Sivut

maanantai 30. huhtikuuta 2018

SYÖKÄÄ VAHVAA RAVINTOA, JUMALAN SANAA

Näky; Syökää vahvaa ravintoa, Jumalan Sanaa

( näitä tällaisia otsikoita kun klikkaa, menee se keskusteluun, Pelastussanomaan, johon olen jakanut näkyni/ uneni)



21.7.2016.
Tänä aamuna, kun olin Herran läsnäolossa ja olin jo rukoiluni rukoillut, kyselin Herralta, onko sinulla mitään sanomaa?
Kohta näin kuvan soikeasta lautasesta, joka oli kestävän näköistä materiaa, joka kestää hyvin kuumuuden ja sen päällä oli n. kolmisen haarukkaa.
Lautanen kuitenkin oli tyhjä ....
Ymmärsin tuon Sanoman hetiseltään, että meidän tulisi syödä vahvaa ruokaa, eli Jumalan Sanaa. Lautasen tyhjyys kuitenkin kertoo karua kieltään, että niin monelta tuo Raamatun luku jää liian vähiin. Tässä Sananpaikka kyseisestä asiasta:
 

Kirje heprealaisille 5
1. Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä,
2. ja hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska hän itsekin on heikkouden alainen,
3. ja tämän heikkoutensa tähden hänen täytyy, samoinkuin kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä.
4. Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin.
5. Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin";
6. niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".
7. Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.
8. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
9. ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset,
10. hän, jota Jumala nimittää "ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan".
11. Tästä meillä on paljon sanottavaa, ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.
12. Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa.
13. Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi;
14. mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.



Tuo kestävä lautanen ja haarukat kertovat juuri sen että kyseessä on vahvan ruuan syönti, ei minkään maitovellin. Vahva ruoka ammentaa Raamatun pohjattomasta aarreaitasta todistusaineistoa sen saman pelastuksen vahvistamiseksi, josta maitojulistuskin kertoo. Sen tarkoitus ei siis olekaan ahdistaa pelastettua napittamaan harmaata nuttua yhä tiukemmalle, vaan kasvattaa hänen uskoaan pitämään kiinni Jeesuksesta kaikissa elämän tilanteissa ja vahvistumaan Hänessä.
Jeesus sanoikin että ei se mitä laitamme suuhumme ole niin pahaa, kuin se mitä päästämme sieltä ulos. Se on kyllä aivan totta. Sanoillamme saatamme saada todella pahaa aikaan. Ylpeys ja kunnianhimo ovat laajalle levinneitä, ja missä niitä suositaan, siellä ne
herättävät kateutta ja vallanhimoa. Näin sielu loittonee Jumalasta ja joutuu tietämättään saatanan polulle. Me päästämme saatanan vaikuttamaan mieleemme, tekemällä synnillisiä halujamme, synti ei enää tunnu synniltä, siksi saarnaaja joka puhuu Jumalan sanaa ja joutuu tuomitsemaan syntimme, saa usein vihat päällensä. Synti tekee meitä haluttomiksi tekemään parannusta, siitä on liikaa vaivaa ja liikaa uhrauksia. Pidämme Jumalan palvelijaa liian ankarana.

Heikkouskoisia ovat uskovat, jotka ovat vajavasti juurtuneet Jumalan Sanaan ja ovat omissatunnoissaan puutteellisesti sen ohjaamia.
He ovat riippuvaisia muiden mielipiteistä ja omista tunteistaan. Sellaisten suhteen kokeneempien uskovien, jotka ovat syvemmin Sanaan juurtuneita, on oltava kärsivällisiä.
Heitä täytyy pyrkiä ohjaamaan syvempään Jumalan Sanan tuntemiseen. Myös varttuneilla uskovilla on heikkoja aikoja uskonsa tiellä. Tänään uskossa vahva ja huomenna heikko ja päinvastoin.. Se joka luulee olevansa uskossa vahva, on syytä muistaa apostolin varoitus: "Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei lankea"(1kr.10:12) 




Näky; Tuolit ja kenkä

22.7.2016. Tänä aamuna näin kolme näkykuvaa, kaikki hieman eriaikaan.
1. Ensin näin n. 10:sen puutarhatuolia, jotka olivat sellaisia vanhanajan metallisia tuoleja.
2. Toisena näin kuvan sellaisesta mustasta kengästä, jossa on päällä sidontanarut, vähän samanlainen kuin armeija käyttää, olisiko maihinnousu kenkä.
3. Sitten kyselin Herralta juuri ennen ylösnousuani noista tuoleista, että hän vahvistaisi ne minulle ja samassa näin vanhan, mutta pehmeän nojatuolin, aivan kuin selittämään jotakin ja nyt niitä tässä olen pähkäillyt...

Kiitos Jumalalle, että Hän antaa meille näitä unia ja näkyjä, niitä on mukava pohtia.

Ajattelin, nuo puutarhatuolit, kokoontumista yhteen, levosta käsin, Herran kauniissa puutarhassa ja lepoa osotti tuo noja tuolikin ja jaloissamme nuo alttiuden kengät evankeliumille, jota rauha sydämessämme julistamme.
Yritän tehdä julistuksestani riittävän yksinkertaista, en halua julistaa liian vaikeasti asioita, enkä taitaisi osatakkaan, kaikki mitä teen omassa julistus työssäni, pohjautuu rakkauteen, Jeesuksessa Kistuksessa, se on kutsumukseni.


15. Näin on hamaan siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,
16. ja puutarha on metsän veroinen. Ja erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus.
17. Silloin vanhurskauden hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus iankaikkisesti.
18. Ja minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.
Jesaja 32.


Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.” (Matt. 11: 28-30)


      2.8. Tiistai. Aamulla kun heräsin rukoukseen ja läsnäoloon Herrassa, sain näyn rappusista, jotka ilmestyivät eteeni. Kuvan alalaitaan ilmestyi jokin pyöreähkö läpinäkyvä ”läiskä”, kuin sormenjälki lasissa, josta kuitenkin näkee läpi. Se alkoi liikkua ylöspäin noita rappusia, kuin johdattaen ja ohjaten minua yhä ylemmäs noita rappuja. Ymmärsin, että se oli Henki, joka minua johdatti noissa ylöspäin johdetuissa rapuissa. Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Krsitukselle!
      3.8. keskiviikko. En tiedä oliko tämä näky, mutta kun heräsin hetkeksi aikaisin aamulla, eteeni ilmestyi poliisi tai jokin vastaava virkamies, jolla oli yllään sininen virkaasu, kullanvärisine nappeineen. Hänellä oli jokin laite kädessä, en tiedä mikä, mutta siitä lähti pitkä piiska, kuin anteeni. Sitten tuo kuva hävisi ja jatkoin uniani. 11.8. ehkä sain vastauksen tähän näkyyn. Mökimme ohi ajoi pari paloautoa ja niiden jälkeen, viimeisenä tuli vasta johtoauto, joissa useimmiten on joku palopäälikkö, palomestari, tms. vastaava ja heillä on myös tuollainen asu. Koiramme oikein ulvoi näiden mennessä ohi. Mökissä katselin ikkunasta ja mietin mitä oli tapahtunut, oliko se palo vaiko onnettomuus? Samalla näin silmissäni välähdyksiä, vaikkei autoja mennyt ohi eikä ukkostanut. Ajattelin, että josko minun tulee rukoilla ja niin aloin tehdä. Kun lopetin, silmissä välähti, joten rukoilin aina uudelleen ja tein sen 3x, sitten ne loppuivat. Kuulimme jälkeenpäin, että eräs lähellämme oleva mökki oli palanut yläkerrastaan, mutta onneksi mökki oli tyhjillään.

