan päätin tarkistaa tämän maaperän. Lupasin tallentaa hänelle tietokoneella levylle näitä kirjoituksiani ja nyt kun he tulivat meille kylään, oli hyvä hetki antaa levyt hänelle. Hän kysyi:

- “Mitä nämä maksaa?”

Vastasin:

- “Ei mitään, ei muuta kuin ystävyyden, olkoon vaikka ystävänpäivälahja teille.”

Pian häneltä tulikin tyytyväinen vastaus sähköpostissa:

“Hei, olipa minusta koskettava ja todella hyvä sinun kirjoituksesi! - Tosin en vielä ole lukenut kuin puolet ensimmäisestä osasta. Mutta se vaikutti minuun vahvasti, iho kananlihalla luin lisää ja lisää… Jatkan lukemista illalla. Toivon todella että kirjoituksesi päätyisi julkaistavaksi!

Kiitos sinulle!

T: Ystävä***

Olin iloinen kun olin saanut taas yhden tyytyväisen lukijan kirjoituksilleni. Se kannusti kovasti ja antoi tunteen ettei nämä ole kuitenkaan mitään huuhaata . Ja miksi olisi, tunsinhan että ohjaus tähän kirjoittamiseen ja myös sen sisältöön tulevat tuolta ylhäältä. Katsoin Polvijärven Pastori ohjelmaa ja tunsin että sain heiltä profetian; ne jotka tuntevat että ovat olleet jo pitkään Jumalan koulussa, heidän ei pidä nyt antaa periksi, jo kuukauden päästä tulee helpotus ja Jumala tulee antamaan jotain uutta ja ihanaa. He puhuivat myös tunteista. Profetaalinen ihminen tunnistaa toisen ihmisen tunteet ja jos ne ovat ahdistavia voi tämän vapauttaa niistä. Pyytää vapautusta niistä tunteista jotka tulevat tämän ahdistuneen läsnäolossa ja samalla vapauttaa tämän ahdistuneen ihmisen. Eli tunteiden tunteminen voikin olla hyvä asia kun sen ymmärtää. Aivan kuin näkykuvassa taustalla kuuluva laulu:

- “Tunteet juhlistaa…”

Tätäkö ne tarkoittivat, osui taas yhtä aikaa tämän ohjelmasta saadun tiedon kanssa. Se mitä tunteita jotkut ihmiset aiheuttavat meissä ehkä kertookin tämän toisen tunnekuohuista ja häntä on mahdollista rukouksella auttaa… se haluaako tämä ihminen rukousta osakseen, onkin toinen juttu. Ihmiset eivät halua päästää irti ylpeydestään eikä maailman rakkaudestaan, eli siitä mitä me maailmassa edustamme ja jumaloimme, rahaa ja omaisuutta… Ihmiset haluaisivat helpon uskonnon jossa ei vaadita mitään ponnistuksia, ei itsensä ja hauskojen asioiden kieltämistä, eikä eroa maailman mielettömyyksistä. Sellainen ei

ole uskoa vaan julkeutta. Oikea usko perustuu Raamatussa oleviin lupauksiin ja ehtoihin.

- “Minä tunnen hänet; eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valehtelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut.” 1 Joh.2:4-5.

12.2.2012. tänä aamuna sain näkykuvaksi; valkoisen kyyhkysen. Kuva oli hyvin himmeä, joten ensin hieman epäilin että olikohan se näky, mutta tämän epäily ajatukseni jälkeen näytettiin valkoinen kyyhky uudelleen, hieman isompana, varmistukseksi.

Sehän kuvastaa Pyhää Henkeä ja sen vuodatus on todella ihanaa. On kuin joulukalenteria avaisi kun aamuisin miettii minkä kuvan tänään saan, vai saanko olenkaan? Ei malttaisi nousta ylös. Mutta sitä odottaa kuin pieni lapsi. 

Joskus näkyjä saa illallakin kun käy vuoteelle, mutta yleisemmin saan niitä aamulla. Olisi ihanaa kun alkaisi saamaan hereillä ollessa pitempiä kuvia eli profetioita. Mutta minulle on sanottu että kanavani on jo auki ja ne kyllä kehittyvät paremmiksi.

 Miten ihmeellistä tämä kaikki onkaan. Useasti harmittelen kuinka ihanista asioista uskottomat jäävät paitsi, mutta niin kuin Jeesuskin sanoi ristillä Isälleen:

- “ He eivät ymmärrä…”

Mutta kun heillä ei ole ymmärrystä ja halua edes yrittää ottaa selvää mitä tämä voisikaan olla. Ylhäältä tuleva viisaus on puhdas ja meidän tulisi myös olla esimerkillisiä tässä, ettemme tekisi toista mitä opetamme. 

On kauheaa ajatella tilannetta jossa uskova todistaa Jeesuksen nimeä, tupakan tahraamilla, keltaisilla huulillaan, ja iljettävällä hajullaan. Puhuvat evankeliumin puhtaudesta mutta itsellään on vastaiset tavat. Onko tämä uskottavaa? Se on niin maallista ja perkeleellistä. Taivaaseen ei pääse kuitenkaan mitään epäpyhää. Katumattomat synnit pyyhitään pois elämänkirjasta. Jos ei ole anteeksiantoa, ei ole pääsyä taivaaseen. On siis tärkeää pyytää syntejään anteeksi ja

katua tekemisiään ja parantaa sen jälkeen tapansa. 

Saatana on mielissään näistä ihmisistä jotka elävät siinä uskossaan, ettei tarvitse tehdä mitään katumustyötä, ettei tarvitse pyytää anteeksi, ettei mikään tällainen ole edes totta, vaan on heidän mielestä uskovien höpinää. He ovat niin ajatellessaan automaattisesti saatanan omia, vaikkeivät uskoisi tähänkään, saatanalle se on samantekevää, sillä se tietää tällaisen ihmisen olevan tämän oma. 

Minä pyydän:

- “Älkää antako sille tätä mahdollisuutta!”

Jostain syystä ei enää puhuta ihmisten synneistä. Kirkoissa ennen puhuttiin saarnoissa paljonkin syntiasioista mutta tänä päivänä ne ovat muuttuneet hyvin paljon maallisiksi ja poliittisiksikin saarnoiksi, vaikka nämä sopisi paremmin eduskuntaan, sinne minne ne kuuluukin. 

Ihmisen on mahdollista päästä taivaaseen, mutta synnit ei, - mieti sitä. Saattaa kuulostaa rajulle tekstille, mutta se on pelottavan totta.

13.2.2012. sain näkykuvaksi; kellon. Se näytettiin 3 kertaa. Vasta kolmannella kerralla näin, mitä aikaa se näytti, se oli 3:10 tai 15:10. Mieheni vitsaili heti että nyt hän kuolee, minä vastasin ettei hän ole nyt kuolemassa.

 Itselleni tuli mieleen oma äiti, joka oli lepokodilla hoidossa. Onko nyt äitini vuoro lähteä pois tästä maailmasta? Muutama päivä aiemmin näin sen hiekkakummun, nämä voisi liittyä toisiinsa. Saa nähdä, ei voi kuin odottaa, mitä tapahtuu? Vai tarkoittiko tämä peräti tempausta? Sanoin sen miehellenikin ääneen ja hän oli heti vastaan ettei se nyt ainakaan vielä tapahdu.