NYT ON TÄHTITAIVAAN AIKA

 NYT ON TÄHTITAIVAAN AIKA

13.10.2011.

Heräilin aamulla sängyssä sikeästä unesta. En halunnut nousta heti, vaan lepäilin vielä silmät kiinni hämärässä makuuhuoneessa. Näin kuinka eteeni ilmestyi himmeä kruunu, ei muuta, sitten se hävisi. Hetken kuluttua kuulin hyvin lempeän ja kauniin naisäänen, ilman mitään kuvia:

- “Nyt on tähtitaivaan aika.”

Sitten ei tapahtunut enää mitään, se oli näky. Olin ihmeissäni. Mitä tämä tarkoittaa? On niin vaikea tulkita näitä, olenhan vain ihminen. Ymmärsin kuitenkin pian että sen täytyi liittyä Ilmestysmajan profetiaan. Minähän olin altaassa tähtitaivaan alla. 

Nyt se siis alkaa, mitä se sitten onkaan. Kruunu= kuin Kuningatar Ester= Ylhäinen. Näin nimittäin vuoden alussa unen jossa enkelit valmistelivat minua ja sanoivat:

- Ei pyhä, mutta Ylhäinen.

Nämä vahvistavat toinen toisiaan. Noin pari vuotta sitten minulle näytettiin unenomaisesti, kuin tv-ruutu, mustaruutu johon ilmestyi Art, tai jotain vastaavaa, kuvat ilmestyivät valkoisina kuin pilvet ja sitten hävisivät, sitten tuli kaari silta ja se hävisi, sitten tuli kruunu ja lopulta Jeesus ristillä. Eli tässäkin minulle näytettiin Kruunu= Ylhäinen. Kaarisilta= Sovitus, joka tapahtui kun kävin uskonkasteella. Nämä todellakin vahvistavat saamiani profetioita. Mitä minulle onkaan tapahtumassa? Mutta haluan olla valmis, sillä se on herran kutsuma tie.

- Onko sinulla ollut koskaan niin iloinen mieli, että tuntuu ihan varpaissa asti?

Silloin tiedät, miltä tuntuu, kun sydämessä pulpahtelee ilo ja kiitollisuus Jumalalle. Meidät on tarkoitettu ylistämään Herraa. Jeesus sanoi:

- ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan.”

Todella yksinkertaista. Meidät on luotu tänne kokemaan Herran tekoja ja julistamaan niitä. Ilman Jeesusta elämä olisi tylsää. Uskon henki vapauttaa Jeesuksen Kristuksen ihmeitä tekevän voiman.

- Mitä näet itsessäsi?

- Näetkö ihmisen joka ei tiedä mitä tehdä?

- Kaipaavan ihmisen Jeesuksen luo, muttei ymmärrä sitä itse?

Elä elämäsi huolella, sillä se on arvokas lahja. Kuolemaa kohti me menemme, joka ikinen. Vaikeita asioita, mutta niitä kannattaa oikeasti miettiä.

- Olemmeko valmiita?

Minäkin kaipaan Jeesusta joka minuutti, joka sekunti. Rakkaus Jeesukseen on valtava. Olen riippuvainen Jeesuksesta, mutta se on hyvä asia. Yleensä riippuvuus on paha asia, mutta tässä kohtaa se on todella hyvä.

- Mieti miten Jumala voi vaikuttaa sinun kauttasi?

Meidän tehtävämme on rakastaa ja palvella lähimmäisiämme.

- Miten sinä voit toteuttaa tämän sinun elämässä?

