Kun tuossa aamulla heräilin ja rukoilin, näin kauniin kuvan.
Näin kuin joen uoman jonka molemmin puolin oli kivinen ranta. Ja tuon 
joen yli kaareutui kaunis kaarisilta .. oli hieman hämärää, ja auriko 
oli joko nousemassa tai laskemassa.  Se oli keskellä kuvaa, juuri hieman
 sillan kaiteen yläpuolella ... siis myös sillan keskikohdassa. 
Tunnistin tuon " sovituksen sillaksi". Tätä kuvaa tulisi siis tänään 
työstää. Kuva oli hyvin rauhallinen ja kaunis ...
Siunattua Sillan ylitystä kaikille!
Tästä nousee mieleen vanhat uneni, jotka muodostuivat osaltaan TODISTUKSIKSI:
12.1.2012. aamuyöllä näin unen jossa olin kyläilemässä mieheni siskon 
luona. Siellä oli juhlat. Eräällä vieraista oli puettuna morsiuspuku, 
huntu vinossa päässä. Kaikki olivat päihtyneitä. (tuo hääpukuinen 
sittemin erosi miehestään...) Kyselin viettivätkö he häitä? Vastaus oli 
kielteinen. Ilmeisesti juhlivat vuoden vaihtumista. Minullakin oli 
valkoinen, polvipituinen mekko päällä. ( olin silloin uskossa, mutta 
vielä niin maailmassa; puvun pituus)
 En välittänyt heidän juhlinnastaan 
vaan läksin ulos talosta. ( Erosin maallisen elämän humusta) Talon 
lähellä oli jonkinlainen vesistö ja yli kulki silta. Kuljin siltaa 
pitkin toiselle puolelle, ilman mitään vaikeuksia. Mutta keskellä siltaa
 huomasin pukuni muuttuvan täysipitkäksi hääpuvuksi. (kävin 
uskonkasteella)
 Sitten käännyin ja  ajattelin palata, mutta en enää 
päässytkään ylittämään siltaa. Sillalle oli noussut valtava hylly joka 
täytti sen reunasta reunaan. En päässyt sivuiltakaan ohi. Hyllyt oli 
ylös ja alas liikkuvia (viesti ketjut täällä keskusteluissa). Ne olivat 
täynnä eläviä, pieniä ja isoja lohikaloja ja muitakin lajeja. matkaa 
olisi ollut enää vähän perille, mutta sitä ei näytetty ja uni loppui.
 Ensin ajattelin ettei unessa ollut mitään erityistä, uni toisten 
joukossa. Jossain vaiheessa havahduin ymmärtämään että sillä saattoi 
ollakin hengellistä sanomaa.
Pukuni oli valkoinen hääpuku, eli 
vanhurskauden puku. Minulla ei ollut enää paluuta tällä uskon tiellä 
entiseen elämään. Elävät kalat, erikokoiset olivat minun hengellistä 
saalista ihmisten keskellä, todistukseni kautta. He olivat kaiken 
ikäisiä ihmisiä. Mietin miksi he olivat hyllyillä ja siihen sain 
ajatuksen näistä muistiinpanoistani koneelle, ehkäpä ne olivat eräänä 
päivänä ihmisten luettavina heidän hyllyillään. (koneellaan). Kuka 
tietää?
- "seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." Matt.4:19.
Ja vuoden päästä ymmärsin enemmän.
Kiitos ja Kunnia Herralle!
 Sinettisormus » 29 Huhti 2016.
(12.1.2012). Olin unessa vieraisilla tuttavien luona ja minulla oli 
puolipitkä, valkoinen mekko päällä. Siellä oli juhlat ja kaikki oli 
juovuksissa. Koin, että tuollainen ei kuulu enää minun elämääni. En 
halunnut jäädä sinne vaan lähdin pois.
Talo oli rannassa ja siinä oli silta toiselle puolelle. Läksin 
kulkemaan sitä ja puolimatkassa huomasin mekkoni muuttuneen 
täysipitkäksi morsiuspuvuksi. Melkein perillä huomasin että taakseni 
ilmestyi ylös ja alas liikkuva hyllystö ja hyllyillä oli paljon 
erilajisia kaloja. Isoja ja pieniä ja myös isoja lohikaloja. (Tuo 
hyllystö ja sen kalat edustivat silloin ylös ja alas meneviä 
keskusteluketjuja suomi 24:llä.)
Yritin palata sillalta takaisin, mutta huomasin että se ei enää 
onnistunut, sillä hyllystö täytti sillan koko leveydellään. Siis kuljin 
tieni loppuun.
Tämä uni muistui minulle kun olin todella väsynyt, aivan 
kuin joku olisi minua muistuttanut ja uskon että niin olikin. Olin 
käynyt erään keskustelun suomi24 profetiat palstalla ja kimppuuni 
hyökättiin vahvasti ja oli luopumassa asian ja suomi24 kohdalla, 
palaamassa takaisin kuin sillalla.
Tämän unen muistaminen auttoi kuitenkin minua hoitamaan asiani loppuun. 
Huomasin myös unen kertovan entisestä elämästäni jonka halusin jättää 
taakseni kun lähdin kulkemaan tuota siltaa, joka on sovituksen silta.
Näin Jumalan johdatuksen ja hänen suunnitelmallisuutensa. Hän ilmoitti 
tästä tapahtumasta jo vuotta ennen sen toteutumisesta, mutta silloin en 
vielä ymmärtänyt sen merkitystä ja nyt se avautui hyvin selkeänä.
Unen alku kertoi siitä entisestä josta halusin eroon ja se oli oikeasti
 toteutunut, alkoholikin jäi pois minun elämästä, omalta osaltani. En 
kaivannut enää sellaisia rientoja.
Eräs saamani näky jossa Jeesus seisoi pöydän takana levitettyinä ja se 
nuoli siinä edessä osoittamassa ylös ja alas oli vahvistusta myös unelle
 jossa kalahyllyt menivät ylös ja alas. Se kertoi myös Jumalan 
yhteydestä. Kun pääsin tämän vaikean asiani ( keskusteluni) yli, vieden 
sen loppuun, minut valtasi rauha, mikään ei tuntunut enää pahalle, näin 
asiat nyt eri valossa. Olin kyllä väsynyt ja aivan kuin maahan tallattu.
Sitten, kuin taivaanlahjana, sain kutsun pitkästä aikaa lähteä 
Ilmestysmajalle, ja tottahan otin kutsun iloiten vastaan. Siellä oli 
valtava henki ja illan puheet ja näyt kertoivat viikolla kokemastani ja 
vahvistivat Jumalan mukana oloa ja hänen johdatustaan. Siellä oli myös 
Open Heavenin ensimmäisen levyn juhlistamis ilta ja kun olimme 
siunaamassa näitä nuoria, rukoilin minäkin heitä heidän takanaan 
kielillä.
Sitten kahden nuoren kohdalta lähti rukoilijat pois ja jäin yksin, 
kädet molempien olkapäillä. Kielillä rukoukseni alkoi muuttua 
hiljaiseksi ja rakastavaksi lauluksi. Molemmat rukoiltavat nytkähtelivät
 ja tyttö, joka oli rumpalipojan tyttöystävä, puhui myös kielillä hyvin 
nopeasti. Tunsin valtavaa Jeesuksen rakkautta. Tunsin että Jeesus helli 
heitä ja halusi silittää molempien hiuksia käteni kautta. Mutta poika 
pian vajosi maahan tajuttomana ja oli siellä pitkään ja tyttö jatkoi 
kielillä puhumista. Huomasin että eräs nainen seurasi sivusta 
tapahtumaa, pää kallellaan hymyillen. Rumpalipojan ystävät lopulta 
nostivat pojan ylös ja tämä hoiperteli vielä pitkään ystäviensä 
tukemana.
Ilta oli ollut hyvin vahva ja antoisa. Sunnuntai iltana, ennenkuin 
lähdin saunaan, pyysin Herralta sanaa ja hän antoi Jesaja 33:
JESAJA 33
1. Voi sinua hävittäjää, joka itse olet hävittämättä, sinua ryöstäjää,
jota ei kenkään ole ryöstänyt! Kun olet loppuun asti hävittänyt, 
hävitetään sinut, kun olet ryöstösi ryöstänyt, ryöstetään sinut.
2. Herra, armahda meitä, sinua me odotamme. Ole näitten käsivarsi joka aamu, ole meidän apumme hädän aikana.
3. Kansat pakenevat sinun jylinäsi ääntä; kun sinä nouset, hajoavat kansakunnat.
4. Teidän saaliinne viedään, niinkuin tuhosirkat vievät; niinkuin hyppysirkat hyökkäävät, niin sen kimppuun hyökätään.
5. Herra on korkea, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella.
6. Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre.
7. Katso, sankarit huutavat ulkona, rauhan sanansaattajat itkevät katkerasti.
8. Tiet ovat autioina, polulta on kulkija poissa: hän on rikkonut 
liiton, ylenkatsonut kaupungit, ei ole ihmistä minäkään pitänyt.
9. Maa murehtii ja nääntyy, Libanon kuihtuu häpeästä, Saaron on aromaaksi tullut, Baasan ja Karmel varistavat lehtensä.
10. Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt minä itseni korotan, nyt minä kohoan korkealle.
11. Olkia te kannatte kohdussanne, akanoita synnytätte; teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät.
12. Ja kansat poltetaan kuin kalkki, kuin katkotut orjantappurat, jotka tulessa palavat.
13. Kuulkaa, te kaukaiset, mitä minä olen tehnyt; te lähelläolevat, tuntekaa minun voimani.
14. Syntiset Siionissa peljästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: "Kuka 
meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa 
hehkussa?"
15. Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu sitä, mikä oikein on, joka 
halveksii väärää voittoa, jonka käsi torjuu lahjukset luotaan, joka 
tukkii korvansa kuulemasta veritöitä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa,
16. hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy.
17. Sinun silmäsi saavat katsoa kuningasta hänen ihanuudessaan, saavat nähdä avaran maan.
18. Sinun sydämesi muistelee kauhuja: missä on nyt veronlaskija, missä punnitsija, missä tornien lukija?
19. Et näe enää sitä röyhkeätä kansaa, kansaa, jolla on outo, käsittämätön puhe, jonka sopertavaa kieltä ei kukaan ymmärrä.
20. Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Sinun silmäsi näkevät 
Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka 
vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista.
21. Sillä voimallinen on meillä siellä Herra, siellä on joet, on virrat,
 leveät rannasta toiseen, joita ei kulje soutualus, joiden poikki ei 
pääse uljas laiva.
22. Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on johdattajamme, Herra on meidän kuninkaamme; hän pelastaa meidät.
23. Nyt ovat köytesi höltyneet, eivät pidä mastoa kannassaan kiinni, 
eivät vedä lippua liehumaan. Mutta silloin jaetaan riistosaalista 
runsaasti, rammatkin ryöstävät ja raastavat.
24. Eikä yksikään asukas sano: "Minä olen vaivanalainen". Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi.
.... ja sen luettua, Pyhä Henki otti minusta vallan. Saunan lauteilla 
istuessani, aloin hengessä laulamaan kielillä ja sain sanat:
- 
”Katso puolisoasi; Hän rakentaa hänelle sillan, joka kulkee Hänen tietään”.
Olin niin hengeä täynnä, että täytyi aivan puhallella suun kautta.
Illemmalla katsoin IRRTV:n ohjelmaa ja sieltä tuli Dri Charles Stanleyn
 ohjelma: Vastoinkäymiset, taakka vai silta? Ja se ohjelma avasi minulle
 valtavan asian. Osin sen olin jo tiedostanut, mutta nyt huomasin että 
viikon tapahtumat muuttuivat tässä eläväksi, aivankuin yhteen veto 
kaikelle. Etenkin Raamatun kohta 2 Korint. 12 luku tuli kohdalleni 
eläväksi kuin Paavalilla itsellään.
Täytyy sanoa kuin Paavali, etten kuitenkaan halua tällä kerskata. 
Todellakin meidän taakkamme vain vahvistavat siltaa Jumalan tiellä, kun 
olemme sairaita, väsyneitä, ahdingossa, surussa ja lyötyinä maahan, 
nöyrimmillämme, olemme uskossa vahvimmillamme.
 Mitä pienempänä ja 
heikompana oma itsemme on, sitä voimakkaammin Jeesus voi tehdä työtään 
meissä. Ja sitä herkimmin voimme ottaa myös vastaan hänet. 
Vastoinkäymiset on piikki lihassamme, niinkuin Paavalikin koki.
Voimme siis iloita niistä, sillä silloin olemme Jeesuksessa vahvoja. 
Mitä enemmän meitä lyödään, sitä voimakkaampi Jeesus on meissä. Olemme 
tottuneet rukoilemaan opitun kaavan mukaan, mutta kun jättäydymme Hengen
 rukoukselle, rukoilemme kielillä, emme tee sitä itsessämme, vaan henki 
vie rukouksen voimalla Jumalan luo.
Mitä me hengessä opimme jos kaikki on aina ympärillämme hyvää ja 
makeaa, eikä mistään ole pulaa? Emme voi näin kasvaa. Tämän opin nyt 
elävästi, itse kantapään kautta kokien, ilmestyksen omaisesti kuin 
Paavalli. Olin väsynyt, mutta Jeesus minussa oli voimallinen.
- ”Kiitos Herra!”
Kuolemme itsellemme, siis himoillemme, että hän voi asua meissä. Olin 
siis niin väsynyt tuosta keskustelun hyökkäyksestä, etten itsessäni 
jaksanut tehdä mitään, mutta siinä kohtaa Herra sai näyttää voimansa, 
niin, etten itse omassa lihassani jaksanut sekaantua asiaan. Tämäkin 
todisti kuinka kaikki on Jumalan suurta suunnitelmaa, ei siis vain 
sattumaa. Kaiken tämän Hän minulle ennalta näytti.
Tässä vanhaa keskustelua, tuolta suomi24 profetiat, ajalta:
26.6.2014.
Tämä kertoo, kuinka Jeesus johdattaa ihmistä sovituksensillalle ja uskon tielle, joka on hyvin kapea.
Juhannuksena näin unen jossa olin jossakin opiskelija asunnossa, kahden 
teinitytön kanssa asumassa ja nauroinkin, että tällainen "mummo" nuorten
 tyttöjen opiskelu kaverina.
Mieheni piti tulla hakemaan minua johonkin,
 ehkä kotiin, ja olimme jo pahasti myöhässä. Yritin etsiä 
mukaanotettavaa, mutten oikein löytänyt enkä tietänyt mitä olisi pitänyt
 ottaa mukaan. Tyttärenikin tuli paikalle ja sanoin hänelle että hän voi
 halutessaan käyttää tietokonettani. 
Seuraavassa hetkessä näinkin sillan ja sillalla kulkemassa auton, jonka 
kattotelineellä oli jonkun pressun alle pakattua tavaraa, niin että se 
aivan roikkui auton katonreunan yli. En tiennyt mitä siellä oli. Kohta 
näin itseni tuon auton sisällä ja katselin molemminpuolin ikkunoista, 
kuinka silta oli vaarallisen kapea. Näin vain vettä molemminpuolin 
siltaa, niin lähellä kaide oli autoa. Silta oli aivan uusi. En nähnyt 
auton matkaa sillan alusta, vaan sitä alettiin näyttää yli   puolen 
välin matkaa, lähellä oli toinen puoli ja kulku sinne oli oikealle. 
Kauhistelin useasti matkan ajan tuota vaarallista ja kapeaa siltaa. 
Näin toisella puolella vastaanottamassa 2 -3 miestä ja kun sitten 
saavuin perille, nousin autosta ja kauhistelin miehillekkin sillan 
kapeutta ja vaarallisuutta. Miehet vain katsoivat minua hiljaa, eivätkä 
vastanneet mitään. Sitten uni loppui.
Aamulla näin vielä herättyäni näyn, jossa oli kaksi suruvaippa perhosta.
 Perhonen edustaa muutosta... toukasta perhoseksi, näin käy myös ihmisen
 kuoleman portilla...
