HÄN ANTOI HEILLE VUOTAA VETTÄ KALLIOSTA

 

 Shalom.

Eilen illalla kun kävin nukkumaan ja rukoilin tapani mukaan ensin, näin pitkästä aikaa siinä ilta rukouksessa kuvan. Yleensä näen niitä aamuisin .. illalla harvoin.

Mutta se oli hieno kuva.

Näin edessäni kuin maisema kuvan jossa oli erämaassa suuri kallio. Tuon kallion keskusta oli merkitty kehyksin, ja kehyksistä nousi mieleeni Raamatun paikka jossa kehoitettiin oppimaan menneistä. 

Noilla kehyksillä oli toinenkin tehtävä.  Ne näyttivät kalliosta kohtaa josta pulppusi valtavasti vettä ja tämä nostatti tuon Raamatun kertomuksen Mooseksesta ja Israelin kansasta kun olivat erämaassa. 

Kansa oli uppiniskaista ja valittivat kaikesta vaikka Jumala heitä suojelu ja tarvitsi. Tuo kohta oli se kun kepillä iskettiin kallionkiveen ja vesi alkoi tulla pulputen.

Tänäänkin olemme napisijoita emmekä aina näe mitä kaikkea hyvää Herra on varannut osaksemme.

Meidän tulee olla avoimempia sydämeltämme, että osaisimme kohdata ja ottaa tuon kaiken hyvän vastaan.

 Juuri tässä on monen, eräs suurimmista ahdistuksista. On ollut vaikea oppia luottamaan siihen, että Herran on minun kanssani, kun ei elämässäni näy mitään ihmeellisiä asioita. On vain pientä arkea ja vaivannäköä. Eihän voi olla mahdollista, että Herran suloinen läsnäolo on todellista elämässä, joka on elämää mitättömyydessä, hengellisessä köyhyydessä ja jossa on niin monia epäonnistumisia ja pettymyksiä.

 Vuosia kestäneen hiljaisuuden ja kärsimyksen jälkeen tulee Jumalan aika. Emme saa lähteä vaatimaan Jumalan tekoja ennen hänen aikaansa. Emme myöskään määrää millaisia ne teot ovat. Tänään, ennen Jumalan tekojen aikaa, odotamme kärsivällisesti ja teemme lähimmän velvollisuutemme. Emme anna periksi epäuskolle.

 Biblia (1776)
4Moos. 20:11 Ja Moses nosti kätensä ja löi kahdesti sauvallansa kallioon, niin juoksi siitä paljo vettä, ja kansa ja heidän karjansa saivat juoda.

Rinnakkaisviitteet (Biblia (1776))
2Moos. 17:6 Katso, minä seison siellä sinun edessäs kalliolla Horebissa: ja sinun pitää lyömän kalliota, ja siitä pitää vedet juokseman, niin että kansa siitä juoda saa. Ja Moses teki niin Israelin vanhimpain edessä.
Ps. 78:15 Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä.
Ps. 105:41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Jes. 48:21 Ei heitä jano vaivannut, kuin hän johdatti heitä korvessa, hän antoi heille vuotaa vettä kalliosta; hän halkasi kallion, ja siitä vuosi vesi.
1Kor. 10:4 Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.

KR 1933/-38
4Moos. 20:11 Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda.