Sivut

tiistai 23. tammikuuta 2018

KUMMITUS JUTTUJA




 
 
KUMMITUS JUTTUJA

Siskoni kertoi minulle että kun oli siivoojana jossain ostoskeskuksen kellarihallissa, koki usein tuntemuksia että joku seurasi häntä, kuitenkaan ketään ei koskaan ollut missään, melkein yö aikaan kun siivosi siellä, kaikki asiakkaat oli jo pois, omissa kodeissaan. Vain siivooja yksin ja tuntemukset…
Sitten hän kertoi myös eräällä etelän matkallaan, huoneensa parvekkeella nähneensä vanhan naisen joka sitten muuttui muumion näköiseksi ja lopulta hävisi kokonaan pois.
Hän kertoi myös että saattaa tuntea tai haistaa raadon hajua, vaikkei missään mitään raatoa näkyisikään. Minullakin on välillä ollut näitä haju tuntemuksia, tiedä sitten…
Poikani ja miniäni ostivat vanhan omakoti talon ja olivat kertoneet miehelleni että talossa kummittelee, yläkerrasta kuluu askelia, yläkerran pari ovea avautuu itsestään, vaikka poika oli toista ovea jo naulannut kiinni, mutta ei se auttanut, ovi aukesi silti ja naulaa ei löytynyt mistään.
Yläkerran makuuhuoneessa oli itkuhälytin, että alhaalla kuulee kun pojat heräilee. Joskus, vaikka huoneessa ei ollut ketään, alkoi hälytin itsekseen pitämään ääniä. Nämä tapahtui aina iltaisin, ei säännöllisesti.
Sanoinkin heille, että jos tuon enempää ei ala tapahtua, ei varmaankaan ole syytä pelätä, sillä jos siellä on henki, se on varmaankin hyväntahtoinen, ei akressiivinen.
Joskus henget rakastuvat niin asuinsijoihinsa, etteivät osaa poistua vaan jatkavat touhuilujaan niin kuin eläessäänkin, joskus he vain silloin tällöin vierailevat.
Jotkut eivät ole ymmärtäneet että ovat kuolleet ja jos heistä on harmia, heidät täytyisi lähettää pois. Heidät voi pyytää Jeesuksen Kristuksen nimeen poistumaan, joskus pitää kuolleelle kertoa että hän on kuollut ja hänen täytyy jatkaa matkaa kohti valoa.
Itsekin olen kokenut hienoisia henkien läsnäoloja. Tunnen kuinka tässä nykyisessä talossamme kuuluu kummia ääniä, aina tiettyihin kellon aikoihin. Joskus vain tulee todella syvä tunne, että joku on kanssani.
Olen vain jatkanut töitäni, enkä ole alkanut provosoimaan henkeä, vaikka joskus tekisi mieli kysyä ääneen:
- Kuka sinä olet, mitä sinä haluat?
Eräänä yönä kun jo nukuimme, makuuhuoneessa oleva TV avasi itse itsensä, kyllä se hieman pelästytti, mikä sen TV:n sai aukeamaan?
Oliko se yliluonnollista vai oliko se jokin sähköpiikki joka sai TV:n avautumaan?
Muistan kun olin pikkutyttö, asuimme todella vanhassa omakoti talossa vuokralla. Koin sielläkin että joku oli läsnä, näin joskus kun joku tumma hahmo kulki ikkunan ohi ulkona, vaikka olin yksin kotona.
Kerran pihalla olevaan hiekkakasaan ilmestyi luurangon jalanjälki.
Ajattelin aina että isommat sisarukset vain kiusasivat, mutta se joka sen olisi tehnyt olisi todella hyvä piirtäjä ja vanhin veljeni olikin.
Kysyin kerran aikuisiässä veljeltäni ja siskoltani olivatko he tehneet tällaista kiusaa ja piirrelleet hiekkaan. He vastasivat että ei koskaan muista tehneensä tuollaisia asioita. Eihän aikuisella ole enää syytä valehdella tuollaisia asioita, päinvastoin ne vain naurattaisi aikuista jos olisi tehnyt mokomaa kiusaa.
Varpaisjärvellä olevat sukulaiseni kertoivat että maatilalla jossa he asuivat useita vuosia sitten, tapahtui myös kummia asioita.
Vintillä tuntui että joku liikkui, kattoon saattoi ilmestyä hakaristin kuva.