Me asumme eripaikoissa ja vaikutamme eripaikoissa, sinä voit palvella omalla alueellasi, johon jonkun muun olisi vaikea päästä. Joskus voimme auttaa ja antaa apumme jopa sairaalan sängyltä, ei se paikkaa katso. Ihmiset ovat nykyään liian järkeviä, kaikki pitää olla järjellä selitettävissä. Jokainen ihminen joutuu kohtaamaan vastoinkäymisiä. Täytyy löytää oikea elämän tie, mikä ei ole aina helppoa. Kamppailemme ajatuksiemme ja pelkojemme kanssa. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse olla niin iso, että täytyisi selvitä elämässä yksin. Jeesus jätti meille esimerkin siitä kuinka meidän pitäisi kohdella toisiamme, astumalla heikomman puolelle, puhumalla ja tekemällä heidän puolestaan. Jokainen on ainutlaatuinen ja erilainen, siksi täydellinen sellaisenaan. Meidän pitäisi kirjoittaa kalentereihimme, että pidämme lupauksemme, puhumme totta ja pidämme kiinni lähimmäisistämme. Elämä on kivempaa, jos tekee mitä pitää tehdä, eikä riko sääntöjä. Elämä on vaikeaa jos ei noudata sääntöjä, maallisia ja taivaallisia. Tottelevaisuus ja kuuliaisuus antaa siunauksen. Pitää olla sanansa mittainen. Jos olet valehtelija, et ole mitään. Teoilla on aina seuraus, niin maallisesti kuin taivaallisestikin katsottuna. Pitää kantaa tekojensa seuraukset. Emme halua tulla loukatuiksi, emmekä saa

loukata muita. Emme saa olla röyhkeitä, vaan meidän pitää kunnioittaa toisiamme enemmän. Emme saa orjuuttaa toisiamme, saatana orjuuttaa, emme kai halua olla tämän kaltaisia?

- Miten se käärme on saanut meidät valtaansa? Pettämällä ja valehtelemalla!”

Jos meillä ei ole ystäviä, on vaikeaa selvitä elämästä. Meidän pitää tehdä yhteistyötä ja tukea toisiamme arjessa. Me tarvitsemme rakkautta, mutta myös kuria. Rakkaus kukoistaa, rakkaus ei pure. Kaipaamme halauksia ja hellyyttä. Köyhien ja rikkaiden välinen kuilu suurenee tänä päivänä. Meidän pitää olla vahvoja ihmisenä. Kun on omia tavoitteita ja rakentaa omaa elämäänsä, se antaa voimaa. Se, kun onnistuu jossain, se vahvistaa ja kun onnistuu myös sellaisessa mikä ennen on aina mennyt pieleen. Me kasvamme. Ajat ovat vaikeat. Olemme kokeneet vaikeuksia. Mutta voimme ojentaa auttavan käden toisillemme.

- Onko vaikeaa?

Olen elossa ja se riittää, ei auttamiseen ja välittämiseen tarvita aina rahaa. Kun se tulee sydämestä, on se sitä parasta itseään, RAKKAUTTA! Jospa tässä elämässä osaisi laittaa arvot oikeaan järjestykseen, mikä on tärkeää ja vähemmän tärkeää. Ei pidä valittaa joka asiasta, kun tietää että on monia joilla ei ole mitään. He ovat yksin tässä maailmassa, köyhinä ja sairaina, vailla hoitoa, kodin turvaa.

- Ellet ruoki sataa ihmistä, ruoki yksi ihminen.”

ÄITI TERESA

Vanhemmiten alkaa arvostaa vanhempiaan ja elämän tärkeitä asioita, läheisiä ihmisiä ympärillään. Olemassa oloa.

- Kiitos vanhemmilleni ja lähellä oleville, jotka ovat vaikuttaneet kasvuuni, mutta suurimman kiitoksen saa Herra, Herra Jumala!

On ihanaa kun vakka löytää kantensa, jonka kanssa jakaa

elämänsä, kaikilla ei ole mitään tai ketään. Mutta emme aina muista olla kiitollisia siitä mitä meillä on. Tuntuu että kaikki on liian itsestään selvää. Kaikella on kuitenkin aikansa, niin kuin Saarnaajakin toteaa Raamatussa. Elämä on rutiinia. Meillä on liian kiire… kohti kuolemaa. Avataan silmämme, tekemään pieniä ihmeitä, auttamalla toinen toisiamme, vaikka vain kädestä pitämällä.

- Meillä on sama Henki!

Muistin taas saamani profetiat ja aloin tutkimaan Esterin kirjaa raamatusta ja muita teoksista, sillä olinhan saanut mahtavan profetian jossa minua valmistellaan kuin Esteriä ja sain näyn kruunusta ja äänen joka sanoi:

- Nyt on tähtitaivaan aika.

