Eilen kun kävin illalla nukkumaan, olin pitkään Herran kanssa Rukouksessa.
Pyysin Häneltä lopuksi:
- " Rakas Jeesus Kristus, opeta minut puhumaan, anna minulle armolahja, puhua niin kuin Sinä puhut. Niin kuin Sinä puhuit Isän sanoin, annan minun puhua, niin kuin Sinä olet meitä opettanut, anna minulle puhumisen armolahja, Sinussa, Krsituksessa!"
Amen.
Aamulla kun heräsin Rukous hetkeeni Hänen kanssaan, näin lopulta 3 kuvaa. Näin kaksi kuvaa jossa näytettiin ihmistä suu auki, toinen kuva vahvisti ensimmäistä, ihmisen näyttämällä sormella suutaan.
Ymmärsin ja muistin illan rukoukseni. Ajattelin tämän tarkoittavan ääneen ja puheeseen liittyvää ja pyysin että Jeesus vahvistaisi tätä kuvaa vielä jotenkin ja kohta näin kolmannen kuvan, joka oli kuin piirretty kaavio kuva aiheesta. Siinä oli jokin putki/käytävä/ ruokatorvi/henkitorvi tai jotain ...
Ja sen sisällä oli lyhyitä sanoja. Tuo kapea "käytävä jossa ne liikkui, oli kuvattu alhaalta, oikeasta nurkasta kaareutuvana käytävänä, vasempaan ylänurkkaan. Ja kun ajattelin miksi sitä voisi kutsua .. ruokatorvi .. todellakin se kaareutui kuin torvi!
Olin nousemassa ylös vuoteeltani, kun ikkunan taakse tuli jokin pieni lintu, se ei varsinaisesti laulanut, vaan se oli jonkinlaista puhetta lajitoverilleen. Ehkä se oli vielä Herran vahvistusta pyyntööni.
Kiitin Herraa tästä kuvasta ja siitä että Hän todella antaisin minulle tuon armolahjan, puhua, niin kuin Hän puhuu! Ei niin, kuin minä puhun, vaan niin kuin Kristus puhuu. Hän puhukoon minussa ja minun kauttani!
Amen.
Tapahtukoon Sinun Tahtosi ja Sinun hyvä Suunnitelmasi!
Tulkoon Valtakuntasi : https://www.youtube.com/watch?v=J75gr-cNGqo
Voiko Jumala puhua ihmisille kauttasi?
Mitä elämäsi kertoo? Oletko edustamssa Kristusta?
Oletko
koskaan katsellut tapahtumaa TV-uutisissa tai elokuvissa, missä ihmiset
kerääntyvät innokkaasti odottamaan jotakin erityistä? Tyylikäs auto
pysähtyy ja kunnioitettavalta näyttävä henkilö astuu ulos ajoneuvosta.
Ihmettelet, kuka hän voisi olla, ja sitten kuulet jonkun sanovan, että
se on erään kaukaisen maan suurlähettiläs. Mikä tekee tästä henkilöstä
niin merkittävän? Oletko koskaan ajatellut, kuinka ja miksi juuri tuo
henkilö oli valittu kyseiseen tehtävään?
Suurlähettiläs on virallinen edustaja, tavallisesti korkea-arvoinen diplomaatti, joka on nimitetty edustamaan vieraassa maassa omaa maatansa. Hän edustaa maansa moraalisia periaatteita ja normeja, vaikka hän olisi kaukana kotimaastaan. Kun ihmiset näkevät suurlähettilään, he ajattelevat maata, jota hän edustaa.
“Kristuksen lähettiläs”: Tämä on hyvin tavallinen ilmaisu, jota käytetään joka puolella maapalloa. Kristuksen lähettilästä voidaan hyvin verrata suurlähettilääseen. Parasta kaikista on Kristuksen edustaminen maailmassa. Kristuksen lähettiläs on täällä esimerkkinä Jeesuksen elämästä. Jumala tahtoo puhua Poikansa välityksellä meille ja meidän kauttamme. (Hep. 1:2-3)
Jumalan tahto toteutukoon! Kuinka tämä voi tapahtua minun henkilökohtaisessa elämässäni? Mikäli Hänen tahtonsa tapahtuu elämässäni, oman tahtoni on väistyttävä. “Katso, minä olen tullut…tekemään sinun tahtosi, Jumala.” Hep. 10:7-9
“Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi minun puolestani.” Gal. 2:20
Kristuksen lähettiläänä minun oman tahtoni täytyy olla ristiinnaulittu voidakseni tehdä Jumalan tahdon. Kuinka minun on mahdollista edustaa Jumalaa ja vielä pitää kiinni omasta tahdostani? Se ei onnistu! Mutta kun olen luopunut “itsestäni”, silloin Kristus voi elää minussa ja minun kauttani yhä lisääntyvässä määrin.