Muutaman kerran syttyi pieniä tulipaloja, aina samasta komerosta.
Olikin puhuttu että siellä kummitteli saksalainen sotilaslentäjä.
Että kone olisi tuhoutunut alueella, talon kellarissa oli muurattu alue, jota kukaan ei ole koskaan tutkinut.
Epäiltiin että ruumis oli muurauksen sisässä.
He myivät maatilansa pois, eikä ole tietoa vieläkö talossa kummittelee.
Minulle nämä kummittelu ja henki asiat ovat kulkeneet aivan lapsuudesta mukana, ehkä olen jollain tavoin herkempi kuin joku toinen, kun pystyn kokemaan näitä asioita, pystyn uskomaan sellaiseen mitä ei näe… uskoa lapsen lailla.
Eikä minua liiemmin pelota, jos henki on rauhallinen, annan hänen olla kanssani. Mahdummehan me asumaan samassa paikassa, näissä kahdessa maailmassa rintarinnan, vain usvaverho välissämme.
Olen huomannut keskusteluja käydessä että suvussamme on aika paljon herkkiä ihmisiä jotka ovat kokeneet asioita, henkimaailmassa ja myös uskon puolella.
Maailmankaikkeus on yksi kokonaisuus ja tietoisuuden myötä
rajat eri tasojen välillä häviää. Elämän ja kuoleman rajoja ei ole, vaan elämä jatkuu, vaikka sen muodot vaihtuvat.
Fyysinen taso jää taakse ja eteemme avautuu hienojakoisempia tasoja.
Olemme kaikki suurta jumalallista kokonaisuutta, joka on kaikkeuden Suuri Henki… JUMALA!!!
Sillä hetkellä, kun vedät keuhkoihisi tämän hetken ilmaa, olet saavuttanut jotakin ikuisuudesta.
Tiedän että on myös pahoja henkiä ja demoneja, jotka yrittävät sotkea ajatusmaailmaamme.
Ei ole kuitenkaan hätää kun kaiken tekee Jeesuksen Kristuksen kautta, silloin pysyy rakkauden tiellä ja teot tuntuvat hyviltä. Pahat henget aiheuttavat pahaa oloa ja pelkoa.
Iskekin voi vaikuttaa siihen mitä ajattelee ja puhuu, sillä kaikki paha synnyttää lisää pahaa, jopa demonisuutta, se moninkertaistuu.
Pitää muuttaa ajatuksiaan, etsiä asioista niiden hyviä puolia, vaikka joskus se voi tuntua vaikealta. Ajatella että jotkut pahat asiat on tuotu eteemme lahjana, että oppisimme jotain, mikä vie meitä eteenpäin.
Kaikella on tarkoitus, niin pahalta kuin se joskus tuntuukin. Kun tietoisuus kasvaa, on helpompi ymmärtää, tietyt asiat ei menisi eteenpäin jos meillä ei olisi vastuksia matkassa. Kehitystaso pysyisi samassa eikä energia tasomme eikä tietoisuutemme kehittyisi.
On tarkoitettu että elämäämme kuuluu masennus, sairaus ym. negatiivisia kausia jotta oppisimme ja kehittyisimme, voisimme sitten viedä kokemuksemme henkimaailmaan kun aikamme koittaa, siellä sitten punnitaan mitä opimme tästä maailmasta ja mitä meidän pitää lähteä vielä oppimaan. oppiminen uudessa elämässä voi olla joskus julmaa, mutta ilman niitä emme oppisi henkisesti. Saatamme syntyä esim. vammaisena seuraavaan elämään että oppisimme jotain mikä edellisessä elämässä on jäänyt oppimatta, valitsemme jo ennen syntymää itse minkälaisessa seuraavaksi elämme.
Meille jokaiselle on annettu oppiläksyksi pelkoja ja ne on kohdattava silmästä silmään. Tällaiset pelot saattavat häiritä päivittäistä elämäämme. Ihmisellä voi olla esim. korkeanpaikan-, tulipalon-, hukkumisen-, kummituksien ja henkien pelko, tai kammo tiettyjä eläimiä kohtaan, voi myös esiintyä nälkiintymisen- tai kuolemanpelkoa, joilla ei ole mitään yhteyttä tässä elämässä. Tällöin kyseessä on sielun pelko, joka on koettu edellisessä elämässä järkyttävänä kokemuksena.
Pelko on myös hyvä asia sillä se voi varoittaa meitä tulevasta uhasta.