      5.8. Perjantai. Aamuyöllä hetkeksi herätessäni, näin kuvan edssäni olevasta sormuksesta, jonka kivi oli suorakaiteen muotoinen ja sormus oli kultaa. Sitten nukahdin uudelleen. Juuri ennen ylösnousuani, sain vielä uuden kuvan lastenrattaista, joissa oli kuomu. Näin kuinka rattaissa, joita katselin takaa, syttyi valtava tuli. Ymmärsin, että joku joka ei vielä ota itse uskonaskelia, saa valtavan herätyksen, siitä kertoo nuo rattaat. Samana päivänä, kun saunapolulta kävelin mökin rappusille, näin maassa kalan muotoisen kiven, se jäi vaivaamaan minua ja palasin noutamaan tuon kiven, jolla oli evät ja kaikki, siis aivan selvä kalanmuoto. Josko kertoo tuosta hengellisestä kalan saalista, jossa tapatuu pian muutos, liittynee noihin rattaisiin. Samana päivänä kyläillessämme, talon emäntä kertoi ystävästään, joka oli sairastunut syöpään. Tämän naisen pihassa ei normaalisti kukat olleet erikoisia, mutta tänä kesänä ne olivat erikoisen kauniita ja sitä ihmetellessä, oli ystävä antanut tällaisen vastauksen:
      - ” Jumala ne on luonut ja laittanut ne tänäkesänä kauniisti kukkimaan.”
      Sanoin tästä kertovalle emännälle, että tänä vuonna onkin ollut ihmeellinen kukinta ja kaikki on kukkinut melkein yhtä aikaa. Kiitos ja kunnia Jeesukselle Kristukselle!
      6.8. Lauantai. Joskus aamuyöllä, heräsin tunteeseen, että siinä maatessani vasemmalla kyljelläni, joku koski minun oikeaan olkapäähäni ja alkoi ravistella kuin hereille minua ja se tapahtui 2x, ja totisesti minä heräsin ja katselin ympärilleni, kuka minua herätteli, mieheni nukkui edelleen, eikä ketää muutakaan ollut. En tiedä mitä tapahtui, mutta tunne oli aito ja se sai minut hereille. Mietin uskallanko enää nukkua, mutta sitten muistin Jeesuksen Kristuksen Herrakseni ja sain taas nukuttua. En ymmärrä tämän merkitystä? Muistin kuinka pari vuotta aiemmin tuossa samassa paikassa, jokin herätti minut, kutsuen minua nimelläni: ” Herää, …..” Ja sillonkin heräsin ja nousinkin heti ylös, sillä se oli silloin kotiin lähdön aamu. Tämä on niitä henkimaailman asioita.
      Eräänä päivänä kuuntelin ohjelmaa radio Kajauksesta. Siinä oli nainen, joka oli muuttanut ensin Ouluun, sitten Kajaaniin ja lopulta Hyrynsalmelle. Tuolloin hän ei ollut uskossa ja koki elämänsä hyväksi ja teki paljon vapaaehtois työtä. Hyrynsalmella hän sitten kerran meni Helluntai seurakuntaan ja tuli samalla reissulla uskoon. Hän oli ajatellut, että hänen elämänsä oli ollut hyvää ja ettei mitään tarvinnut muuttaa, mutta uskoon tulessaan hän huomasi, kuinka kaikki muuttui ja kuinka hän oli kuitenkin elänyt vahvasti maailmassa. Oli ajatellut ettei mistään haluaisi luopua ja oli käsittänyt että uskoon tulessa täytyy luopua monesta asiasta, mutta toisin kävi. Hän huomasi ettei mistään tarvinnut luopua, mutta yllätys yllätys, hän itse ei enää halunnut noita maallisia asioita, ne jäi automaattisesti pois hänen elämästään. Hän kertoi että ennen uskoon tuloaan oli kova kiroilemaan, mutta pian huomasi senkin jääneen pois aivan automaattisesti, huomaamatta, eikä sitä tarvinnut opetella. Tämä tarina sai kyyneleet silmiini. Kiitos ja kunnia Jeesukselle Kristukselle!
       
                     (klikkaa kuvaa isommaksi, jos teksti ei näy)

      7.8. Sunnuntai. TÄRKEÄ AJATUS!
      Ketkä ovat Jumalan lapsia? Monesti kuulee sanottavan:
      - ”Me kaikki!”
      Mutta Raamattu puhuu toista kieltä. Jeesus sanoo:
      - ”Jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edssä.
      Luuk.12:8-9.
      ja myös ne jotka lukevat Jumalan Sanaa ja elävät sen mukaan.
      Amen!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

MOOSES, JEESUS ja ELIA

10.7.2016.

Näky; Mooses, Jeesus ja Elia

Tänä aamuna, vähän ennen ylösnousuani sain kauniin kuvan. Se oli kuin joku vanha maalaus, tosin ei voi tietää oliko se edes maalaus, mutta siinä istui kolme miestä maassa, Jeesuksen aikaisissa vaatteissa. Kaksi tummapartaista istui molemmilla sivuilla, katseet toisiinsa päin, siis sivuttain minuun nähden ja heidän takanaan, mutta minuun nähden, katse keskelle, istui valkopartainen mies.
Näytti, että heidän keskellään olisi ollut liina, ehkä he aterioitsivat,en sitä voi sanoa varmaksi. Ensin nousi mieleeni kuva ehtoollisesta, mutta sitten ymmärsin että näitä miehiä on vain kolme ja siitä määrästä, nousi mieleeni kohta Raamatusta, jossa Mooses,Jeesus ja Elia olivat yhdessä:

Evankeliumi Matteuksen mukaan 17
1. Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen.
2. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.
3. Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa.
4. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden".
5. Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä".
6. Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin.
7. Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö".
8. Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.
9. Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: "Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista".
10. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?"
11. Jeesus vastasi ja sanoi: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen.
12. Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä."
13. Silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen heille Johannes Kastajasta.
14. Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies, polvistui hänen eteensä
15. ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen.
16. Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet häntä parantaa."
17. Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun tyköni."
18. Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve.
19. Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
20. Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta".
22. Ja kun he yhdessä vaelsivat Galileassa, sanoi Jeesus heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin,
23. ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös". Ja he tulivat kovin murheellisiksi.
24. Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"
25. Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"
26. Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.
27. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.



Yritin tuolla hakea kuvia tuosta tilanteesta, mutta en löytänyt sellaista joka olisi ollut lähellä näkemääni. Mutta jotain muuta eteeni tuotiin. Tänään, 10.7. Sunnuntaina, on Kirkastus Sunnuntai:
Kirkastussunnuntai

Kirkastussunnuntaita vietetään 10.7.2016.
Vanhasta testamentista uuteen

Kirkastussunnuntai muistuttaa nimensä mukaisesti Jeesuksen kirkastumisesta. Raamatun tekstien mukaan Jeesus otti opetuslapsistaan Pietarin sekä Sebedeuksen pojat Jaakob vanhemman ja Johannes evankelistan mukaansa vuorelle. Siellä hänelle tapahtui muodonmuutos eli metamorfoosi. Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.

Opetuslapset näkivät myös Elian ja Mooseksen ilmestyvän Jeesuksen molemmin puolin keskustellen hänen kanssaan. Pietari ehdotti vuoren päällä telttojen rakentamista kaikille kolmelle Elialle, Jeesukselle ja Moosekselle. Mutta juuri silloin taivaasta kuului ääni: ”Tämä on minun rakas poikani, kuulkaa häntä.” Kaikki kolme katosivat valkean pilven sisään.

Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle, joka on tuleva pian!
Amen.
13.7.2016. Tänä aamuna näin kuvan, jossa oli valtava myrsky. Oliko tuo oikea myrsky vaiko Hengellinen, se jää nätäväksi, mutta puut metsän reunassa olivat taipuneena aivan vaakaasentoon ....




Evankeliumi Markuksen mukaan 4
1. Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.
2. Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan:
3. "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään.
4. Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen.
5. Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata.
6. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.
7. Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää.
8. Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti."
9. Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
10. Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
11. Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa,
12. että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi".
13. Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
14. Kylväjä kylvää sanan.
15. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan.
16. Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan,
17. mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois.
18. Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan,
19. mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
20. Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen."
21. Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi?
22. Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki.
23. Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon."
24. Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.
25. Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on."
26. Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
27. ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
28. Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.
29. Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä."
30. Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?
31. Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä;
32. mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon."
33. Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan;
34. ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen.
35. Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle".
36. Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan.
37. Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi.
38. Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?"
39. Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa". Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.
40. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?"
41. Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?"