Jos minut on asetettu palvelukseen Kristuksen länettiläänä, eikö minulla pitäisi olla jumalanpelkoa sen suhteen, millaisia sanani ja tekoni ovat? Palatkaamme takasin esimerkkiin ostoskeskuksessa, jossa olen saanut töykeää kohtelua: normaali inhimillinen reaktio on, että vastataan takaisin töykeästi – kenties jopa raivostutaan. Mutta voin tehdä valinnan ja suhtautua kuin Kristus, joka “Kun häntä herjattiin, hän ei herjannut takaisin” Voin jopa mennä yhden askeleen eteenpäin ja ottaa ajatukseni vangiksi. Kristus “jätti asiansa hänen haltuunsa, joka tuomitsee oikein.” 1 Piet. 2:23 Minun ei pidä kulkea ympäriinsä ja “ojentaa” kaikkia muita, vaan voi olla vapaa synnistä, jotta olisin kykenevä siunaamaan ja tekemään hyvää aivan niin kuin Jeesus! Silloin ihmiset voivat nähdä, ketä minä edustan.
Ajattele; kun ensi kerralla tunnet itsesi ärtyisäksi ja silloin pidät itsesi kuolleena tuolle synnille, niin sinun ei enää tarvitse suhtautua samalla tavalla kuin olet tehnyt koko elämäsi ajan. Älä anna periksi tunteillesi; silloin tulet kokemaan, että voit hymyillä aitoa hymyä, joka heijastusta sisimpääsi syntyneestä uudesta elämästä. (2 Kor. 4:10-11). Jumalan ei tarvitse puhua ihmisille merkeillä ja ihmeillä, vaan Hän voi käyttää sinua, kun uskollisesti teet Hänen tahtonsa päivittäisissä elämäsi olosuhteissa.
Tämä on jatkuvasti mielessä pidettävä päämäärä! Kun ihmiset näkevät minut, ajattelevatko he Kristusta?
“Ootko elävä? Loistat tähtenä? /Onko mieli taivaisissa?/Lailla Karitsan luotko valoa /tähtivyössä kirkkahana?/Elämässäsi täällä voiko, oi,/aamutähden nähdä toivoton? Kuollen eläen kanssa Jeesuksen / tähdeksi saat ikuiseksi. “
(Ote Skjulte Skatter Forlag-kustantamon kirjasta “Herran tiet”, laulu 335)
https://aktiivikristinusko.fi/voiko-jumala-puhua-ihmisille-kauttasi
2. vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
3. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4. niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.
5. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.
6. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.
7. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
8. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat,
9. vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
10. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.
11. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.
12. Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.
13. Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
14. tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.
15. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
16. Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18. meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
Suurlähettiläs on virallinen edustaja, tavallisesti korkea-arvoinen diplomaatti, joka on nimitetty edustamaan vieraassa maassa omaa maatansa. Hän edustaa maansa moraalisia periaatteita ja normeja, vaikka hän olisi kaukana kotimaastaan. Kun ihmiset näkevät suurlähettilään, he ajattelevat maata, jota hän edustaa.
“Kristuksen lähettiläs”: Tämä on hyvin tavallinen ilmaisu, jota käytetään joka puolella maapalloa. Kristuksen lähettilästä voidaan hyvin verrata suurlähettilääseen. Parasta kaikista on Kristuksen edustaminen maailmassa. Kristuksen lähettiläs on täällä esimerkkinä Jeesuksen elämästä. Jumala tahtoo puhua Poikansa välityksellä meille ja meidän kauttamme. (Hep. 1:2-3)
Olenko todellä kykenevä olemaan Hänen lähettiläänsä?