NOUDATA 4 ASKELEEN OHJELMAA:

- Valitsen antaa anteeksi
- Peruutan saatananvallan minuun
- Käsken pelon ja häpeän lähteä
- Pyydän Jumalaa parantamaan sydämeni ja ruumiini ja kertomaan totuuden negatiivisesta tunteesta

RUKOUS

Rakas Jeesus, aion ja haluan sydämestäni antaa anteeksi tälle henkilölle hänen tekonsa aiheuttaman muiston.
Vapautan sen.
Annan anteeksi hänen velkansa.
Peruutan kaiken saatanan vallan minuun ja tähän muistoon, koska se on annettu anteeksi.
Jeesuksen nimessä käsken kivun, vihan, häpeän ja syyllisyyden muistoon liittyen lähteä!
Jeesuksen nimessä ruumiini on rauhoituttava ja parannuttava!
Korkean verenpaineen ja crohnin taudin on lähdettävä!
Jeesuksen nimessä.
Pyhä Henki, tule ja tee työsi, paranna sydämemme, ruumiimme!
Jeesuksen nimessä.
Aamen.

( Voit itse asettaa rukouksessa kenestä on kyse kohdallasi ja mistä sairaudesta on kyse.)



Ajattelemme miksi sitten Jumala antaa tapahtua pahaa, Jumala sallii koska on antanut meille vapaan tahdon, me itse valitsemme polkumme ja tekomme, Hän ei pakota meitä läheisyyteensä, sen pitää lähteä meistä itsestämme. Kun tahdomme olla irti Jumalan rakkaudesta demonit pääsee pitämään meissä valtaa. Vihaamme itseämme ja tekojamme, masennumme, sairastumme, nuo kaikki negatiiviset tunteet ovat demonisia.

Job: 3:25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.

2. Timoteus 1:7 Sillä Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.


Johannes 10:10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.



 UNIEN IHANAT ENKELIT

Tänä aamuna kun enkeli avasi taivaan ikkunan,
Enkeli näki minut ja kysyi minulta:
- Lapseni, mikä on sinun suurin toiveesi tänään?
Minä vastasin:
- Enkeli, pyydän, pidä huoli henkilöstä joka lukee tätä viestiä, hänen perheestään, lapsistaan ja heidän ystävistään.
He ansaitsevat sen ja minä rakastan heitä.
Enkeli vastasi:
- Lähimmäisen rakkaus on kuin valtameri, voit nähdä sen alun, mutta et sen loppua.
Enkeleitä on, mutta joskus kun heillä ei ole siipiä, kutsumme heitä ystäviksi.


25.3.2009.
Se oli keskiviikko ilta ja olin käymässä nukkumaan. Rukoilin vielä ennen kuin painoin pääni uneen.
Rukoilin Jeesukselta , että kun nukahdan, näkisin unta minua suojelevista enkeleistä. Haluisin että aamulla sitten myös muistaisin uneni, pyysin vahvasti että haluaisin todella nähdä enkelini unessa, aamen.
Sitten nukahdin ja toden totta näin unta enkeleistä, niitä oli useampi lähelläni, mutta yksi oli selvästi heistä johtaja, se minun aivan oma enkeli, toiset olivat enemmän apulaisia vierellä, mutta kaikki kuitenkin vahvoja. He olivat vaaleissa puvuissaan, hieman utuisen, läpinäkyvänoloisia, - ja hyvin pitkiä, varmasti yli 2 metrisiä.
Harmittelin heille ääneen, kun mieheni ei ollut uskovainen, eikä uskonut tällaisiin asioihin. Yksi enkeleistä vierelläni teki jonkun kumman energia virran lävitseni, se oli kuin salama, en tiedä mitä siinä tapahtui.
Mieheni yritti lähteä autolla johonkin yksin. Katselin enkelit vierelläni auton takana, kun tämä johtaja enkeli otti auton etupuskurista, kuskin puolelta kiinni ja piti nokkaa ilmassa. Mieheni kaasutti, renkaat suti tyhjää, auto oli kuitenkin aivan toimiva, mutta ei päässyt sillä mihinkään.
Sitten näin pimeän nurkan ja huomasin että siellä oli jotakin, silmät kiilui pimeydestä, kysyin:
- Oletko Jeesuksen Kristuksen enkeleitä?
Toistin kysymykseni kolmeen kertaan, mutta en saanut vastausta, olio pysyi hiljaa piilossaan. Sitten sanoin sille:
- Et ole, häivy!
Olio hävisi heti. Ehkä se oli jokin mustaenkeli joka yrittää väijyä tilaisuuttaan.
Aamulla heräsin, muistin unen, niin kuin olin pyytänyt - ja ne ihanat enkelit. Kiitin Jeesusta että oli toteuttanut uni pyyntöni, ajattelin että tämä pitää heti kirjoittaa ylös.
Näin erään ohjelman jossa puhuttiin Jumalan testeistä meille
uskoville, siinä puhuttiin paljon sellaista mitä itsekin olen paljon kokenut.
Jumala tuo meille joskus hankalia aikoja, nähdäkseen meidän uskon vahvuuden, välillä saamme näkyjä, ihmeitä ja unia. Meidän pitäisi kirjoittaa ne ylös ja niinhän minäkin olen tehnyt. Niitä pitää analysoida ja yrittää sisäistää niitä, ymmärtää niiden tarkoitus. Sitten meidän pitäisi myös elää sen Jumalan viestin mukaisesti.
Tekstin muodossa niitä on helpompi tutkia ja saada niistä irti eri vivahteet. Kun tutkii niitä jälkeenpäin huomaa että näkee ne eri tavoin kun on tullut oppia koko ajan lisää. Tätä puhtaaksi kirjoittaessanikin huomaan kuinka ajatukseni on muuttuneet, ymmärrän ne ajan kuluessa syvemmin, eikä kaikkia asioita edes muista ennen kuin tarkastellessa niitä näin tekstin muodossa uudelleen.
Tulee etsikko aikoja jotka kuuluu Jumalan testiin. Itse tutkiskelua, hyvin vakavia, syvällisiä ajatuksia. Etsiskelyä kirjoista, lehdistä, TV:stä, kaikesta ympärillämme. Tulee punnittua todella tarkkaan eteen osuvia uusia asioita, yhteen sattumia jotka joskus kertovat että olet oikeilla jäljillä.
Jotkut joutuvat käymään todella pohjalla, syvässä masennuksessa, saattavat ajatella jopa itsemurhaa, mutta jos sieltä nousee on kuin uudesti syntynyt.
Kaikki on uskon puntarointia, välietappeja joista Jumala näkee millä tasolla uskomme on.
Joillekin on tarkoitettu tehtäviä ja kun olemme selvinneet Jumalan silmissä testeistä, meille ilmoitetaan tehtävämme, mikä se sitten kenellekin on? Ei koskaan liian aikaisin, vaan silloin kun olemme varmasti valmiita. Meille kaikille on oma paikkamme, eikä meidän tarvitse kilpailla muiden uskossa olevien kanssa paikastamme - sillä meidän aikamme ja paikkamme on silloin kun Jumala on päättänyt, siitä saamme sitten selvän vastauksen. Ja jos yritämme etuilla ja viedä jonkun toisen tehtävän, emme saa tehtäväämme joka oli meille tarkoitettu - meidät pudotetaan pallilta.
Itsekin olen usein miettinyt onko minulla jokin tärkeä tehtävä, jos niin on, olen myös aina ymmärtänyt sen, että Jumala kyllä ilmoittaa siitä sitten minulle. Ei minun tarvitse leikkiä ennemmin mitään omia suorituksia, sitten vasta kun on valmis Jumalan silmissä.
Nykyään minulle on avautunut paljon uusia asioita, minulla on selkeästi etsikkoaika - ja kyllä minulle on paljon asioita avautunutkin.
Olin yhteydessä nuorempaan veljeeni. Kerroin unestani uimahallista, jossa seisoin punaisessa vedessä, kerroin että minut oli pelastettu.
Veljeni tulkitsi uneni, että olin saanut uudelleen pyhänkasteen, olin uudestisyntynyt. Asiahan oli ihan selvä, ei uni voinut muuta tarkoittaa.
Sanoin että olin tulkinnut itse unen samalla lailla, en ymmärtänyt muutakaan selitystä.
Kiitos siitä Jumalalle!
Jumalan testissä viimeisimpänä tulee uudestisyntyminen, silloin on lähellä sitä, mikä on tehtävämme. Olenko jo lähellä? Vai suoritanko tehtävääni kokoajan, tiedostamatta sitä?
Eteeni tiedotetaan asioita joita olen itsekin läpi käynyt. Kun avaan TV:n, tulee sieltä sellaista tietoa, mitä juuri itsekin olen ajatellut ja pohtinut, pyöritellyt mielessäni, ne on niitä yhteensattumia jotka antavat varmuutta, ne on tarkoitettu eteeni.
Riivatuksi voi tulla tietämättään tekemällä asioita jotka vetävät demoneita puoleensa, jotkut jopa itse kutsuu niitä elämäänsä.
On väitetty että pahalla ja hyvällä voi olla myös oma tuoksunsa, paha haisee pahalle, mädäntyneelle ja jos tunnet kukkaistuoksun, se olisi pyhimyksen hengestä, liitetty usein Neitsyt Mariaan.
 
                                                         
Pieni suojelusenkeli käveli pimeän huoneen poikki, sammutti kirkkaan sädekehänsä ja ripusti siivet seinille.
Antoi hellän pusun poskelle ja istui viereesi.
Tämä suojelusenkeli seuraa, ettei kukaan tee sinulle pahaa eikä sinulle tapahdu ikäviä asioita.
                                                     ****************************
Huom. muistutan, että kerron tätä tuolta arkistostani, päiväkirjamaisesti, ja jo pidemmällä uskossa oleva, näkee tästä kasvuni uskossa .... ja paljon olen joutunut karsimaan pois, kaikkea en voinut enää tuoda. Niin ihminen muuttuu, uskon kasvaessa. Itse näen tuon kaiken tapahtuneen, olevan hyödyksi kasvulleni, kaikelle on tarkoituksensa ja meitä jokaista ohjataan ja johdatetaan eritavoin, sillä meille kaikille on luotu oma suunnitelma elämäämme, siksi emme saa koskaan verrata itseämme muihin. Olemme Jumalan silmissä ainutlaatuisia, Jumalan silmäteriä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti