MM - VOITTO TULI SUOMEEN !!!

No niiin ... VOITTO TULI SUOMEEN!!! 3-1 !!!
Sitä ennen oli minulla mielenkiintoinen hetki, liittyen tuohon peliin. Olin jo käynyt maate, minua nuo pelit ei liioin ole kiinostanut, vaikka kyllä iloitsenkin niiden voitoista. No siellä vuoteen pohjalla mietin näitä uskon asioitani, kun yhtäkkiä keskeytin sen ja aloin kuuntelemaan mitä pelissä tapahtuu?
Kuulin Mertarannan hiljaisen äänen ja aloin hymyilemään ja ajattelin mielessäni:
- " kohta Mertarannan ääni kovenee ja kovenee, ja sitten huutaa; se on MAALI!!!!!
Ja kun tuon sain mietittyä hymyillen mielessäni, kuulin kuinka Mertarannan ääni todella alkoi kovenemaan ja kovenemaan ja kohta kuului oikeasti:
- "SE ON MAALI!!!"
Koin tuon jonkinlaisena etiäisenä ja pomppasin ylös kertomaan sen miehelleni:
- " minä tiesin sen jo hiukan ennemmin, tuon maalin..."
Jäin hetkeksi katsomaan peliä, mutta sitten sanoin:
- " Kyllä ne osaa voittaa ilman minuakin, menen takaisin maate .."
Mieheni hihkui perään:
- " Se on sitten sinun syy jos Suomi häviää!"
Vastasin:
- " Ei ole, sillä Suomi voittaa!"
Taas vuoteellani maatessa aloin kuuntelemaan tuota peliä, rauhallisena hymyillen. Ajattelin:
- " Vielä tulee yksi maali, mutta ei enempää, se jää lopputulokseksi ja Suomi on voittanut".
Ja niin kävi, vielä tuli se yksi maali. Mieheni huuteli että yksi vielä olisi mahdollista saada, mutta minä huusin hänelle että ei tule enempää, lopputulos on tuossa ja Suomi voittaa. Ja niinhän siinä kävi.
Ihmeellinen etiäinen kävi tuon pelin aikana, minulle, jota urheilu ei liioin hetkauta!
Koin, että tämä oli taas sitä Jumalan huumoria, jakaa iloa näinkin!
Kiitos siitä!

VELJET, SISKOT VEISATKAA!

Viime keskiviikkona kun heräsin ja olin rukouksessa Herrani kanssa, pyysin Häneltä taas sitä keskiviikko päivän yllätystä, niin kuin aina, kun lähden sinne "työmaalleni", eli kuntotuttavaan työtoimintaan.
Ja niin tapahtui, että Hän antoi tuon yllätyksensä. Keskuuteemme oli joitain aikoja sitten tullut uusi "työntekijä". Olin monasti ajatellut, että täytyisi päästä juttelemaan hänen kanssaan, sillä olin kokenut, että hän on vamasti uskova. Mutta aina työt vei meitä erisuuntiin, enkä päässyt tutustumaan häneen lähemmin.
No, tänä keskiviikko päivänä se sitten tapahtui. Olin siirtymässä päivätoiminta pisteeseen vammaisten ja mielenterveys asiakkaiden luon, kun tämä uusi ihminen tuli viereeni ohjaajan kanssa ja halusi lähteä kanssani tutustumaan tuohon toimintaan.
Olin innoissani, sillä nyt sain lopulta tutustua häneen. Esittelin hänelle päivätoimintaa ja siellä olevaa työtoimintaa, hän kuunteli kiinnostuneena mukana.
Sitten jossain kohtaa, otin varoen esiin uskoni Jeesukseen ja sain kuulla että hänkin uskoo ja ilmeni, että olimme varmaankin olleet myös samoissa kokouksissa.
Iloitsimme, että olimme siskoja keskenämme. Minulla aina alkaa juhla sydämessäni, kun saan uusia siskoja ja veljiä lähelleni. Tämä uusi sisko kysyi, miten tiesin hänen olevan uskova. Kerroin että näin oli käynyt monasti, sillä meistä vain näkyy se Pyhän Hengen aikaan saama Kristus valo ulospäin.
Kerroin myös hänelle näistä rukouksistani keskiviikko aamuisin, että pyydän Jeesukselta, että Hän antaa taas jonkun yllätyksen, ja ennen kuin itse ehdin sanoa mitään, niin tämä siskoni sanoi:
- " Olenko minä nyt sinun keskiviikko yllätyksesi?"
Vastasin:
- " Näin sen näen .. kyllä sinä olet."
Puhuimme myös sinä päivänä asiakkaiden kanssa näistä uskon asioista. Sain taas kiittää Herraa tästä ihanasta yllätyksestä, uudesta siskosta, minulle uudesta, sillä olihan hän ollut jo kauan uskossa. Työpäivän päätteeksi, ystäväni tuli hakemaan minua työmaalta kotiin ja sain kertoa iloiten myös hänelle tästä tämän päivän yllätyksestä ja ystäväni iloitsi kanssani.
Tällä viikolla olen saanut kaksi uutta uskovaa, eli veljen ja siskon. Ja tämä veli, Petuksi häntä kutsumme, on aivan tuore, uudesti syntynyt uskova, uusiluomus. Hänestä sain kuulla jo viikonlopulla, keskellä yötä, viestin muodossa ja silloin yöllä alkoi juhlani hänestä. Rukoilin ja itkin ilosta.
Tiesin että hän oli kirjatunut Pelastussanomaan ja kävin heti sunnuntai aamuna toivottamassa hänet tervetulleeksi keskuuteemme. Näillä sanoilla:

Tervetuloa Petu,
tänne keskuuteemme! Siunaan sinua Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Iloitsin niin kovin kun kuulin tästä viestin yöllä. Rukoilin silloin ja itkin ilosta tästä kaikesta.
Nyt sinä olet veljemme, minunkin veli, Jeesuksessa Kristuksessa ja sinun ihana uskon tiesi ja kasvusi saa alkaa.
Muistan nuo rukous taistelut kun silloin puhelimessa ryhmänä kävimme ja tänään saamme iloita sen kaiken hedelmää,
uutta luomusta sinussa, jonka olet lahjaksi saanut.
Olet minulle jo nyt rakas ja Jeesus rakastaa sinua, vielä minua enenmän, olet hänen silmäteränsä.
Kiitos Jeesus, Sinä Rakkahin!

t. sinetti siskosi <3

Kiitos Jeesus! Ympärilläni oleva perhe kasvaa ja siitä sydämeni riemuitsee! Halleluja!

34. Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.
35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus."     Joh.13.

354 Veljet, siskot veisatkaa

1. Veljet, siskot veisatkaa / voitonvirttä valtavaa, / kiittäkäämme Karitsaa, / syntiset hän armahtaa.

2. Meidät osti verellään / kuolemasta elämään. / Muuttumatta kestää hän, / suojaa halki elämän.

3. Maailman jo synnistä / puhdisti hän ristillä, / että kuollen synnille / eläisimme hänelle.

4. Pyhän Hengen voimalla / sydämemme vahvista. / Uskolla ja toivolla, / rakkaudella varusta.

5. Emmekö jo kiireesti / Jeesuksen luo lähtisi? / Vain hän on tie oikea, / joka johtaa kotia.

6. Aamen, aamen laulakaa / Jeesukselle kunniaa, / kun hän lauman eksyneen / tahtoo koota taivaaseen.

PYHITYTÄÄN JEESUKSELLE KRISTUKSELLE!!!

Tämä oli pakko teillekkin jakaa, niin vahvaa Profetiaa tuli nyt katso7 Veljemme kautta, Kristukselta. Samaan aikaan sain valtavan tarpeen KIITTÄÄ HERRAA!!! Pyhä Henki PUHUU :

"Kutsun kansaani pyhittymään minulle ja eroamaan maailman hengestä . Jos minun kansani nöyrtyy ja he etsivät minun kasvojani niin minä teen heidän maansa jälleen terveeksi. Tahdon kansani tekevän täyttä totta tällä ristintiellä. Tahdon antaa tälle maalle väkevän herätyksen, mutta se riippu teistä seurakunnastani. Laittakaa pois kaikki erimielisyydet ja tulkaa yhdessä. Minun kansakseni luopukaa oikeassa olemisesta ja liittykää yhteen niin osoitan kirkkauteni tälle kansalle. Jeesukselle Krisukselle ei mikään ole mahdotonta. Olette rukoilleet herätystä annan sen kun suostutte minun kuuliaisuuteeni ja pyhittäydytte laittaen pois maailman hengen. Olkaa rohkealla mielellä minä vastaan kansani rukouksiin. Niin monet ovat rukoilleet pitkän aikaa ja minä olen valmis sen toteuttamaan. Tulkaa iloalla minun eteeni ja näyttäkää tälle känsalle tilo Herrassa on teidän väkevyytenne. Tarvitsen jokaista omaani, siis liittyykää yhteen seurakuntana, laittaa pois erimielisyydet ja olkaa yksimielisiä. Kun perusta on Golgatan risti, mikään vihollisen valta ei kestä edessänne. Minä tulen pian, tahdotteko tehdä minun tahtoni kun on kysymyksessä koko teidän maanne kohtalo? Olkaa aina valmiit vastaamaan uskonne perustusta jokaiselle joka sitä kysyy. Minä todella teen kansallenne hyvää kun käännytte minun puoleeni. Tahdothan seurakuntani valmistautua suureen hääjuhlaan ja viedä sinne suuren määrän tätä kansaa."

Kommenttini katso7 veljelle:

"Amen. Tahdon.
Juuri äsken, varmasti samaan aikaan, kun katso7 veljeni laitoit tämän Sanoman, minulle nousi sydämelleni valtava tarve kiittää Jumalaa, kaikesta siitä, mitä Hän on koko elämäni aikana antanut ja sitä mitä olen saanut edelleen jakaa teille. Se KIITOS on valtava, sillä Jeesus Kristus on täyttänyt elämäni jo lapsuudestani asti. Olen saanut juurtua Häneen. Pidin Kiitos rukouksen, samaan aikaan kun tämä Sanoma tuli Pelastussanomaan.
KIITOS JEESUS!!!

Nyt on Pyhä Henki vahvasti ylläni ... kiitos."

KIITOS JEESUS!!! : https://www.youtube.com/watch?v=71XPerRDdmo

KUOLEMA ON NIELTY JA VOITTO SAATU

Sain kysymyksen eilen illalla eräältä uskovalta veljeltäni:

- "Sinulle tulee puhelu" , 11.7.2018
Sinetti, joko tuo puhelu on tullut?

Nuo olivat tuolloin saadut tiedonsanat.
Hyvä muistutus. Mietin, onko se tullut? Itse asiassa on tullut montakin puhelua, joka olisi ehkä voinut olla tuo puhelu? Tiedän, että henkimaailmassa tuo tiedetään ja olen mielestäni reagoinut niihin tarvituilla tavoilla. Ne ovat koskeneet monesti juuri näitä uskon asioita.
Mutta kun muistelin tuonne viimevuoteen, tuohon kesään, eräs puhelu nousee ykkösenä, liittyen tuohon samana aamuna saamani kuvaan, jossa nuori kuusi, kaatui latva minuun/ katsojaan päin.
Kun olen nähnyt näitä puita sukulaisista, olen nähnyt myös juuret, jotka kertovat minulle siitä sukulais suhteesta, jonkun sukulaisen kuolemasta. Tässä niitä ei näytetty.
Olin tyttärelläni kyläilemässä, kun eräs rukous ryhmästä soitti. Hän kertoi, että hänen tyttärensä on vakavasti sairas, hänellä oli syöpä. Hän oli tyttären äiti ja pyysi rukousta tämän puolesta. Tuona syksynä rukoilimme tuon jo aikuisen tyttären puolesta ja yhdessä vaiheessa näytti, että alkaa tapahtumaan muutosta parempaan, mutta se oli väliaikaista.
Tilanne paheni ja tytär joutui saattohoitoon. Eräs rukous ryhmäläinen oli mukana valvomassa noina viimeisinä öinä. Se oli minusta suuri teko ja tuki tuolle äidille. Mutta kaikista tärkeintä oli, että ennen kuolemaansa, tytär oli antanut itsensä Jeesukselle.
Kiitos siitä Jeesus Kristus! Nyt tytär siellä odottaa äitiänsä ja he saavat vielä nähdä toisensa.
Liekkö tämä juuri se puhelu, kun näin jälki käteen tuota mietin? Voisin sanoa - KYLLÄ! Ajan kohta sopisi täydellisesti ja tuo nuori kaatunut kuusipuu, joka ei ollut minulle sukua, koska en nähnyt sen juuria.