Mietin pari päivää, tarkoittiko uni mitään ja sitten 22.6. sunnuntai 
iltana kun olin jo ollut rukoukseesa Herran kanssa, nukkumaan 
käydessäni, uni alkoi mielessäni avautua ja itkin ja kiitin Herraa 
ilosta. Ymmärsin, että tuo silta oli tietenkin sovituksensilta ja kulku 
sillalla alkoi siitä eteenpäin, mihin se parisen vuotta sitten jäi, 
nähdyssä unessani, jossa olin myös sillalla ja olin palaamassa jo 
takasinkin, mutten päässyt, kun eteeni koko sillanleveydeltä ilmestyi 
ylös ja alas menevä hyllykkö, (kerroinkin tästä silloin 
opetuslapsi1:nä).
Hyllyllä oli paljon erikokoisia ja lajisia kaloja, ja 
isoja lohiakin ... Olin siis melkein perillä, mutta perille pääsyä ei 
näytetty, tuolloin keskustelin täällä aivan alkuaikoja ja päälleni 
hyökättiin ja meinasin lopettaa mutta Jeesus muistutti minua tuolla 
unella ja avasi sn minulle samalla, ymmärsin että minun kuului olla 
täällä. Uni toteutui ja avautui vuoden päästä kun olin nähnyt sen. Silta
 oli silloin vanha kun olin silloin kulkemassa siellä vanhasta 
elämästäni pois. Olin käynyt uskonkasteella ja olin siis uusi luomus ja 
uusi elämä ja tuo toisen unen siltakin oli siis muuttunut nyt uudeksi 
sillaksi, uusi uskontie, joka on hyvin kapea ja vaarallinen. Ei tarvitse
 paljoa astua vikaan, kun kuljemme väärälle puolelle.
 Huomasin myös että
 sillan kulkusuunta oli oikealle ja siellähän Jeesuskin on ja silta oli 
yksisuuntainen, eikä näkynyt muita kulkijoit. Unen alussa oleva 
opiskelija elämä ehkä kuvasti uskossa kasvamista ja oppimista. 
Matkatavarat toivat mieleeni, ettei taivaaseen voi koota mitään 
maallista, mutta voimme koota omaisutta sinne puhumalla evankeliumia. 
Ehkä se oli tuolla "hyllysillalla" saatua omaisuutta, kalastamalla 
ihmisiä uskontielle. Tuo hylly kuvastaa näitä keskustelu ketjuja, jotka 
menevät ylös ja alas. Olin aivan täpinöissäni enkä sitten saanut 
nukuttua kun n. 3 tuntia. Kerroin miehellenikin uneni ja selitykseni ja 
mieheni vastasi minulle:
- " sinä pelotat minua."
Halusin hänen ymmärtävän että jos jotain tapahtuu minulle, on se iloinen
 asia meille uskoville. Ymmärsin että minulle oli vihdoin näytetty 
perille tulo toiselle rannalle, kulku sovituksen sillalla ja nyt ei 
mennyt unen avautumiseen vuotta, vaan pari päivä, joten voin odottaa 
pian tapahtuvan jotain.
-Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle, Messiaallemme ja Herrallemme! Aamen!"
Noin vikko ennen Juhannusta kävin ystäväni kanssa vapaaseurakunassa 
jossa oli julistamassa Jumalan sanaa Kari ja Helka Piippo. Lopussa Kari 
rukoili puolestani:
- "Valkoiset ja punaiset ruusut kertovat Jeesuksen tuoksusta ja sinulla 
on tuo tuoksu, ja näen Jeesuksen käden pääsi yllä vuodattamassa öljyä 
päällesi ja paras on tulossa."
Mietin kotona mikä voi olla parasta ja vastaus tuli pian:
-Jeesuksen tuleminen noutamaan morsiantaan."
Nyt tuo parhaan tuleminen sopi myös tähän uneen ja 16.6. nähdyt kaksi 
verenpunaisella kivellä varustettua sormusta näyssäni. Olen vihdoinkin 
pääsemässä perille ... nyt se on näytetty...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/12330727/kutsu-sovituksen-sillalle--(todistus)
Herran Rauhaa ja Siunausta kaikille teille niin ihaniksi muodostuneille ystäville, siskoille ja veljille, Olette Rakkaat!
Aamen.