MINÄ KUTSUIN IDÄSTÄ HAUKAN, KAUKAISESTA MAASTA PÄÄTÖKSENI

Istuiduin saunan jälkeen ulkorappusille istumaan, ihastelemaan kesäiltaa. Samassa näin, kuinka koivun oksalta lehahti lentoon iso ruskea lintu. Juoksin katsomaan talon nurkalle vieläkö sen näkisin? Tiesin sen tuulihaukaksi. Mieheni oli myös nähnyt sen pihassamme aiemmin keväällä. Nyt se oli jäännyt pitemmäksi aikaa pihapiiriimme. Ehdin nähdä sen vielä kuinka se lepatteli pellon yllä ja kaarteli ilmassa. Se näky oli kaunis. Se oli yhtä aikaa julma ja kaunis, sillä olihan se tullut saalistakseen muita pihan lintuja. Tuulihaukka on käynyt harvinaiseksi näyksi. Se alkoi puhuttelemaan minua. Halusiko Jumala puhua tuon haukan kautta? Sitä ei ollut ennen ollut pihapiirissämme. Se tuli kuin kertoakseen maailman muutoksesta, maailma joka joskus oli ollut kaunis, olikin nyt julma ja armoton. Kyselin Herralta onko tämä Hänen puhettaan luonnon kautta? Se kosketti vahvasti sydäntäni. Tunsin kuinka Jumala puhui siinä kaikessa ja sydämeeni kohosi kyyneliä. Nuo kyyneleet olivat Jumalan Rakkautta mutta yhtä aikaa surua maailman puolesta. Surua siitä ettei kaikki olleet löytäneet Jumalan Rauhaa ja turvaa, Hänen Rakkautta meitä kohtaan. Nousin ja menin sisälle ja aloin etsiä tietoa tuulihaukasta  Raamatun mukaan ja tämän löysin ja se oli niin sopivaa ja halusin sen jakaa.

 

Lue lisää: https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/loytoretkia/katsokaa_taivaan_lintuja/missa_haukka_siina_nakija.42335.blog#0e6f98e3

Missä haukka, siinä näkijä

Ihminen kuvittelee olevansa viisas, tietävänsä kaiken ja pystyvänsä vaikka mihin, mutta Luoja hallitsee luomaansa.

”Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää? Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?” (Job 39:29–30). Herran Jobille esittämä kysymys paljastaa sekä ihmisen että Jumalan paikan.

Jo vuoden 1642 Bibliassa viitataan tuttuun petolintuun haukkaan: ”Lendäkö haucka sinun ymmärryxestäs ja hajotta sijpens etelän käsin. Lendäkö Cotca sinun käskystäs nijn corkialla että hän teke pesäns corkeuteen.”

Nöyryyttä tarvitaan yhä

Vanhan testamentin syntyajoista luonnontieteellinen tieto ja maapallon tuntemus on kasvanut. Vaikka ihminen on onnistunut lentokoneen siivillä nousemaan haukkaa korkeammalla, elämän ja maailmankaikkeuden suuret salaisuudet ovat pysyneet arvoituksina. Jobin kirjan sanoma nöyryyden tarpeellisuudesta on siis edelleen ajankohtainen.

Teräväkyntinen, koukkunokkainen ja tarkkanäköinen haukka näkee korkeuksista pikkuisen jyrsijän, ihmisen on vaikeampi tavoittaa luonnon ja maan uumenten mysteeriä. Näin kuvaa Jobin kirja edellisessä Raamatunkäännöksessä (1933, 1938):

"Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla. Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa. Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse. Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje. Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten. Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet. Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon."

Mutta viisaus – mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?” (Job 28:5–12)

Nykyisessä Raamatussa sama kohta on käännetty hieman toisin, kotka on täsmentynyt korppikotkaksi ja haukka haarahaukaksi.

"Maasta kasvaa leipä, maan uumenissa myllertää voima kuin tuli. Kallioissa on lasuurikiveä, maan hiekassa kultaa. On tie, jota ei korppikotka näe eikä haarahaukan silmä erota. Sitä eivät astele vuorten pedot eivätkä leijonat kulje sitä pitkin. Ihminen käy käsiksi kovaan kallioon ja kääntää nurin vuoret, perustuksia myöten, hän louhii tunneleita kallioon, ja niin tulevat maan aarteet ihmissilmien iloksi. Virtojen lähteetkin ihminen patoaa, tuo päivänvaloon sen, mitä ei silmä ole nähnyt."

Mutta viisaus – missä se on? Missä asuu ymmärrys?”

Haukkaa älä haukkaa

Myös profeetta Jesaja julistaa lintukielikuvilla.

”Jo alusta asti olen kertonut kaiken, mikä oli tuleva, jo ammoin ilmaissut sen, mikä ei ollut tapahtunut vielä. Näin minä sanon, ja päätöksessäni pysyn, kaiken, mitä tahdon, minä toteutan: Minä kutsuin idästä haukan, kaukaisesta maasta päätökseni toteuttajan. Minä olen sanonut sanani ja panen sen toimeen, olen kaiken suunnitellut ja saatan sen päätökseen.” (Jes. 46:10–11)

Kahden eri raamatunkäännöksen välissä lintulaji on vaihtunut, kotkasta on tullut haukka. Kuuden vuosikymmenen takaisessa suomennoksessa nimittäin ”päivänkoitosta kutsuttiin kotka ja kaukaisesta maasta mies”.

Vanhassa testamentissa Mooseksen laki määritteli epäpuhtaat eli ihmisravinnoksi kelpaamattomat eläimet. Haukka kuuluu niihin, joita ei saa haukata. Puhtaita ja saastaisia eläimiä luetellaan kolmannessa ja viidennessä Mooseksen kirjassa lähes identtisesti (3. Moos. 11:13–19 ja 5. Moos. 14:11–19).

”Inhotkaa ja karttakaa seuraavia siivekkäitä älkääkä syökö niiden lihaa, sillä ne ovat teille iljetys: kotka, hanhikorppikotka ja partakorppikotka, isohaarahaukka ja muut haarahaukat, kaikki korpit, strutsi, kehrääjä, lokki ja kaikki jalohaukat, varpuspöllö, merimetso ja huuhkaja, tornipöllö, pelikaani ja kalasääski, kattohaikara ja muut haikarat sekä harjalintu ja lepakko.”

3. Moos. 11:13–19

....  ........  ..... ... ....

Amen.