Näky; Minun Isäni kodissa. 15.7.2016.
Aikaisin aamulla kun mieheni lähti työhön ja ajattelin että nukun vielä hetken. Ykskaks siinä sängyllä maatessa, näin kuinka joku nainen käveli meidän pihapolkua ylös, taloa kohti. Säikähdin, hypähtäen, että kuka meille on tulossa? Sitten samalla ymmärsin, että sehän oli näky, enhän olisi voinut nähdä tuota tulijaa sängyn pohjalta.
En tiedä mikä tuon näyn tarkoitus on, mutta koin sen kovin aitona. Sitten nukahdin ja kun heräilin uudestaan, aloin Herran läsnäoloon rukouksin. Aloin nähdä näkyä, joka kesti kauan. Olin todella lähellä jotain taloa, en kuitenkaan nähnyt sitä terävästi, mutta tiesin sen olevan aivan vieressäni, olisin voinut koskea sen ulkoseiniä, näin sen ikkunoita ja ovia.
Tuo kaikki kesti monia minuutteja ja samalla kuulin välillä, toistuen rauhallisen äänen sanovan:
- " Minun Isäni kodissa ..... .... Minun Isäni kodissa......"
Nuo sanat kyllä kertoivat, mihin Sananpaikkaan ne kuuluvat ja hain ne tähän kaikkien luettavaksi ja mietittäväksi, jokaiselle, omalle kohdalleen.
Olkaat hyvät:


Evankeliumi Johanneksen mukaan 14
1. "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
3. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.



18.7.2016. Näky; Sormus.
Ennen ylösnousua ja töihin lähtöä, sain näky kuvan sormuksesta. Se ei ollut sama näky tuosta sinettisormuksesta, josta myös muutaman näyn olen aikanani saanut.
Tämä sormus oli kultainen sormus, pyöreässä kultaisessa kannassaan jalokivi, jonka väri oli tummansininen. 

Kävin tuolla tunnistamassa erijalokiviä, ja tämä osoittautui sinisafiiriksi, joka täällä maallisestikin on suosittu kivi hääsormukseen.
 http://www.energiakeskus.com/images/ene ... ininen.jpg
Sormus oli aivan tarjolla edessäni, sitä aivan kuin nostettiin eteeni. Sitten huomasin, että tuon sormuksen takana, himmeänä kuvana näin jonon samanlaisia sormuksia, odottamassa omaansa, mutta tämä yksilö oli vedetty kuin korttipakasta tarjolle.
Ymmärsin että sormusta tarjottiin minulle, mutta en ollut ainut sen saaja, vaan niitä oli jonossa tarjolla muillekkin. Yljänsormus, jolla hän kihlaa morsiammensa.
Illalla olin niin puhkiväsynyt, etten enää jaksanut tätä täällä kertoa, vaan keskityin lepoon. Tänä aamuna sitten Herran läsnäolossa jutustelin tuosta sormuksesta, sain nähdä sen uudelleen, mutta nyt se oli asetettu sormeen. Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!

lauantai 28. huhtikuuta 2018

JUMALA EI OLE UNOHTANUT SINUA! D.WILKERSON

Löysin todella hyvän Dawid Wilkersonin tekstin jonka halusin tänne talteen, että olisi tarvittaessa löytyvillä:

Jumala ei ole unohtanut sinua!



David Wilkerson
__________

Luissani polttaa eräs sanoma. Se on sanoma, joka jokaisen kristityn täytyy kuulla, erityisesti tässä hyökkäävien kiusausten ja viiltävän tuskan ajassa elävien.
Se sanoma, jonka tuon sinulle Herralta, on yksinkertaisesti tämä: Jumala ei ole unohtanut sinua! Hän tietää tarkalleen, missä olet, mitä käyt läpi juuri nyt, ja Hän pitää silmällä jokaista askelta polkusi varrella. Mutta me olemme aivan kuin ne Israelin lapset, jotka epäilivät Jumalan päivittäistä huolenpitoa, vaikka profeettoja oli lähetetty välittämään heille ihmeellisiä lupauksia taivaasta.
Jumalan kansa istui pimeydessä, nälkäisinä ja janoisina, rukoilemassa johdatusta ja lohdutusta. Jumala talletti jokaisen kyyneleen pulloon, ja Hän kuuli heidän huutonsa ja vastasi, Minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut... Ei heidän tule nälkä eikä jano... sillä heidän armahtajansa johdattaa heitä ja vie heidät vesilähteille... Herra lohduttaa kansaansa ja armahtaa kurjiansa... (Jesajan luvusta 49). Iloitsiko Israel näistä lupauksista, jotka lähetettiin suoraan Jumalan valtaistuimelta? Lakkasiko Jumalan kansa pelkäämästä ja alkoiko se luottamaan Herraan, joka johdattaa heitä? Uskoivatko ne, jotka kärsivät ja olivat hämmentyneitä, yhteenkään lupausten sanoista? Ei!
Mutta Siion sanoo: Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut (Jesaja 49:14). Nämä eivät olleet pilkkaajia tai paholaisen poikia. Ennemmin, he olivat niitä, jotka etsivät Herraa... Aabrahamin poikia... jotka tunsivat vanhurskauden... joiden sydämissä oli Jumalan laki... Kuinka paljon selkeämmäksi Jumalan olisi täytynyt tehdä Sanansa näille uppiniskaisille, epäuskoisille lapsille? Jumala oli suuresti huolissaan, koska he eivät omaksuneet itselleen tai edes kuulleet Hänen lupauksiaan. Voit melkein aistia Herran kärsimättömyyden, kun Hän nuhtelee heitä heidän epäuskonsa tähden. Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon, ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? (Jesaja 51:12-13).

Me vain emme välitä
Jumalan lupauksista

Kullostaako tutulta? Tässä me olemme, tänä päivänä, saman Pyhän Jumalan lapsina, ja meillä on Pyhän Hengen loistelias, lohduttava lupaus, ja kuitenkin me vaellamme päivittäin peläten sortajaa. Me tiedämme, mitä Herramme on meille luvannut: opastusta, rauhaa, suojaa myrskyltä, tien, jossa ei näytä olevan ketään, kaikkien tarpeiden tyydyttämisen, jokaisen kivun parantamisen. Uskommeko me mihinkään niistä? Laitammeko nämä lupaukset vain syrjään mielestämme ja menemmekö omaa tietämme, huolestuen ja peläten ja ottaen asioita omiin käsiimme? Pelkään, että teemme juuri niin! Ja me olemme kaikki aivan samanlaisia. Joudumme ahtaalle, tulemme yksinäisiksi ja masentuneiksi, lankeamme kiusaukseen ja annamme himoille periksi, me teemme kohtalokkaita erehdyksiä ja elämme syyllisyydessä ja pelossa, ja kaiken sen kautta me valitsemme unohtaa kaiken sen, mitä Jumala on meille luvannut. Me unohdamme palvella Jumalaa, joka asetti tämän maan perustukset. Me unohdamme, että meidän Isämme on voimallinen, ja että kaikki, mikä on olemassa, tehtiin Hänen kauttaan. Me näemme vain ongelmamme. Meidän omat pelkomme sulkevat ulkopuolelle näyn Hänen voimastaan ja kirkkaudestaan. Olemme peloissamme, joudumme paniikkiin, kyseenalaistamme ja epäilemme.
Tarpeen hetkellä me unohdamme, että Jumala pitää meitä kämmenellään. Sen sijaan, Israelin lasten tavoin, me pelkäämme, että mokaamme kaiken ja vihollinen tuhoaa meidät. Kuinka vaikeaa täytyykään olla rakastavalle Isällemme ymmärtää, miksi me emme luota Häneen silloin, kun olemme maassa ja tarvitsemme sitä. Jumalan täytyy ajatella itsekseen, Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt... (Jesaja 49:15-16).

Kristittyjen synti
on epäusko

Uudelleen ja uudelleen Jumala tuli Israelin luokse pyytäen heidän luottamustaan ja uskoaan hädän aikoina. Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet (Jesaja 30:15). Jumala sanoi heille, Te ette kysyneet sanaa suustani, rukoilleet apua ja opastusta. Ette odottaneet minua apuun. Ette palanneet minun luokseni hakemaan apua ja voimaa silloin, kun te sitä todella tarvitsitte. Ette hyväksyneet minun neuvojani, ette odottaneet minun tekevän työtäni, ette odottaneet tuota hiljaista sanaa takaanne, joka kuiskaa: tässä on tie, kulkekaa sitä. Ette uskoneet, että minun voimakas käsivarteni voisi teitä johdattaa. Ette kutsuneet minun nimessäni lepoa kämmeneni varjossa. Ei! Te otitte asiat omiin käsiinne, te riipuitte toisissanne kiinni, ja luotitte omiin ajatuksiinne. Hedelmöititte akanoita, ja oma tulenne poltti teidät.
Lopulta Jumala näyttää huutavan Israelille, Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: ei yhtäkään näistä ole puuttuva, ei yksikään toistansa kaipaava. Sillä minun suuni on niin käskenyt... Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet. Sanokaa hätääntyneille sydämille: Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät... murhe ja huokaus pakenevat (Jesaja 34:16, 35:3-10).
Näyttää siltä, että jopa Uusi testamentti kaikuu Jumalan tyytymättömyyttä epäuskoa kohtaan: Anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään (Jaak. 1:6-8).
Jeesus oli huolissaan siitä, että kun Hän palaa tänne maan päälle, jäljellä ei olisi yhtään uskoa. Hän oli juuri päättänyt sanoman siitä, kuinka varmasti Jumala vastaa rukoukseen. Hän oli juuri luvannut, että taivaallinen Isä nopeasti toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? Jeesuksen sydämen on täytynyt tuntua todella raskaalta, että Hän puhui seuraavan: Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:7-8).

Olemme alkaneet epäillä,
vastaako Jumala vieläkin
rukoukseen

Voisiko olla, että me jatkamme kivussamme jatkamme synnin tekemistä jatkamme elämää lyötyinä ja epäonnistujina yksinkertaisesti siksi, koska me emme oikeasti usko Jumalan enää vastaavan meidän rukouksiimme?
Olemmeko me yhtä syyllisiä kuin Israelin lapsetkin, ajatellessamme, että Jumala on hylännyt meidät ja luovuttanut meidät omille ajatuksillemme, selvittämään asiat itse? Uskommeko me todella, että Herra tarkoitti sitä, kun Hän sanoi, että Jumala toimii ajallaan, vastatakseen uskon rukoukseemme? Jeesus antaa ymmärtää, että suurin osa meistä, jopa ne, joita kutsutaan kutsutuiksi ja valituiksi, eivät luota Häneen, kun Hän palaa. Jotkut Jumalan kansasta ovat jo valmiiksi menettäneet luottamuksensa Häneen. Sielunsa syvimmissä kolkissa he eivät usko, että heidän rukouksillaan on mitään merkitystä. He käyttäytyvät ikään kuin olisivat aivan omillaan.
Sen sijaan, että alistuisimme Herralle hiljaisella luottamuksella ja lepäisimme Hänen lupauksissaan, me yritämme niin kovasti toteuttaa omia ratkaisumallejamme. Ja kun se tapa, millä teemme asiat, räjähtää kasvoillemme, me suutumme Jumalalle.
Eräs nuori, eronnut, tunnusti: Olin menossa kännäämään tänään. Olen rukoillut nyt kokonaisen vuoden ajan, että aviomieheni palaisi, mutta sen sijaan, että hän tulisi takaisin luokseni, hänellä on toinen nainen. Jumala ei vastannut minun rukoukseeni, ja niin minä ajattelin mennä ja juoda kunnon kännin näyttääkseni Hänelle, kuinka vihainen minä olen. Mikä sääli! Hän oli valmis luopumaan Jumalasta, koska Hän ei vastannut hänelle hänen aikataulunsa mukaan. Kuten niin monet muut, jotka kerjäävät Jumalalta suosiota, hän halusi vain yhtä asiaa: lievitystä yksinäisyyteensä ja vapautusta seksuaalisuuteensa. Ei hän halunnut lisää Jeesusta, lisää pyhyyttä ja kristityn luonnetta. Ei! Hän yksinkertaisesti tahtoi vain miehen rinnalleen. Minä tiesin heti, että Jumala ei voinut vastata tuon naisen rukoukseen. Hän ei ollut valmis saamaan miestään takaisin. Hän oli edelleen tunteellinen raajarikko, ja hän olisi mokannut toisenkin kerran. Silloin kaikki, mitä hänellä olisi jäljellä, olisi toinen epäonnistuminen, ja hänen epätoivonsa kasaantuisi. Jumala ei ollut hylännyt häntä, Hän oli itse asiassa hänelle armollinen. Hän suojeli hänen elämäänsä, mutta hän ei voinut ymmärtää sitä.
Ole nyt rehellinen! Onko uskosi ollut viime aikoina heikko? Oletko melkein luopunut tietyistä asioista, joita olet niin paljon rukoillut? Oletko väsynyt odottamiseen? Oletko tehnyt käsilläsi luovutuseleitä, ikään kuin sanoaksesi, En näytä saavan voittoa. En tiedä, mikä on väärin ja miksi rukoukseeni ei vastata. Jumala on siis sanonut minulle EI.
Entä ne kaikki yksinäiset ihmiset maailmassa, joita heidän yksinäisyytensä repii kappaleiksi? Nuoret naimattomat, jotka rukoilevat kuukausia, jopa vuosia, rakastavaa puolisoa? Toiset olisivat tyytyväisiä, jos Jumala vastaisi heille ja antaisi heille edes ystävän. He itkevät öisin. Puhelimesta tulee heidän elämänlankansa, ja kun asiat muuttuvat sietämättömiksi, he soittavat jollekin kenelle tahansa vain puhuakseen vähän aikaa. Vastaako Jumala vieläkin tuollaisiin rukouksiin? Tiedäthän ne vanhanaikaiset tilanteet, joissa kristityt tytöt yhä rukoilevat kristittyä aviomiestä ja pojat rukoilevat kristittyä vaimoa? Voiko Jumala ihmeellisesti lähettää yksinäiseen elämään ystävän tai elämänkumppanin vastauksena rukouksiin ja uskoon? Minun täytyy uskoa, että Jumala toimii tuolla tavalla. Kuitenkin minä tiedän, ja olen todistanutkin, haastateltuani satoja yksinäisiä, että hyvin harvat heistä todella uskovat Jumalan lupauksiin.
Osoita minulle yksinäinen Jumalan lapsi, johon sattuu, ja joka laittaa luonteen ja kasvun kaikkien muiden tarpeiden edelle, ja minä osoitan sinulle hänet, jonka toiveet tullaan täyttämään. Sen sijaan, että rukoilisivat uskossa, sen sijaan, että lukisivat Jumalan Sanaa ja kasvaisivat voimassa, sen sijaan, että antaisivat tulevaisuutensa Hänen varjelukseensa suurin osa yksinäisistä katsoo televisiota, lukee roskalehtiä ja tylsistyy hengellisesti. Heidän uskonsa on heikkoa, koska he ovat hengellisiä raajarikkoja. He rukoilevat ainoastaan pikaisesti ja satunnaisesti. He kieriskelevät itsesäälissä ja itsensä tuomitsemisessa. He ovat kitukasvuisia ja epäuskoisia, valmiita ajattelemaan, että Jumala on valinnut heidät kaikesta väkijoukosta väärin kohdeltaviksi. Jumala ei voi vastata heidän rukouksiinsa, koska he eivät ole valmiita ystävyyteen ja todelliseen rakkauteen. He sotkisivat kaiken lyhyessä ajassa, sillä epäusko Jumalaan johtaa ainaa ihmissuhteiden epävakaisuuteen. Minä sanonkin kaikille yksinäisille: Palatkaa salaiseen kammioonne! Palatkaa yksinkertaiseen, lapsenomaiseen uskoon! Alkakaa kaivata Jeesusta enemmän kuin ystävää tai elämänkumppania. Oman Sanansa mukaan Jumala tulee täyttämään jokaisen tarpeenne.



Auta minua, Jumala,
tai mokaan kaiken

Lähes joka paikassa, minne menen nykyisin, minä kuulen kristittyjen, jopa pappien, kertovan minulle, että heidän elämästään puuttuu jotain. Eräs pastoriystävä määritteli sen näin, David, minulle tulee Herran nälkä. Henkeni murtuu; minä itken ja huudan tuntikausia. Minusta tuntuu, että jokin minussa etsii jotain. Niin kuin syntymä olisi tapahtumaisillaan. Haluan enemmän Jumalalta ja enemmän pois elämästä. Minä tahdon olla pyhä. Haluan tuntea Jumalan ja päästä Hänen luokseen. Minä rukoilen, että se, mitä tunnen, ei haihtuisi, vaan jatkaisi kasvuaan, kunnes voitan. Mutta, surullisesti, muutamassa viikossa minä menetän murtuneen henkeni. Palaan vanhoihin pelkoihini ja kuivuuteeni. Pääsen niin lähelle, mutta en ikinä pääse perille. Sitten minä sanon itselleni mitä tapahtui?
Kuvaileeko tämä sitä, mitä olet käymässä läpi? Tuntuuko sinusta siltä, niin kuin seisoisit aivan portin ulkopuolella; niin lähellä, aivan murtautumaisillaan elämään täynnä iloa, uskoa, vastattuja rukouksia ja voittoa? Onko sinussa jotain, mikä tuomitsee sinua, ikään kuin et tekisi ikinä tarpeeksi miellyttääksesi Jumalaa? Ajatteletko välillä, Minä en vain tee mitään. En saa mitään valmiiksi. En kasva. En kehity.??
Minun mielipiteeni on, että kaikissa meissä, aivan pinnan alla, elää kauhistuttava ajatus, Oi Jumala, auta minua tai mokaan kaiken. Emme ikinä sano sitä, mutta ajattelemme niin. Jumala, olen niin heikko, niin altis syvään juurtuneen syntini vallalle, niin välinpitämätön kiusausten voittamisen suhteen, niin epävarma rukouksesta, ja siitä, kuinka voittaa paholainen minä pelkään, että teen jotain tyhmää ja pilaan kaiken.

Jumala ei ole
taivaallinen kiusaaja
eikä naura meille

Mitä se kaikki tarkoittaa, kun rukouksiin ei vastata? Kun tuska kaivelee? Kun kärsimyksen sallitaan jatkua, ja Jumala ei näytä tekevän mitään vastaukseksi uskoomme? Usein Jumala rakastaa meitä tuohon aikaan vielä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sana sanoo, jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Rakastava rangaistus menee kaikkien uskon tekojen edelle, ylittää jokaisen rukouksen ja jokaisen lupauksen. Se, minkä näen satuttavan minua, voi olla Hänen rakkauttaan minua kohtaan. Se saattaa olla Hänen lempeä kätensä, joka läimäyttää minusta pois uppiniskaisuutta ja ylpeyttä. Voi olla, että Jumala sanoo minulle, Minä olen luvannut kohdata jokaisen tarpeesi. Minä kerroin sinulle, että tekisin mitä tahansa, mitä minulta uskossa pyytäisit. Sinun on alistuttava rangaistukseen. Se on ainoa tapa, millä voin tehdä sinusta kokeneen rakkauden astian. Voit pyytää vapautusta, mutta se vain viivästyttää hengellistä kasvuasi. Tämän kärsimyksen kautta sinä opit tottelevaisuutta, jos alistut.
Meidän uskossamme on uskoa. Me laitamme enemmän tunnetta rukoustemme voimaan kuin siihen, että saisimme itsellemme Hänen voimaansa. Tahdomme kuvitella Jumalan niin, että voisimme lukea Häntä kuin kirjaa. Emme halua yllättyä tai hämmentyä. Ja kun asiat tapahtuvat vastoin meidän Jumalakäsitystämme, me sanomme, Ei tämä voi olla Jumalasta. Hän ei toimi sillä tavalla.
Olemme niin kiireisiä Jumalan työssä, että unohdamme sen, että Hän yrittää tehdä työtään meissä. Siitä koko tässä elämässä on kyse: Jumala tekee meissä työtään, yrittäen tehdä meistä kirkkauden astioita. Olemme niin kiireisiä rukoilemaan asioihin muutosta, että rukoukselle jää niin vähän aikaa muuttaa meitä. Jumala ei ole laittanut käsiimme rukousta ja uskoa, niin kuin ne olisivat kaksi salaista asetta, joilla salainen asiantuntijoiden ryhmä yrittäisi taivutella Hänestä jotain. Jumala sanoi, että Hän haluaa antaa meille enemmän, kuin mitä kykenemme ottamaan vastaan. Miksi me käytämme rukousta ja uskoa avaimina tai työkaluina, avaamaan jotain sellaista, mitä ei ole ikinä lukittu? Kaikki on annettu vapaasti. Sitä on vuodatettu yli tarpeiden. Se on varasto, jossa kaikki ovet ja ikkunat ovat auki, ja jossa on Isä, joka tekee joka päivä työtään, lastaten meille sitä, mikä on Häneltä. Kun Jeesus sanoi, Kolkuttakaa, ja teille avataan, Hän puhui sinun ovestasi, ei Hänen. Kolkuta alas kaikki omat ovesi. Et tarvitse mitään avainta astuaksesi Hänen läsnäoloonsa.
Rukous ei ole Jumalan hyväksi, se on omaksi parhaaksesi. Usko ei ole Hänen hyödykseen, vaan meidän. Jumala ei ole joku ikuinen, taivaallinen kiusaaja. Hän ei ole ympäröinyt itseään arvoituksilla, joita ihmisten täytyisi ratkaista, ikään kuin sanoakseen, Viisaat saavat palkinnon.
Olemme niin sekaisin tästä rukouksen ja uskon asiasta. Meillä on ollut taipumus ajatella Jumalan olevan meidän henkilökohtainen pullon henki, joka täyttää jokaisen toiveemme. Me ajattelemme uskon olevan tie siihen, että Jumala toteuttaa lupauksensa. Ajattelemme, että Jumala mielistyy meidän yrityksiimme laittaa Hänet selkä seinää vasten ja huutaa, Herra, et voi perääntyä lupauksestasi. Minä haluan sen, mitä minulle on tulossa. Sinä olet sidottu Sanaasi. Sinun on tehtävä se, tai Sanasi ei ole totta.
Ja tämä on juuri se kohta, jossa me hukkaamme rukouksen ja uskon todellisen merkityksen. Me näemme Jumalan ainoastaan antajana, ja me olemme vastaanottajia. Mutta rukous ja usko ovat ne kanavat, joiden kautta meistä tulee antajia Jumalalle. Ne ovat sitä varten, että niitä käytetään, ei niin, että saisimme jotain Jumalalta, vaan että annamme Hänelle niitä asioita, joiden kautta me voimme Häntä miellyttää.

Jotain vastattua
rukousta parempaa

Haluatko lupauksen vai haluatko Lupauksen Antajan? Haluatko vastauksia rukoukseen vai haluatko Hänet, joka tekee kaiken yhteiseksi hyväksi? Osaatko kuvitella vaimon, joka on miehensä kanssa vain sen tähden, että hyötyy miehestä jotain? Hän nauttii tunnetun miehensä maineesta, käyttäen hänen nimeään vapaasti vahvistaakseen omia asemiaan. Hän nauttii kaikista miehensä tarjoamista ylellisyyksistä ja käyttää hänen luottokorttejaan koko ajan. Ja hän pitää itsestään selvänä sitä, että joku rakastaa häntä niin paljon. Hänellä on todella vähän aikaa vietettävänä hänen kanssaan, sillä hänen oma mukavuutensa ja mielihyvänsä vie niin paljon aikaa. Kuinka kauan menee, ennen kuin maailma tietää, että hän käyttää miestään hyväksi, että hän ei ole niinkään kiinnostunut hänestä, vaan siitä, mitä hän tarjoaa? Rakas Kristuksen morsian, eikö tämä ole se tapa, millä me kohtelemme Mestariamme? Me vaadimme Hänen luottokorttiensa käyttöä, kun samalla osoitamme niin mitätöntä kiinnostusta Hänen rakkauteensa.
Kaikki lupaukset on annettu meille siksi, että voisimme olla osallisia Hänestä. Hän haluaa antaa taivaallisen rakkauden luontonsa meidän vähäisiin ruumiisiimme.
Uskonko minä, että kaikki lupaukset ovat minun? Kyllä! Uskonko minä, että Jumala vieläkin vastaa rukouksiin? Kyllä! Uskonko minä, että Hän lohduttaa minua, johdattaa minua, antaa minulle kaiken sen, mitä tarvitsen ollakseni vapaa ja täytetty? Kyllä! Mutta kaikki tuo, mitä Jumala tekee minussa ja minun puolestani, riippuu yhdestä asiasta: Minun täytyy uskoa, että Hän kuulee minua silloin, kun minä kutsun, että Hän pullottaa joka ainoan kyyneleen, että Hän haluaa antaa minulle enemmän kuin kykenen ottamaan vastaan, että Hän on kaikista innokkain vastaamaan jokaiseen sellaiseen rukoukseen, joka auttaa minua olemaan enemmän Hänen kaltaisensa, ja että Hän ei ikinä pidätä minulta mitään yhtään sen kauempaa, kuin kestän olla ilman sitä.
Jumala ei ole hylännyt minua eikä sinua! Tuhannesti ei! Juuri nyt Hän haluaa meidän kaikkien uskovan, että Hän tekee kaiken meidän omaksi parhaaksemme. Lopeta siis se, että yrität saada siitä selvää. Lopeta huolehtiminen, lopeta Herrasi epäileminen! Vastaus on tulossa! Jumala ei ole sulkenut korviaan! Sinä tulet niittämään ajallaan jos et väsy!
---

perjantai 27. huhtikuuta 2018

JEESUS PAIMENEMME

8.7. 2016. Näky; Jeesus Paimenemme

Kun aamulla heräilin ja vielä unisena valmistauduin Herran läsnäoloon, minulle näytettiin kuva, jostakin hyvin avaralta ja korkealta paikalta, josta hyvin näkyi kauas. Paimen seisoi siinä korkealla reunamalla, paimen sauva kädessään. Ymmärsin, että tämän täytyi olla Jeesus.
Illalla, kun kävin nukkumaan, olin taas niin rakastuneessa tilassa Jeesukseen (niinkuin aina ). Ymmärsin, että kun olen ottanut vastaan elämääni ja sydämeeni asumaan itse Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, on hän minussa,voimanaan, kirkkautenaan ja kaikkena sinä mitä hän edustaa. Siis Jumalan valtakunta asustaa minussa. Itsessäni en ole mitään, olen tuohon kaikkeen nähden pelkkä kuori, mutta Jeesus minussa saa aikaan ihmeitä. 

Vasen polveni oli kovin kipeä, on ollut jo muutaman päivän, ja siinä noita edellisiä juttelin Jeesukselle ja asetin käteni polveni päälle, että koska Jeesus on minussa, parantakoon hän polveni voimansa ja tahtonsa mukaan. Ja jotain alkoi tapahtumaan, kipu väheni ja kuulin polvesta pari kertaa ihmeellisen napsauksenkin ja tunsin ne myös. Polveni alkoi paranemaan, toki välillä tunsin kipua, mutta se selvästi väheni. 
Tässä juuri kirjoittaessa, nousin ylös tästä tuolilta ja heiluttelin tuota polvea, mutta nyt se ei ollut enää yhtään kipeä, vaikka eilen sillä nilkutellen kävelin.
Meidän tulee ymmärtää, että emme usko vain tuohon nimeen, Jeesus, pelkkänä sanana joka raamatussa esiintyy, vaan että hän oikeasti on elävänä olemassa, ylösnousseena. Ja kun hänet olemme ottaneet vastaan, hän on meidän ja meissä oleva valtava voimamme! Amen!

11. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.
12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.
13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.
1 Johanneksen kirje 5.



Ensimmäinen Johanneksen kirje 4
1. Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3. ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
4. Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
5. He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
6. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
7. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20. Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.




378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä

Ruotsissa 1697
 

1.
Kaitse, Jeesus, paimen hyvä,
laumassasi minua.
Eksyvä ja erehtyvä
olen ilman sinua.
Luonasi saan turvan parhaan,
auta, etten koskaan harhaan
läheltäsi joutuisi,
laumastasi luopuisi.

2.
Hyvä paimen lampaitansa
sydämestään rakastaa.
Paimen myöskin omiltansa
rakkautta aina saa.
Hoida, Herra, laumassasi
minuakin omanasi.
Minä tahdon sinua
rakastaa ja kuunnella.

3.
Lammas seuraa paimentansa,
paimen kaitsee lammastaan.
Jeesus läsnäolollansa
turvan antaa laumassaan.
Milloin peto uhkaa niellä,
apuasi älä kiellä.
Paimensauva kohota,
vaara kauas karkota.
 

4.
Paimen kääntää laupiaasti
lampaan puoleen kasvonsa.
Lammas kuulee halukkaasti
paimenääntä tuttua.
Näin, oi Jeesus rakkaimpani,
äänesi on riemunani.
Ole hädän hetkellä,
auttajani, lähellä.

5.
Kaikki eksyneetkin lampaat
saata, Jeesus, laumaasi,
ettei niitä pedon hampaat
raatelisi, surmaisi.
Harhateiltään kotiin tuo ne,
että yksi lammashuone,
yksi paimen olisi,
armotyösi täyttyisi.

6.
Jeesus, tule turvakseni,
Jeesus, anna armosi.
Anna rauha sielulleni,
käännä minuun kasvosi.
Johda, paimen, laumassasi
sanallasi, sauvallasi.
Kiitos olkoon Jeesuksen,
uskollisen paimenen.
 

Säk. 1–4 mahd. Siegmund von Birken 1663. Säk. 6 saksalainen 1698. Suom. ja säk. 5 Knut Legat Lindström 1867. Virsikirjaan 1886.


PSALMIT 63
1. Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa.

2. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
3. Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
4. Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
5. Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
6. Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
7. kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
8. Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
9. Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
10. Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
11. Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.
12. Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.


Muistui mieleeni aika, kun veljeni oli eronnut ja hän oli täysin romahdus pisteessä. Hänellä ei ollut rahaa eikä paikkaa missä asua, joten otimme hänet luoksemme asumaan pahimmaksi ajaksi. Kaksi viikkoa oli henkientaistelua rukouksessa ja koin kuinka oikein fyysisesti tuo taistelu kipeytti lihakseni (jos niitä nyt onkaan ) 
Herra muistutti minua sitten kerran, oliko se nyt uni vaiko näky, en nyt tähän hätään muista. Minun eteeni tuli kuva Jeesuksesta, aivan lähelle. Kohta tuota kuvaa alettiin liikuttamaan taaksepäin ja kun se pieneni eteeni, huomasin että siinähän oli reunat ja että minulle oli näytetty pelkkää postikorttia Jeesuksesta. 
Hymyilin ja sanoin ymmärtäväni, että tuon tarkoitus oli näyttää ettemme saa palvoa vain kuvaa Jeesuksesta, vaan meidän tulee löytää Elävä Jeesus. Sanoinkin ääneen." Ymmärrän kyllä että tuo on vain kuva, joten tule esiin elävänä jostakin sieltä kuvan takaa, minä tiedän että olet siellä."
Siksi tänäänkin nousi tuo, ettemme vain usko Jeesus Sanaan, joka esiityy Raamatussa, vaan opimme tuntemaan hänet todella elävänä. Uskon että monella täällä onkin elävä Jeesus, ei vain sana tai postikorttikuva. :P
Jeesus on meissä, kun olemme vastaan ottaneet hänet elämäämme. Hän ei siis vain silloin tällöin tule luoksemme vierailemaan, vaan on alati meissä asumassa, Hengensä kautta.

Kirje roomalaisille 8
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa,
4. että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.
5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7. sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10. Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11. Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12. Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme.
18. Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
19. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,
21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23. eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.
24. Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25. Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
27. Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
28. Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
29. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
30. mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Tämä on hyvin tärkeä kohta tuossa Room.8. (totta kuin myös koko teksti):

5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;


9.7.2016. Tänä aamuna heräillessäni näin kuvan Rististä, joka oli isojen kumpupilvien keskellä.
Ja mehän tiedämme mitä tuo tarkoittaa. Että Herramme tuleminen on pian, ja hän saapuu niinkuin lähti, pilvien keskellä. Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!
Amen!


Evankeliumi Markuksen mukaan 13
1. Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!"
2. Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta."
3. Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä:
4. "Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?"
5. Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
6. Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
7. Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
8. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
9. Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.
10. Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.
11. Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.
12. Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
13. Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
14. Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
15. joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa;
16. ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
17. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
18. Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella.
19. Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule.
20. Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.
21. Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko.
22. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut.
23. Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.
24. Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa,
25. ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.
26. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
27. Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.
28. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
29. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
30. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat.
31. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32. Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33. Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34. On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36. ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."


Eräs uskova sisareni viestitti minulle näkyyni sopivaa untaan: ”
-”Minäkin näin unen aamuyöstä. Istuin bussissa tyttäreni kanssa ja oli keskiyö ja ilma oli kurjan näköinen. Bussin etuosassa alkoi rietas elostelu, jossa juotiin alkoholia ja ihmiset kähmivät toisiaan välittämättä kuka siinä edes oli, kuten avointa homoseksuaalisuutta, johon osallistui useat ihmiset näiden ympärillä ja lopulta bussin kuljettajakin. Näytti että kohta kaikki olivat himojensa vallassa.
 En vaan ymmärrä miten se bussi enää liikkui kun bussikuskikin oli niin sekaisin. Mutta se bussi kulki edelleen ja mielessäni oli ajatus että ihan kohta päästään pois tästä bussista, kestä ihan pieni hetki vielä, että olemme ihan just perillä, pysäkkimme näkyy jo edessä ja oli aika nousta jo penkiltä.”
Vastasin hänen ihanaan uneensa:
-”Amen kuvastaa yleistä hengellistä kulkuamme maailmassa, jossa uskovan on paha enää elää, niin on elämä käynyt maailmassa pahaksi ja riettaaksi. Mutta Totisesti, pysäkki jo näkyy!”

torstai 26. huhtikuuta 2018

JEESUS YLLÄTTI


24.6.2016. JEESUS YLLÄTTI

Eilen aamuna olin rukouksessa ennen töihin lähtöä. Ajattelin että kuinka tavallinen päivä olikaan tulossa ja pyysin Herralta, että hän vahvasti johdattaisi ja ohjaisi päivääni ja vielä pyysin: "YLLÄTÄ MINUT TÄNÄÄN."
Töissä sitten eräs nuorukainen, joka oli siellä kesätyon tekijänä, alkoi kyselemään tuota kaulassa olevaa ristiäni ja kerroin hänelle siitä koko sen ihmeellisen tarinan, kuinka se on jo toiminut Jumalan työkaluna. Siihen samalla ilmestyi kaksi hoitajaa ja sain kertoa tuon tarinan rististä heillekkin. 

Tuo nuorukainen ilmoitti että on lukenut Raamatun kokonaan ja tutkinut myös Koraania, meillä oli hyvä keskustelu sitten toinen hoitajistakin ilmoitti että on lukenut Raamatun kokonaan ja että hänellä on ollut jonkin verran uskovaa taustaa. Nämä molemmat tunnustivat, että uskovat kyllä Jeesukseen. Kolmas sanoi, että on vissiin sen verran pakana, ettei ole saanut Raamattua luettua.
 Kiittelin Herraa tuosta hetkestä ja sanoin vielä nuorukaisellekkin, ettei tämä varmaankaan ollut sattumaa, hän oli samaa mieltä. Illalla sitten siskoni soitti ja ilmoitti erään ystvän, joka oli vasta 26 vuotias, olevan etsikko tiellä ja pyysi minulta sanaa tuolle nuorelle. Annoin hänelle Psalmit 139 ja 91 matkaeväiksi.
Sitten sain vielä viestin, jossa kyseltiin minun mielipiteitäni eräästä hengellisestä asiasta ja mitä henkisesti asiasta koin. Se oli pysäyttävää ja pyysinkin Herralta tähän apua ja koko viimeyön näin tuosta asiasta unta, joka oli hyvin positiivinen vastaus.

 Kiittelin tässä Herraa, sillä hän oli todella vahvasti eilisessä päivässäni mukana, ja TOTISESTI yllätti minut, näillä kohtaamisilla ja viesteillä. 
Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle!


20. Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
21. Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
22. Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
23. Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
24. Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
25. Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
26. Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
27. puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
Psalmi 18.


5.7. Tänä aamuna, kun juuri rukoilin Isä meidän rukousta, sain yhtäaikaa hätkähdyttävän näyn. Kuvan oikeasta reunasta, ylhäältä mäestä tuli kovaa kaartaen minua kohti panssarivaunuja ja niiden jälkeen samasta suunnasta tuli jalkaväkeä, jotka juoksivat hieman kyyryssä. 
Ymmärsin että tuossa oli taistelu käynnissä. Kyselin Herralta oliko tämä oikeaa tulevaa, sotakuvaa, vaiko hengellistä sodan käyntiä, joka ilmiselvästi on tänäpäivänä tässä maailmassa kasvussa. Herra auta meitä ja ole meille armollinen. Anna meille sinun veresisuoja ja tuo sota asu henkivaltoja vastaan.
Amen.


Kirje efesolaisille 6
1. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -
3. "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
7. hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
20. jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21. Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon.
22. Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23. Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
24. Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta – katoamattomuudessa.


Ensimmäiseksi jokaisen uskovan on sisäistettävä, että olemme jo sodassa - halusimme sitä tai emme. Itse emme sotaa ole aloittaneet, emmekä liioin toivoneet, mutta vihollinen on keskittänyt joukkonsa meitä vastaan, joten itsemme ja 'aseveljien' tähden olemme velvolliset puolustautumaan.

Jumalan sota-asua ei siis ole annettu etukäteen mahdollisen kriisitilanteen varalle, jotta sysäisimme sen laskostettuna kaappiin odottamaan tositoimia. Se on annettu jokapäiväiseksi käyttövarustukseksi, johon uskovan on tarkoitettu pukeutuvan alati, koska Herran omat elävät välittömän sodanuhan alla. Taistelussa jokainen sotilas on puettu Herransa väreihin ja hän käy Herransa taisteluviirin alle yhdessä toisten kanssa vihollista vastaan.
7.7.2016. Tänä aamuna näin outoa unta, en tiedä onko se yhtään mitään, mutta sen lopussa oli ihmeellinen tunnelma. Alkua unesta en muista, mutta tässä se, minkä muistan:

Olin vieraana jonkun miehen ja naisen luona ja heillä oli tarjota minulle jotain liharuokaa. Otin varoen lautaselleni tuota hyvin tehtyä lihaa, sillä isäntä itse ei vielä ollut ottanut. Nainen kuitenkin sanoi, että ota vielä tuosta tuo yksi pala, se on sinulle. Katsoin isäntää ihmeissäni, mutta hän katsoi hyväksyvästi. Otin siis vielä tuon palasen ja samalla huomasin että siinä oli vielä erilaista lihaa kääreenä, ja se oli isännälle itselleen tarkoitettua, ei siis muille.
Sitten näin itseni kävelemässä jossakin metsässä, en tiennyt missä olen, mutta jatkoin matkaa silti eteenpäin. Ihmettelin samalla tuota metsänpohjaa, joka oli täynnä jotain oranssinväristä, kevyttä, kuivaa maaainesta, kevyttä tomua. Kohta huomasin että tulin jonkun rakennelman luo, jossa oli muutama seinä ja avoimia kohtia jotka johtivat suoraan tuohon "taloon". Näin siellä huonekaluja ja isäntäväen joka asusti sitä. Lattiana oli tuo sama oranssimaa joka oli metsässäkin, se oli niin kevyttä, että sitä oli helppo potkia tieltään ja näin kuinka huoneenlattialla näkyi myös puiden juuria.
Kysyin:
-"saanko oikaista kotinne läpi, kun en tiedä missä olen, eikä muualta ole eteenpäin pääsyä?"
Isäntäväki katsoi minua vihaisesti ja kohta huomasin että minut oli ristiin naulittu. Siihen uni loppui.
Tämä tuli tästä loppusosasta heti mieleen. Ja oranssi taisi olla ylistyksen väri.
 

Luukas
9:20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus."
9:21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta
9:22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös."



Huomasin tuon maantomun värin, jota oli paksu kerros, että siinä oli tuo ylistyksen väri.
Avasin Raamattuni, pyytäen Herralta sanaa tuohon uneen liittyen ja tämä Sana avatui ja se puhuttelee minua:

JESAJA 54
1. Riemuitse, sinä hedelmätön, joka et ole synnyttänyt, huuda ilosta ja
riemahda, sinä, joka et ole synnytyskivuissa ollut. Sillä hyljätyllä on lapsia enemmän kuin aviovaimolla, sanoo Herra.
2. Tee avaraksi telttasi sija, levennettäköön sinun majojesi seinien kangas. Älä säästele! Pidennä telttaköytesi ja vahvista vaarnasi.
3. Sillä sinä olet leviävä oikealle ja vasemmalle, sinun jälkeläisesi ottavat omiksensa kansat ja tekevät autiot kaupungit asutuiksi.
4. Älä pelkää, sillä et sinä häpeään joudu; älä ole häpeissäsi, sillä et sinä ole pettyvä. Nuoruutesi häpeän sinä olet unhottava, leskeytesi pilkkaa et ole enää muistava.
5. Sillä hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan.
6. Sillä niinkuin hyljätyn, syvästi murheellisen vaimon on Herra sinut kutsunut - nuoruuden vaimon, joka on ollut halveksittu, sanoo sinun Jumalasi.
7. Vähäksi silmänräpäykseksi minä hylkäsin sinut, mutta minä kokoan sinut jälleen suurella laupeudella.
8. Ylitsevuotavassa vihassani minä peitin sinulta kasvoni silmänräpäykseksi, mutta minä armahdan sinut iankaikkisella armolla, sanoo Herra, sinun lunastajasi.
9. Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.
10. Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
11. Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista,
12. minä teen sinun harjasi rubiineista ja sinun porttisi kristalleista ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä.
13. Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.
14. Sinut vahvistetaan vanhurskaudella; sinä olet oleva kaukana väkivallasta, sillä ei sinulla ole pelkäämistä, ja kaukana hävityksestä, sillä ei se sinua lähesty.
15. Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu.
16. Katso, minä olen luonut sepän, joka lietsoo hiilivalkeata ja kuonnuttaa aseen käytäntöönsä; mutta minä olen myös luonut tuhontuottajan hävittämään sen.
17. Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi. Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra.





6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Room.6.

 
Unessani .... vanha ihmiseni on hänen kanssaan ristiinnaulittu, ............Kiitos Jeesus Kristus!
Vaikkapa Kristuksen kuolema ristillä oli äärimmäisen tärkeä meidän syntisten vuoksi, niin vielä tärkeämpi oli Jeesuksen henkiin herääminen ja ylösnousemus, koska ilman jälkimmäistä olisi uskomme täysin hulluutta ja ilman toivoa iankaikkisesta elämästä.

Nyt näen tuon uneni omasta elämästäni katsottuna, tuosta menneestä elämästä. Ehkä Herra haluaa minun tuovan sen teidän eteen varoituksena.

Ennen uskoni syvenemistä ja kastetta kyllä uskoin Jeesukseen, ja olen uskonut n. 6 vuotiaasta saakka ja jo silloin sain rukous vastauksia. Mutta nuoruus ja tuo aikuisuus, menivät toinen jalka maata viistäen, välillä ruopien. Alkoholi oli mukavaa viihdettä ja oli helppo vedota että joihan Jeesuskin, (tästä sen enempää), monesti asiat menivät överiksi, vaikkei sitä silloin myöntänytkään.

 Uskoin kyllä Jeesukseen, mutta elin omien halujen mukaan. Sitten tuli vaihe, jota voisi verrata tuohon metsässä kävelyyn, oli etsikko aikani, ja etsin totuutta jos mistä New Ace totuuksista, ym. tosin se oli vain tutkintaa, jota en varsinaisesti ottanut elämääni, mutta kaikki kiinnosti.

Eräillä enkelimessuilla tuo vaihe loppui, kun katselin pöytiensä takana olevia omien asioidensa esittelijöitä. He olivat vihaisen näköisiä kuin tuo isäntäväki tuolla metsä talossa, jossa ei ollut kunnon seiniä, vaan aukkoja siellä täällä ja maalattia.

 Mietin että minun kai tulisi jotain saada täältä messuilta mukaani, mutta mitä? Kukaan ei varsinaisesti tyrkyttänyt mitään, olisi pitänyt itse tyrkyttää itseään heille kiinnostuneena. Sitten erään pöydän luona pysähdyin, siellä tarjottiin enkeli kursseja, jotka maksoivat aivan maltaita.
 Kysyin lopulta tuolta naiselta: "Tuntevatko nämä sinun enkelisi Jeesuksen?" Vastaus oli: "EI". Se riitti minulle, sillä Jeesus kuitenkin oli se, joka kulki aina edelläni ja oli ykkösenä suuntaa näyttämässä.

Aivan kuin tuolla metsässä, kuljin kokoajan eteenpäin, vaikka olinkin kuin jonkin etsijä. Ehkä tuo vaihe oli se, josta yritin oikaista tielläni elämässä, aivan kuin tuossa metsän talossa, kysyen, voisinko oikaista siitä, kun muualtakaan ei tuntunut eteenpäin pääsevän. Sitten olinkin jo ristillä. Tein tärkeän kysymyksen noilta eksyttäjiltä: Tunsivatko he Jeesuksen? Se sai tieni muuttumaan ja pääsemään uuteen kasvuun, jota vahvasti johti ja ohjasi Jeesus. Pian sainkin huomata olevani tuossa ristillä, Jeesus vierelläni. Hän kutsui minut kasteelle ja olin sille kuuliainen.

Ja tänään kaikesta saan kiittää Herraani, Jeesusta Kristusta, joka ei laskenut minusta irti.
... niin ja tämä vielä nousi. Tuossa metsässä niinkuin siellä olevan talon lattiallakin oli tuota kevyttä oranssin väristä tomua, joka värinä voisi kuvastaa juuri tuota YLISTYSTÄ. Ajattelin ja muistelin tuossa, että tokihan sitä tuli jossain muodossa Jeesusta ylistettyäkin, mutta oliko se henki silloin sellaista, että tuo ylistys olisi kohonnut ylös, niinkuin oikeassa Hengessä tapahtuu, vaan se vajosi tomuksi maahan ja paksu kerros siellä sitä olikin.
Yhteenvetona tuosta, voisin vielä sanoa, että minkälaisia seikkailuja ja kokemuksia teillä onkaan takananne/ menneisyydessä, on ne tänään uskovana varmasti hyväksi kasvuksi ja opiksi apunanne, joilla voi esimerkkinä auttaa niitä, jotka samojen asioiden kanssa tänään kamppailee.


TÄNÄÄN; 26.4.2018.
Aamulla herätessäni ja rukoillessani, näin muutaman kuvan. Näin vuoren joka räjähti. Ensin koin että se räjähti kokonaan, mutta sitten näytettiin, että se oli kuin tulivuoren purkaus? Tosin en nähnyt mitään tuli massoja. Ja kovin oli pimeää ...
Sitten näin vielä kuinka taivaalla pilvet avautuivat kauniisti, kuin oveksi ja valo virtasi sieltä meille alas.
Noiden kuvien välillä minulle näytettii tekstiä valkoisella pohjalla, mutta en kyennyt lukemaan sitä. Viimeisen kuvan vuori jälkeen näytettiin vielä tuollainen teksti kuva ja koin sen olevan minun blogi sivuni tekstiä, se oli muotoiltu juuri tavallani ... 
Herra siunatkoon meitä ja olkoon meille armollinen.
Amen. 

Tässä lisää keskustelua näystä:
http://www.pelastussanoma.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=4&p=20306#p20306