Raamatusta muistamme kuinka Kuningatar Ester oli rohkea ja viisas. Hän oli kansansa pelastajana. Ilmestyskirjan Johannes, on seurannut katseellaan historian kulkua ajan loppuun asti:

- Lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus. ( Ilm. 12:17)

Tänään nämä sanat on täyttymässä. Saatana suuttui Esterille koska tämä sai estettyä tämän aikeet. Siksi tämä tulee tapahtumaan uudelleen lopunaikoina. Viimeistä suurta taistelua ollaan valmistelemassa, jollei jo käydä. Muslimit ja Kristityt ottavat jo kovasti yhteen. Saatana on herättävä suuttumusta niitä kohtaan, jotka kieltäytyvät noudattamasta yleisesti hyväksyttyjä maallisia tapoja ja perinteitä. Jumalaa pelkääväiset ei voi hyväksyä ajatuksia, jotka loukkaa kymmenen käskyn lain kohtia. Taistelukentällä tapahtuu totuuden ja valheen välisen kamppailun viimeinen suuri yhteenotto. Jumalan jäännöskansaa vastaan lopulta annettava käsky tulee olemaan hyvin samanlainen kuin se, joka Ahasveros julkaisi juutalaisia vastaan. Eli päämiehemme korkeissa asemissa tulevat tuhoamaan niitä tärkeitä Jumalan arvoja ja käskyjä, esim. säädös sapatista.

Johanneksen ilmestys 12 luku:

Ja näkyi merkki taivaassa: vaimo vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään kaksitoista tähteä.

2. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.

3.Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä, ja kymmenen sarvea, ja sen päässä seitsemän kruunua;

4. ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähdistä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

5. Ja hän synnytti poikalapsen, joka oli kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.

6. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka että häntä elätettäisiin siellä tuhatkaksisataa kuusikymmentä päivää.

7.Ja syttyi sota taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat.

8. Mutta eivät voittaneet, eikä heillä ollut sijaa taivaassa.

9. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maapiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

10. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

11. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä

rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.

12. Sen tähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!

13. Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.

14. Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääkseen erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoliaikaa poissa käärmeen näkyvistä.

15. Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niin kuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi.

16. Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.

17. Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.

18. Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.

Näitä tekstejä tutkiessani ja niiden tullessa vastaani, minulle nousi aina kylmät väreet ja päässä huimasi. Kun ymmärsin että lopussa Jeesus kaataa kaikki meidän syntimme paholaisen päälle ja ajaa tämän kadotukseen, koin sen niin voimakkaana että tunsin saavani kuin sähköiskun. Tällaista en ollut koskaan tuntenut. Sitten löysin mielenkiintoiset kohdat Johanneksen evankeliumista:

Luku 16: 21-22

21. Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

22. Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne.

Luku 21:24-25

24. Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

25. On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

Hyytävät väreet käyvät lävitseni, olen todella hämilläni kokemastani ja lukemastani, en uskalla edes ääneen sanoa ajatuksiani. Rukoilen:

- Herra, Herra Jumala, vahvista profetiani ja näkyni, että tiedän ettei nämä ajatukset ole minusta, sillä mielikuvitustahan minulla riittää.

Profetiassa sanottiin että Jumala tulee antamaan minulle paljon, etten vielä ymmärrä kuinka paljon ja tullaan avaamaan asioita; ovatko nämä nyt niitä?

- Onko minusta niin suureen?

- Miksi minä, täällä metsän keskellä, lähellä, en ketään?

- Vaikutanko minä näillä kirjoituksillani? Eihän minulla ole oikein muutakaan tietä?

Tiedän etten ole niin voimakas ja viisas ja rohkea, mutta ei minun tarvitsekaan, se kaikkihan tulee Jumalalta.

- Tapahtukoon sinun tahtosi, maan päällä niin kuin taivaassa…

Olen kuitenkin alistuva, nöyränä otan vastaan sen mikä on tapahtumassa. Mutta kyllä se mietityttää.

- Mitä ajatuksia se sinussa herätti?

Olen kulkenut pitkän henkisen matkan, eikä se ole tähän päättynyt. En halua että nyt ajattelet minun nostavan itseäni korokkeelle, ei, tämä on sitä tavallista innostumistani. Herra, Jumala tekee kaiken sen mikä on tapahtuakseen, minä olen vain välikäsi.