15:51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
15:52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
15:53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
15:54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu."
15:55 "Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?"
15:56 Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.
15:57 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
15:58 Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.
1.Korint.15.

 

Tänään, herättyäni näin kuvia linnuista, jotka lensivät taivaalla kuin muuttolinnut, en nähnyt mitä lintuja ne olivat, sillä olivat niin korkealla, että näyttivät vain mustilta linnuilta.
Voi kuinka odotankaan tuota, että Jeesus tulee pian hakemaan omansa ja saamme muuttaa hänen kanssaan taivaan kotiin, kuin nuo muuttolinnut. Se niistä nousi minulle mieleen.
Ja sitten näin vielä kuvan jossa ihminen oli aivan kuin rannalla levossa. Näin hänestä vain keskivartalon, joka oli puettu, kuin lomavaatteisiin.
Jatkoin ajatusta tuonne taivaan kotiin pääsystä jossa saamme elää rauhassa ja levossa ja ikiaikaisessa ilossa Herramme, ja toistemme kanssa.
Sitä odotellessa ..

Olkaat Siunatut

ANTEEKSIANNON SIUNAUS

ANTEEKSIANNON SIUNAUS


Äsken nousi vielä tuohon eiliseen anteeksiantoon asiaa. Koin että Herra halusi sitä nostaa. Joten jatkan hieman anteeksiannon siunauksella, joka sydämelleni nousi.
Kun ihminen on pitkään antteksiantamaton, siitä seuraa valtavaa mielentuskaa ja jopa vuosien kuluessa sairautta. Se myös kietoutuu kaikkiin niihin ihmisiin, joita tämä anteeksi antamaton asia koskee ja se aiheuttaa niin monelle pahaa oloa ja tuskaa sydämeen, jota ei osaa selittää, mutta tietää sen olemassa olon. Se on valtava taakka ja kahle ihmisessä.
Silloin on syytä miettiä, onko jotain, mikä on jäänyt antamatta anteeksi? Saatana pitää mielellään ihmistä tuollaisessa tilassa ja tietää, että mitä pitemmälle se pääsee, sitä mustemmaksi möykyksi tuo kasvaa sisällämme. Ei siis anneta sille periksi, kun tämän ymmärrämme.
Hoidetaan asia pois päiväjärjestyksestä, annetaan anteeksi ja otetaan vastaan anteeksi pyyntö/ anto.
Kun tämä tapahtuu, alkaa heti tapahtumaan tuo siunaus, joka anteeksi annosta seuraa. Olo kevenee ja mieli vapautuu. Se tulee vaikuttamaan ja kietoutumaan moneen ihmiseen, jotka ovat joutuneet seuraamaan vierestä tuollaista tilannetta, ja kun antaa anteeksi, se siunaa monia ihmisiä, siitä alkulähteestä alkaen.
Lopulta anteeksianto vapautaa tuosta taakasta ja kahleista, joka on muodostunut kavalaksi saatanan verkoksi ihmisten ympärille. Saatana menettää näin otteensa ja verkko alkaa revetä.
Se lopulta muodostuu ihanaksi siunaukseksi.
 Minä annoin tuolle entiselle naapurille anteeksi ja heti alkoi siunaus toimia, itselle tuli vapaampi olo ja sain tämän jaettuani nähdä, kuinka sen vastaanottaneet alkoivat myös antaa anteeksi omassa elämässään painaneita asioita, jotka olivat jääneet anteeksiantamatta. Se alkoi purkautua/ vapautua kuin ketjureaktio, vaikuttaen moneen ihmiseen, siunauksena.


Kristityt, antakaamme anteeksi toinen toisellemme ja eläkäämme anteeksiantamuksessa. "Antakaa toisillenne anteeksi niin kuin Herrakin on antanut teille anteeksi." (Kol. 3:13)

ANTAKAA ANTEEKSI

Rauhaa teille Rakkaani.
Viikonloppu oli taas ihmeellinen, ja sain kokea Herran johdatusta ja ohjausta. Sain kokea anteeksiannon riemun.
Menimme mieheni kanssa Touko markkinoille ja siellä, juuri ennen pois lähtöä, tapasimme entisen naapurimme, niiltä nuoruus vuosilta, jolloin maailman ilot vielä maistui.
Hän oli ollut vuosia Oulussa ja nyt oli muuttanut takaisin. Naapureina ollessamme, olimme ensin hyviä ytäviä, mutta sitten ilmaantui synkkiä pilviä elämäämme ja ystävyytemme katkesi. Hänelle ja hänen miehelleen tuli ero. Hän muutti Ouluun ja mies löysi uuden vaimon, eikä mennyt kauaa kun mies kuoli sydänkohtaukseen. Meitä jäi varjostamaan nuo varjot ja nyt kun me tavattiin pitkästä aikaa, elämän koulineina, pyysin häneltä heti anteeksi omaa osuuttani asioissa. En voinut jättää sitä tekemättä ja hän antoi anteeksi.
Hän kysyi voisiko joskus kyläillä meillä jääden vaikka joskus yöksi ja minä suostuin, mutta kerroin siinä sivussa, kuinka elämäni oli rauhoittunut ja olin vahvasti uskossa. Kerroin hänelle myös käyneeni uskonkasteella.
Hän katsoi minuun ja hymyssä suin sanoi:
- " Hienoa!"
Vaihdoimme numeroita, että saisimme tarvittaessa yhteyttä. Ja sitten jatkoimme matkaa omiin suuntiimme. Mieheni sanoi:
- " Olisit ollut huomaamatta häntä, hänestä voi tulla riesa meille."
Vastasin:
- " Minun oli pakko tervehtiä häntä ensin, koin vain että minun täytyi. Sain pyytää anteeksi, vaikka hän ei omiaan pyytänytkään. Tein osuuteni. Ja jos hän tulee kylään, voin kertoa hänelle enemmän uskostani ja kutsua vaikka kokouksiin. Siinä kohdassa hän voi sitten päättää jaksaako olla uskovan ystävä, vai hiljeneekö hänen puhelimensa. Uskon, että tämä oli tarkoitus, että tapasimme. Sain sydämeltäni pois vuosia vaivanneen asian."
Mieheni hyväksyi selitykseni. Ja nyt jään odottamaan, mitä tämä kaikki poikii. Uskon että Jumalalla on tässä sormensa mukana.

https://aktiivikristinusko.fi/mita-raam ... -ihmisille  

«Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja kysyi: “Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan?” Jeesus vastasi hänelle: “Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän!”» Matt. 18:21-22.

«Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.» Matt. 6:14-15.

Anteeksiantaminen henkilölle, joka on tehnyt sinulle vääryyttä, olipa kyseessä suhteellisen pieni asian tai sitten itseäsi kohtaan vakavasti vahingollinen toiminta, voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä. Joissakin tapauksissa se on prosessi, joka vie aikaa. Kuitenkin Raamattu on ehdoton siinä, että se on aivan välttämätöntä. Ja siinä ei ole tilaa sellaiselle kuin “entä”, “jos” tai “mutta”. Niin kuin kaikessa muussakin, meidän pitää katsoa Edelläjuoksijaamme, Herraamme ja Mestariimme esikuvanamme.
«Isä, anna heille anteeksi»

Kristus kärsi vääryyttä – valtavaa vääryyttä. Kukaan ei ole kärsinyt enemmän vääryyttä kuin Kristus. Ja viimeisimpiä hänen sanojaan olivat: “Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.” Onko se helppoa? Ei. Onko se mahdotonta? “Jos voit! Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”, sanoi Jeesus. (Mark. 9:23)l

Kun sinulla ei ole voimaa siihen, että voisit antaa anteeksi, sinun täytyy löytää se Kristuksessa. “Kaiken minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” Fil. 4:12-13. Poistaako anteeksianto kokemasi kärsimyksen? Muuttaako se sen, mitä sinulle on tapahtunut päinvastaiseksi? Tarkoittaako se, että henkilön, joka teki sinulle vääryyttä, ei tarvitse ottaa vastuuta toiminnastaan? Ei, mutta sinä pääset vapaaksi vihaisista ja katkerista ajatuksista ja painolastista, mikä ne ovat. Anteeksianto ei koske vain niitä, joille annat anteeksi, vaan myös sinua, niin ettei sinun tarvitse elää sen taakan kanssa.

«Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, koittaa vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien suojassa. Te lähdette ulos ja hypitte kuin syöttövasikat.» Mal. 4:2.

Se, että annat anteeksi, ei tarkoita, että se, mitä on tehty, muuttuisi hyväksytyksi, eikä se myöskään tarkoita, että kaikki olisi sen jälkeen “kunnossa”. Luottamus ei välttämättä palaudu anteeksiannossa, ja unohtaminen ei myöskään ole pakollista. “Anna anteeksi ja unohda” ei ole Raamatusta. On eri asia olla varovainen ja tietoinen asioista kuin vihata ja kantaa kaunaa.
Jumala on vanhurskas

Toivottavaa olisi, että se, joka on loukannut sinua, katuisi ja sovittaisi tekonsa. Mutta pidä huoli, ettei toipumisesi ole siitä riippuvainen. Sinun tulee antaa anteeksi riippumatta toisen suhtautumisesta. Toisten synnit ovat heidän ja Jumalan välisiä asioita. On oikein ottaa toiminnastaan vastaan seuraukset maalliselta esivallalta ja laista ja eräänä päivänä heidän on seisottava myös Jumalan edessä ja silloin heidän pitää tehdä tili tekemisistään, ja Jumala on ennen muuta vanhurskas. Mutta tuomio ja kosto kuuluvat Jumalalle.

On tärkeää panna merkille, että anteeksianto ei ole tunne; se on valinta. Anteeksiantaminen tarkoittaa, että sinun täytyy mennä polvilleen Jumalan eteen saadaksesi voiman antaa anteeksi. Se tarkoittaa, ettei anna vihamielisten ajatusten vallita sydämessä. Se tarkoittaa sitä, että menee Jumalan luo etsimään apua ja lohdutusta, sen sijaan että eläisi menneisyydessä, vaikka tunteemme haluaisivat muuta. Voiman tähän saamme Pyhästa Hengestä. Jeesuksesta on kirjoitettu: “…hän ei herjannut takaisin. Kärsiessään hän ei uhkaillut vaan jätti asiansa hänen haltuunsa, joka tuomitsee oikein.” 1. Piet. 2:23.

Pysy lähellä Jumalaa, silloin löydät hänen rakkaudestaan kaiken tarvitsemasi.

JUMALA RAKENSI SILLAN KUILUN YLLE

Shalomia teille.
Viime yönä heräsin aivan pieneksi hetkeksi ja siinä hetkessä näin kuvan:
Näin mieheni pakettiauton keskellä siltaa ja auton alla, keskellä, oli aivan valtava repeämä sillassa ja toiselta reunalta puuttui jo pieni palakin. Silta oli romahtamaisillaan. Auton etupää oli tuon halkeaman toisella puolella ja takapää toisella puolella. Se näytti siltä, että sillan romahtaminen saattoi tapahtua koska tahansa.
Sitten nukahdin ja näin vielä unessakin auton sillalla, mutta nyt silta oli ehjä.
Aamulla kun mieheni teki lähtöä työhön, kerron hänelle yöllisen näkyni ja hän vastasi siihen:
- No nyt en tiedä mitä kautta menen töihin, kun tuollaisella pelottelit. Menin mitä kautta tahansa, on siltoja vastassa?"
Lohdutin häntä, ettei näky varmaankaan tuollaista tarkoittanut ja olihan minun kerrottava, sillä niin monesti hän oli sanonut, että voi noihin uskoa, on näky kerrottava ennen tapahtuvaa ja niin nyt tein:
- Uskon, että näky on vertauskuvallinen, silta on yleensä sovituksensilta, jota pitkin kuljemme tässä hengellisessä elämässä ja tuo autosi edusti näyssä sinun hengellistä ajoneuvoasi, josta näyssä sinut tunnistin. Koen että olet nyt siirtymävaiheessa. Etupääsi on jo siellä uudessa tulevassa, mutta takapää on vielä pahasti siellä menneisyydessä .."
Mieheni itse myös sanoi ääneen, että sitten hänen täytyi olla siirtymävaiheessa. Ja sitä minäkin toivon, kunhan tekee tuon pian, sillä halkeama oli paha. Mieheni lähdettyä, rukoilin vielä asian puolesta, jos tuo kaikki nähty oli Herralta?

 Silta yli synkän virran: https://www.youtube.com/watch?v=rzN6Ms0Th8U

.. nyt vierii kyynel.

– Meidän ei pidä tehdä käännynnäisiä, vaan Jumala on se, joka lopulta lahjoittaa uskon, kun ihminen kuulee sanoman Jeesuksesta Kristuksesta.

– Siinä vaiheessa, kun ihminen tekee uskonratkaisun, niin jonkinlainen usko on syntynyt ihmisen sydämessä, jonka hän voi ratkaisullaan toiselle näyttää. Usein se on enemmän sydämessä syntyneen uskon ilmaisua, kun ihminen rukoilee Jeesusta omaan elämäänsä.

"Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta." (Kirje roomalaisille 3:23)

"Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Kirje roomalaisille 6:23)

"Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen." (Kirje roomalaisille 8:6-8)

Synti erottaa kuilun tavoin ihmisen Jumalasta. Ihminen kaipaa kuitenkin tietoisesti tai tietämättään Jumalan rakkautta ja yhteyttä häneen. Jokainen etsii elämälleen tarkoitusta esimerkiksi työstä, ihmissuhteita, rahasta, uskonnoista, aatteista tai moitteettomasta elämästä.

Synnin ongelmaan on vain yksi ratkaisu...
3. Jeesus Kristus on Jumalan ainoa ratkaisu ihmisen syntiin. Hänen kauttaan voit päästä Jumalan yhteyteen, löytää elämääsi tarkoituksen ja Jumalan rakkauden.

"Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä." (Kirje roomalaisille 5:8)

"Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi., hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle..." (1. kirje korinttilaisille 15:3-6)

"Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Johanneksen evankeliumi 14:6)

Jumala rakensi sillan erottavan kuilun yli lähettämällä Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ristillä meidän edestämme.

SINUN KÄTESI MINUA TALUTTAISI

Totisesti, me olemme kaikki yhtäarvokkaita Jumalan edessä.
Äskettäin eräs harmitteli, kun ei saa todistuksia, joita saisi jakaa. Ei vain Raamatun sanoin, vaan todistuksia, joita Jumala antaa elämään.
Lohdutin häntä, että kaikella on aikansa ja tuo todistus on vielä tuleva, kunhan ja jaksaa uskoa ja odottaa.
Mutta tärkeintä on ymmärtää, ettei väheksy itseään, sillä me itse, olemme Jumalan suuri IHME ja TODISTUS.
Yksikään meistä, ei ole tänne omissa voimissaan syntynyt, vaan me kaikki olemme Jumalan suuri luomisihme.
Hänellä on meille kaikille oma erityinen suunnitelma ja siksi emme saa verrta itseä toisiin. Tehtävät, jotka Jumalalta tulee, on kaikki aivan yhtä arvokkaita. Ne toteutuu meidän kasvun myötä uskossa, joillakin se kestää pitempään ja joidenkin koulutus on nopeampaa, mutta yhtäkaikki, saamme kuitenkin kasvaa loppuun asti.
Jumala tunsi meidät jo ennen syntymäämme, jo äitimme kohdussa. Siksi Psalmi 139, niin kauniisti meitä tästä kaikesta muistuttaa, sen äärellä olen niin usein itkenyt. Se on meille lohdutuksen Sanoja, joihin aika ajoin on hyvä uppoutua, Herran kanssa, Hänen läsnäoloonsa.
Ja todellakin, jokainen uusi päivä Hänen kanssaan on valtavaa ihmettä ja todistusta. Hän saa sen kaiken aikaan armossaan meitä kohtaan.

PSALMIT 139
1. Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet
minut.
2. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
3. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
4. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.
5. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.
6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.
7. Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
8. Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
9. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
10. sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
11. Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",
12. niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.
13. Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
14. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
15. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
16. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.
17. Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!
18. Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.
19. Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!
20. Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi.
21. Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?
22. Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.
23. Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.


 547Joka aamu on armo uus
https://www.youtube.com/watch?v=WuaIskP1mSg

Oscar Ahnfelt 1874


1.
Joka aamu on armo uus,
miksi huolta siis kantaa!
Varjot väistyy ja vajavuus,
Jeesus voimansa antaa.
Kiitos Herran, hän auttaa tiellä,
meidän kanssamme nyt ja aina on,
täällä suo Isän suosion,
rauhan luonansa siellä.

2.
Joka aamu on armo uus,
huolet voimme siis heittää.
Rangaistuksenkaan ankaruus
ei voi armoa peittää.
Herran hoidosta kiittäkäämme,
kun hän taivasta varten kasvattaa,
murheen allakin armahtaa,
hänen turviinsa jäämme.

3.
Kaikki entinen katoaa,
itkun, riemunkin aiheet,
moni arvoitus ratkeaa,
uudet alkavat vaiheet.
Kohta koittaa jo päivä Herran,
se on hänellä yksin tiedossaan.
Siksi kiitosta veisaamaan,
hänen voitto on kerran!

KOOTKAA ITSELLENNE AARTEITA TAIVAASEEN

Rauhaa teille!
Tänään Herran läsnäolossa ja rukouksessa näin noita jo tutuksi tulleita sormuksia, jostain syystä Herra haluaa niiden kautta minulle puhua.
Tänään näin 3 sormusta, jotka kaikki näytettiin erillään. Ne olivat taas niin kauniita.
Mietin, oliko tämä vain minulle, vaiko myös joillekuille muille? Ehkä kolmelle hänen morsiammellen? Oletko sinä vihkiytynyt Kristukseen?
Vaiko kolmesta eritehtävästä saatavia taivaallisia palkkoja, jotka sitten meitä siellä taivaassa odottavat? Olethan sinäkin kuuliainen sille, mitä Herra sinulta odottaa?
Mutta tästä kaikesta minulle nousi tuo Raamatun kohta sydämelleni ja ehkäpä se juuri on se perus viesti tässä asiassa, että ei kerätä maallisia aarteita, jotka ruostuu.

19. Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
20. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
Matt.6.

SIUNATTUA ÄITIENPÄIVÄÄ

 

 

  Siunattua Äitienpäivää, te kaikki Jumalan tyttäret! 

Teillä maailman liukkahilla
äiti seuraa lastansa aatoksilla
ja eksyksissä kun harhailemme,
hän huutaa taivasta turvaksemme.

Oi äiti, siunattu on sun virkas!
Se murheen yössä on tähti kirkas
ja lohtu aikojen vaihteluissa
ja itsekkäiss’ elon taisteluissa.
Sun sydämeesi saa liittyä,
sen rakkaudesta saa lämmintä!

                                                     Sä, Herra, palkitse äidin vaivat!
                                                      Sun taimes hoitoa hältä saivat;
                                                     sun suuren lempesi kirkkaudesta
                                                       nään säteen äitini katsehesta.
                                                             – Sakari Topelius –

OI KATSOHAN LINTUA OKSALLA PUUN

Rauhaa ja yhtä aikaa myös iloa, Herrassamme, Jeesuksessa Kristuksessa!

Tänään kun heräsin ja aloin rukoukseen ja Herran läsnäoloon. Näin kuvan lintusesta joka oli puun oksalla.
Kysyin Herralta oliko tämä Häneltä?
Tuota kysellessä, laskeutui sydämelleni laulu; Oi katsohan lintua oksalla puun.
https://www.youtube.com/watch?v=jqDWs8bUHyI

Herra halusi antaa tämän meille, Hänen omilleen, lohdutukseksi, vaelluksessa väsyneille.
Ottakaa tämä voimavarana vastaan, tallettaen se rakkaudella sydämiinne.



311 Oi katsohan lintua oksalla puun

1. Oi katsohan lintua oksalla puun, / se laulaa niin kauniisti aina. / Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, / kun huolet sen mieltä ei paina. / Se laulaen Luojaansa kiittää.

2. Ei kylvä, ei niitä, ei aittaansa tuo / se seuraavan päivänkään ruokaa. / Ei murheiden painaa se mieltänsä suo, / ei huomisen huolia huokaa, / vaan silti ei puutetta kärsi.

3. Jo aamulla alkaa se laulaen työt / ja päättää ne laululla illoin. / Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt, / kuin vuode ois peitetty villoin, / ja kattona sillä on taivas.

4. Oi jospa kuin lintunen laulaen vain / myös lähteä päivääni voisin. / Kun eilenkin Herralta hoitoa sain, / niin nytkö hän toimisi toisin? / Ei lapsensa tarvitse surra.

5. Hän autuudellansa on vaatettanut / ja lapseksi ottanut kerran. / Hän kasteessa on minut armahtanut / ja vieläkin antaa sen verran / kuin tarvitsen päivästä päivään.

6. Kai kaikilla päivillä murheensa on, / vaan Herra ei liiaksi anna. / Kun vain Isän armo on muuttumaton, / en huomisen huolia kanna – / mä kalliimpi lintuja taivaan.

ME VAELLAMME USKOSSA EMMEKÄ NÄKEMISESSÄ

Olen ymmärtänyt ja joskus joillekkin sanonutkin, kun ovat ihmetelleet, miksi Jumala vain ei yksinkertaisuudessa näyttäydy meille ja näin voisimme uskoa Häneen heti.

No ei! Kun Jumala etsii sitä aitoa uskoa ihmisistä, tämä on ainoa oikea keino. Kaikki tulisi liian helpoksi. Se olisi kuin lunttausta koulussa, että pääset siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Uskomme todella koetellaan ja lunttaus mahdollisuus on poistettu. Taivaaseen pääsee vain ja ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän on tie, totuus ja elämä.
Kun Jeesus eli, kuinka moni Häneen uskoi, vaikka Hän oli keskuudessamme näkyvänä. Hän sai armotonta pilkaa ja väkivaltaa, siitä mitä julisti. Hänet kyseenalaistettiin täydellisesti.
Hän sanoi opetuslapsilleenkin, että; voi teitä kun ette usko vaikka näette. Hän muistutti, että tulee aika, jolloin Häntä ei ole, mutta Häneen uskovat, uskovat Häneen, vaikkei näe.

KR 1933/-38
Joh. 20:29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

Rinnakkaisviitteet (KR 1933/-38)
2Kor. 5:7 sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä.
1Piet. 1:8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,

Biblia (1776)
Joh. 20:29 Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat ovat ne, jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.


36. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.

37. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
38. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
41. Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
42. ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
43. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
44. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
46. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
47. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
Joh.6.

VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU

Rauhaa.

Tänään, herättyäni ja rukouksessa olessa, sain kuvan joka oli liikkuva.
Näin korkean vuoren, joka kauniisti laella vihannoi ja näin vuorella ison pyöreän kiven. Se oli täydellisen pyöreä, siinä ei ollut minkäänlaisia säröjä, eikä kulmia. Mutta se oli kiveä ja siinä oli jotakin kimaltavaakin.
Sitten näin kuinka tuo kivi lähti vierimään kovaa vauhtia alas. Se vieri alas kulkevaa hiekkatietä pitkin. Tie oli hyvin perustettu.

Pyysin Herraa vahvistamaan, jos tämä oli Häneltä. Ja kohta minulle tulvi ajatuksia. Ensimmäisenä tuli mieleeni sanonta: " vierivä kivi ei sammaloidu."
Tämä on totta ja kohta sain lisää: " Menkää kaikkeen maailmaan."
Totta tämä ilmoittaa tuon liikkeen; MENKÄÄ!
Sitten ajattelin, että tuohon liikkeessä olevaan kiveen ei mikään tartu. Jumala, entä Sinun Sanasi?
Kohta sain lisää: " Älkää ottako mitään mukaan maailmasta."
Entä seurakuntayhteys? Eikö meidän ole hyvä löytää seurakunta ja sen yhteys? Miten sen voimme tavoittaa ainaisessa liikkeessä?
Taas tuli lisää ajatuksia: " Tuo kivi on meidän peruskalliomme. Jeesus on meidän kulmakivemme ja Hän asustaa meidän kaikkien, Hänen omiensa sydämissä. Kivessä on materiaalia, joka on kuin mangneetti, joka yhdistää meidät, vetäen meitä yhteen, olimme sitten missä tahansa."

Näitä olen sulatellut ja miettinyt ja kävin välillä lääkärissä ja vasta nyt pääsin tätä jakamaan.

Rukouksessa pyysin myös että saisin myös jonkun hengellisen kohtaamisen tuolla lääkäri reissulla ja niin tapahtui.
Maksaarvoni ovat hieman kohollaan ja samalla kontrolloitiin muutakin.
Lopulta lääkäri kysyi mikä olisi voinut aiheuttaa maksaarvon kohoamisen, joka ei mikää hälyyttävä ole, vaan siellä rajoilla. Hän kysyi, käytänkö alkoholia? Ja vastasin että en, ja vielä hän tarkasti, ettet sitten yhtään ja sain taas vastata, että en yhtään, en pisaraakaan, ja samalla näytin ristä kaulallani ja kerroin, että tämä on syy, miksi en käytä pisaraakaan.
Lääkäri kysyi että olenko käyttänyt koskaan ja kerroin että joskus nuoruudessa. Hän kysyi kuinka kauan olen ollut uskossa? Ja kerroin että jo pienestä lapsesta asti, mutta 2010 uskoni syveni.
Hän jatkoi kyselyään, mihin seurakuntaan kuulun ja kerroin olevani luterilainen, mutta vierailen paljon muissakin seurakunnissa.
Sitten hän kiinnitti katseensa ristiini, sanoen:
- " Monilla naisilla on sellainen pieni sievä risti, mutta ristisi on todella erilainen, sitä ei voi sanoa pelkäksi koruksi?"
Kerroin ristini tarinaa. Se on äitini peruina saatu risti. En tiedä mistä äiti oli sen saanut, mutta uskoisin, että isä oli joskus sen tuonut äidille Israelista. Kerroin vielä, että tämä risti oli tuolta ylhäältä ohjattuna tehnyt myös Jumalan työtä, ollut Jumalan työkalu, mutta se olisikin jo pitempi kertomus.
Lääkri oli ihmeissään ja hyvin positiivisesti otti tämän vastaan. Tässä tuli se kohtaaminen tälle arkipäivälle ja kiitin Jumalaani.
Nyt pääsin jakamaan tämän myös teille.

Olkaa Siunatut, Jeesuksessa Kristuksessa.

ÄLKÄÄ LANGETKO MAAHAN PUUPÖLKYN ETEEN!

Älkää langetko maahan puupölkyn eteen!

( klikkaamalla ylläolevaa otsikkoa, pääset Pelastussanoman keskusteluun seuraamaan aihetta)

Shalom! Rauhaa, teille rakkaani.

Tänään, Herran läsnäolossa, näin paljonkin kuvia, mutta kaksi vain nousi sydämelleni.
Ensin näin kuvan, jossa oli joku puu palanen ja kohta sitä käännettiin ja sen toinen puoli oli veistetty puukoristeeksi, joka oli ympyrän muotoinen ja ympyrän keskellä oli Jeesus Kristus ristillä, siitä nousi heti oitis Raamatun Sana; Jesaja 44.
Sitten näin sen toisen kuvan, jossa oli vanhan miehen kasvot ja näin Hänen puhuvan. Puhuessaan Hänen kasvonsa liekehtivät, kuin Pyhän Hengen tulta.
Ajattelin, että Hän on Israelin Jumala, Herra, Herra Sebaot!
Puhukoon tuo Raamatun Sana sen Sanoman, mihin tämän kaiken liitin:

JESAJA 44
1. Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä
olen valinnut.
2. Näin sanoo Herra, sinun Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut.
3. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle,
4. niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla.
5. Mikä sanoo: "Minä olen Herran oma", mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä, mikä piirtää käteensä: "Herran oma", ja ottaa Israelin kunnianimeksensä.
6. Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.
7. Kuka on minun kaltaiseni? Hän julistakoon ja ilmoittakoon ja osoittakoon sen minulle, siitä alkaen kuin minä perustin ikiaikojen kansan. He ilmoittakoot tulevaiset, ja mitä tapahtuva on.
8. Älkää vavisko älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.
9. Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni, eivätkä nuo heidän rakkaansa mitään auta; niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään, ja niin he joutuvat häpeään.
10. Kuka hyvänsä muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan, ei se mitään auta.
11. Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen sepittäjät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt!
12. Rautaseppä ottaa työaseen ja työskentelee hiilten hehkussa, muodostelee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa väellä; hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodaksensa, ja hän nääntyy.
13. Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimella, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan, inhimillisen kauneuden mukaan, huoneeseen asumaan.
14. Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puitten seassa, istuttaa lehtikuusen, ja sade kasvattaa sen suureksi.
15. Se on ihmisillä polttopuuna; hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen.
16. Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan ääressä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi; hän myöskin lämmittelee itseänsä ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, minä näen valkean".
17. Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani".
18. Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä.
19. Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt; tekisinkö tähteestä kauhistuksen, lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!"
20. Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: "Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?"
21. Muista tämä, Jaakob, ja sinä, Israel, sillä sinä olet minun palvelijani. Minä olen sinut valmistanut, sinä olet minun palvelijani: en unhota minä sinua, Israel.
22. Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.
23. Iloitkaa, te taivaat, sillä Herra sen tekee; riemuitkaa, te maan syvyydet, puhjetkaa riemuun, te vuoret, ynnä metsä ja kaikki sen puut; sillä Herra lunastaa Jaakobin, kirkastaa itsensä Israelissa.
24. Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan - kuka oli minun kanssani? -
25. joka teen tyhjäksi valhettelijain merkit, teen taikurit tyhmiksi, joka panen tietäjät peräytymään ja muutan heidän tietonsa typeryydeksi.
26. Mutta palvelijani sanan minä toteutan ja saatan täyttymään sanansaattajaini neuvon. Minä olen se, joka Jerusalemille sanon: "Sinussa asuttakoon!" ja Juudan kaupungeille: "Teidät rakennettakoon!" Sen rauniot minä kohotan.
27. Minä olen se, joka sanon syvyydelle: "Kuivu; minä kuivutan sinun virtasi!"
28. joka sanon Koorekselle: "Minun paimeneni!" Hän täyttää kaiken minun tahtoni, hän sanoo Jerusalemille: "Sinut rakennettakoon!" ja temppelille: "Sinut perustettakoon!"

Sinä, Elävä Herra, Elävä Herra Jumala, Siunaa ja armahda meitä!
 Etsikää Elävää Jumalaa!

" KATSOKAA TAIVAAN LINTUJA "

Rauhaa rakkaat.

Tänään heräsin ja olin rukouksessa ja Herran läsnäolossa, niinkuin kaikkina muinakin aamuina. Näin mielessäni jos minkälaisia kuvia, mutta en kokenut niitä Herralta saaduksi.
Viimeisessä kuvassa näin lintuja maassa syömässä ja tästä nousi heti Raamatusta Sanaa, jossa meitä Jeesus lohduttaa, ettei meidän tarvitse huolehtia tulevasta, vaan että taivaan Isä pitää huolen meistä ja antaa ruuan ajallaan ja vaatteet päällemme. Jeesus sanoi:
- " Katsokaa taivaan lintuja".
Isä antaa juuri sen, mitä sillä hetkellä tarvtsemme. Ei yhtään enempää eikä vähempää. Sen olen myös oppinut, että Hän koettelee myös näissä uskoamme, kun jotain Häneltä anomme. Me odotamme malttamattomina Hänen vastaustaan, mutta usein vastaus tulee viimetipassa, ei siis yhtään aikasemmin, eikä myöhemmin kuin on tarve.
Niin  monasti olen siinä väsymyksen keskellä joutunut rukouksessa sanomaan hymyillen Jeesukselle:
- " Sinä tiedät minun malttamattomuuteni .."
Luotetaan vain Hänen huolenpitoonsa.
Siunausta päiväänne!

Lintujen Sanomaa Raamatussa : http://www.liisijokiranta.fi/avaimiaosio/ohjradiossa_27.htm

26. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?
27. Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
28. Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
31. Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."
Matt.6.

ELÄKÄÄ VALONLAPSINA!

Tällä viikolla, eräänä aamuna herättyäni, näin kuvan jota en aikonut jakaa. Mutta se on ollu mielessäni ja nyt koin, että minun tulee se teille tuoda:
Ensin oli vain pimeys ja sitten hieman näin kahdesta tummasta putkesta, jotka tulivat jostain ylhäältä. Ne olivat tyhjiä putkia pimeydessä. Sitten näin niiden oikealla puolella putken joka oli samanlainen, mutta näin kuinka siitä alkoi loistaa valtavasti valoa ja se valo tuli putkea pitkin jostain ylhäältä.
Se oli kaivattua valoa siihen alhaalla olevaan pimeyteen!
Kiitos Jeesus.

 1. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat
kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.
Jesaja 9.

Eläkää valon lapsina!

6 Älkää antako kenenkään pettää itseänne tyhjillä puheilla, sillä niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa kaikkia tottelemattomia.
7 Älkää siis olko sellaisten kanssa missään tekemisissä.
8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!
9 Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.
10 Pyrkikää saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista.
11 Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon.
12 Mitä sellaiset ihmiset salassa tekevät, on häpeällistä sanoakin,
13 mutta kaikki tulee ilmi, kun valo sen paljastaa.
14 Kaikki, mikä on paljastettu, on valossa. Sen vuoksi sanotaankin: — Herää, sinä joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus on sinua valaiseva!
15 Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat.
16 Käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha.
17 Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto.
18 Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.
19 Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle
20 ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Efes.5.

 "Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä" (1 Joh. 1:5-7).