Kun minut pysäytetään liikenteessä tai joku on töykeä minulle ostoskeskuksessa, mikä minun resaktioni on silloin? Kuinka on minun harmistumiseni laita? Voivatko ihmiset nähdä minussa jotakin erilaista vai olenko juuri samanlainen kuin negatiiviset ihmiset ympärilläni? Mitä merkitsee Kristuksen lähettiläänä oleminen?Tarkoittaako se sitä, että minun pitäisi kulkea ympäriinsä tekohymy kasvoillani ja yrittää olla miellyttävä, vaikka en ole sellainen? Aivan kuin suurlähettilään käytöksen tulee olla yhtäpitävä sen kanssa, miä hänen kotimaansa häneltä edellyttää, samoin meidän elämämme tulee olla jumalallista. “Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.” Matt. 6:10-11.Jumalan tahto toteutukoon! Kuinka tämä voi tapahtua minun henkilökohtaisessa elämässäni? Mikäli Hänen tahtonsa tapahtuu elämässäni, oman tahtoni on väistyttävä. “Katso, minä olen tullut…tekemään sinun tahtosi, Jumala.” Hep. 10:7-9
“Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi minun puolestani.” Gal. 2:20
Kristuksen lähettiläänä minun oman tahtoni täytyy olla ristiinnaulittu voidakseni tehdä Jumalan tahdon. Kuinka minun on mahdollista edustaa Jumalaa ja vielä pitää kiinni omasta tahdostani? Se ei onnistu! Mutta kun olen luopunut “itsestäni”, silloin Kristus voi elää minussa ja minun kauttani yhä lisääntyvässä määrin.
Reaktiot
On meidän oma valintamme, mikä on suhtautumistapamme niissä tilanteissa, jotka Jumala sallii meidän päivittäin kohtaavan. Voin toimia “pelkkänä ihmisenä” tai voin valita Jumalan tahdon tekemisen ja suhtautua asioihin kuin taivaan kansalainen.Jos minut on asetettu palvelukseen Kristuksen länettiläänä, eikö minulla pitäisi olla jumalanpelkoa sen suhteen, millaisia sanani ja tekoni ovat? Palatkaamme takasin esimerkkiin ostoskeskuksessa, jossa olen saanut töykeää kohtelua: normaali inhimillinen reaktio on, että vastataan takaisin töykeästi – kenties jopa raivostutaan. Mutta voin tehdä valinnan ja suhtautua kuin Kristus, joka “Kun häntä herjattiin, hän ei herjannut takaisin” Voin jopa mennä yhden askeleen eteenpäin ja ottaa ajatukseni vangiksi. Kristus “jätti asiansa hänen haltuunsa, joka tuomitsee oikein.” 1 Piet. 2:23 Minun ei pidä kulkea ympäriinsä ja “ojentaa” kaikkia muita, vaan voi olla vapaa synnistä, jotta olisin kykenevä siunaamaan ja tekemään hyvää aivan niin kuin Jeesus! Silloin ihmiset voivat nähdä, ketä minä edustan.
Ajattele; kun ensi kerralla tunnet itsesi ärtyisäksi ja silloin pidät itsesi kuolleena tuolle synnille, niin sinun ei enää tarvitse suhtautua samalla tavalla kuin olet tehnyt koko elämäsi ajan. Älä anna periksi tunteillesi; silloin tulet kokemaan, että voit hymyillä aitoa hymyä, joka heijastusta sisimpääsi syntyneestä uudesta elämästä. (2 Kor. 4:10-11). Jumalan ei tarvitse puhua ihmisille merkeillä ja ihmeillä, vaan Hän voi käyttää sinua, kun uskollisesti teet Hänen tahtonsa päivittäisissä elämäsi olosuhteissa.
Tämä on jatkuvasti mielessä pidettävä päämäärä! Kun ihmiset näkevät minut, ajattelevatko he Kristusta?
“Ootko elävä? Loistat tähtenä? /Onko mieli taivaisissa?/Lailla Karitsan luotko valoa /tähtivyössä kirkkahana?/Elämässäsi täällä voiko, oi,/aamutähden nähdä toivoton? Kuollen eläen kanssa Jeesuksen / tähdeksi saat ikuiseksi. “
(Ote Skjulte Skatter Forlag-kustantamon kirjasta “Herran tiet”, laulu 335)
https://aktiivikristinusko.fi/voiko-jumala-puhua-ihmisille-kauttasi
Toinen kirje korinttilaisille 4
1. Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,2. vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
3. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4. niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.
5. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.
6. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus pimeydestä", on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa.
7. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
8. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat,
9. vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
10. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.
11. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.
12. Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.
13. Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
14. tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.
15. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
16. Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18. meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti